Helppokäyttöasetukset

Valitse kieli

Siirry lisävalikkoon

Siirry sisällysluetteloon

Siirry sisältöön

Jehovan todistajat

suomi

Raamattu verkossa

PYHÄ RAAMATTU – UUDEN MAAILMAN KÄÄNNÖS

2. Samuelin kirja 1:1–27

1  Ja Saulin kuoleman jälkeen, kun Daavid oli palannut lyötyään amalekilaiset,*+ tapahtui, että Daavid oleskeli Siklagissa+ vielä kaksi päivää.  Ja katso, kolmantena päivänä kävi niin, että leiristä Saulin luota tuli mies+ vaatteet repäistyinä+ ja multaa päänsä päällä,+ ja tapahtui, että kun hän tuli Daavidin luo, hän heti lankesi maahan+ ja heittäytyi kasvoilleen.  Niin Daavid sanoi hänelle: ”Mistä sinä tulet?”, mihin hän sanoi hänelle: ”Olen paennut Israelin leiristä.”  Ja Daavid sanoi hänelle edelleen: ”Miten on käynyt? Kerrohan minulle.” Tähän hän sanoi: ”Väki on paennut taistelusta, ja paljon väkeä on myös kaatunut ja kuollut,+ ja myös Saul+ ja hänen poikansa Jonatan+ ovat kuolleet.”  Silloin Daavid sanoi nuorelle miehelle, joka kertoi sen hänelle: ”Mistä oikein tiedät, että Saul ja myös hänen poikansa Jonatan ovat kuolleet?”+  Tähän nuori mies, joka kertoi sen hänelle, sanoi: ”Osuin sattumalta Gilboanvuorelle,+ ja siellä Saul nojasi keihääseensä+ ja, katso, vaununajajat* ja ratsumiehet olivat tavoittaneet hänet.+  Kun hän kääntyi ja näki minut, niin hän kutsui minua ja minä sanoin: ’Tässä olen!’  Ja hän sanoi minulle vielä: ’Kuka olet?’, johon sanoin hänelle: ’Olen amalekilainen.’+  Sitten hän sanoi: ’Astuhan luokseni ja surmaa minut lopullisesti, sillä kouristus* on vallannut minut, mutta koko sieluni+ on vielä minussa.’ 10  Niin astuin hänen luokseen ja surmasin hänet lopullisesti,+ sillä tiesin, ettei hän kaaduttuaan olisi voinut elää. Sitten otin hänen päässään olleen diadeemin+ ja käsivarressaan olleen rannerenkaan tuodakseni ne tänne herralleni.” 11  Tällöin Daavid tarttui vaatteisiinsa ja repäisi ne,+ ja samoin tekivät myös kaikki miehet, jotka olivat hänen kanssaan. 12  Ja he valittivat ja itkivät+ ja paastosivat+ iltaan asti Saulin ja hänen poikansa Jonatanin ja Jehovan* kansan ja Israelin huoneen tähden,+ siksi että he olivat kaatuneet miekkaan. 13  Daavid sanoi nyt nuorelle miehelle, joka kertoi sen hänelle: ”Mistä sinä olet?”, mihin tämä sanoi: ”Olen erään muukalaisasukkaan, erään amalekilaisen,+ poika.” 14  Silloin Daavid sanoi hänelle: ”Kuinka et pelännyt+ ojentaa kättäsi tuhotaksesi Jehovan voidellun?”*+ 15  Sitten Daavid kutsui yhden nuorista miehistä ja sanoi: ”Käy tänne. Iske hänet maahan.” Niinpä hän löi hänet maahan, niin että hän kuoli.+ 16  Daavid sanoi sitten hänelle: ”Verivelkasi* olkoon oman pääsi päällä,+ sillä oma suusi on todistanut sinua vastaan+ sanomalla: ’Minä surmasin lopullisesti Jehovan voidellun.’”+ 17  Ja Daavid ryhtyi laulamaan valittaen tätä surulaulua+ Saulista ja hänen pojastaan Jonatanista+ 18  ja sanoi, että Juudan+ pojille pitäisi opettaa ”Jousi”.*+ Katso, se on kirjoitettuna Jasarin* kirjassa:+ 19  ”Kaunistuksesi, oi Israel, on surmattuna kukkuloillasi.+ Kuinka ovatkaan väkevät miehet kaatuneet! 20  Älkää kertoko siitä Gatissa,+ älkää ilmoittako sitä Askelonin kaduilla,+ etteivät filistealaisten tyttäret iloitsisi, etteivät ympärileikkaamattomien tyttäret riemuitsisi.+ 21  Te Gilboan vuoret,+ älköön teidän päällänne olko kastetta, älköön sadetta, älköönkä siellä olko pyhien antien peltoja,*+ sillä siellä väkevien kilpi tahrattiin*, Saulin kilpi, niin ettei ollut yhtään öljyllä voideltua.+ 22  Surmattujen verestä, väkevien rasvasta ei Jonatanin jousi kääntynyt takaisin,+ eikä Saulin miekka palannut tyhjin toimin.+ 23  Saul ja Jonatan,+ rakastettavat ja miellyttävät elämänsä aikana, ja kuolemassaan* he eivät eronneet.+ He olivat kotkia nopeammat,+ he olivat leijonia* väkevämmät.+ 24  Te Israelin tyttäret, itkekää Saulia, joka puki teidät helakanpunaan ja hienouksiin, joka pani kultakoristeita vaatteisiinne.+ 25  Kuinka ovatkaan väkevät kaatuneet taistelun keskellä!+ Jonatan surmattuna kukkuloillasi!+ 26  Olen ahdingossa tähtesi, veljeni Jonatan, olit minulle hyvin miellyttävä.+ Rakkautesi oli minulle ihmeellisempi kuin naisten rakkaus.+ 27  Kuinka ovatkaan väkevät kaatuneet+ ja sota-aseet tuhoutuneet!”

Alaviitteet

”amalekilaiset”, Sy ja viisi hepr. käsik.; MLXXVg: ”Amalekin”.
Tai ”vaunut”.
”huimaus”, Sy; M:ssä merkitys on epävarma.
”Jehovan”, MSyVg; LXX: ”Juudan”.
voidellun”. Hepr. meši′aḥ; kreik. khri·ston′; syyr. lam·ši·ḥeh; lat. christum.
Kirjm. ”veresi [olkoot]”.
Tai ”Jousilaulu”.
Tai ”Oikeamielisen”.
”pyhien antien peltoja”. LXXVg: ”ensi hedelmien peltoja”.
Tai ”hylättiin inhoten”.
Tai ”kuollessaankaan”.
leijonia”. Hepr. me·ʼara·jōt′, afrikkalaisia leijonia.