Helppokäyttöasetukset

Valitse kieli

Siirry lisävalikkoon

Siirry sisällysluetteloon

Siirry sisältöön

Jehovan todistajat

suomi

Raamattu verkossa

PYHÄ RAAMATTU – UUDEN MAAILMAN KÄÄNNÖS

2. Mooseksen kirja 3:1–22

3  Ja Mooseksesta tuli appensa Jetron,+ Midianin papin, katraan paimen.+ Ajaessaan katrasta erämaan länsipuolelle hän tuli lopulta tosi Jumalan vuoren+ Horebin+ luo.  Silloin Jehovan* enkeli näyttäytyi hänelle tulen liekissä keskellä orjantappurapensasta.+ Kun hän katseli, niin kas, orjantappurapensas paloi tulessa, eikä orjantappurapensas kuitenkaan kulunut.  Tällöin Mooses sanoi: ”Poikkeanpahan katsomaan tätä suurta ilmiötä, sitä miksi orjantappurapensas ei pala poroksi.”+  Kun Jehova* näki hänen poikkeavan katsomaan, Jumala huusi hänelle heti orjantappurapensaan keskeltä ja sanoi: ”Mooses! Mooses!”, mihin tämä sanoi: ”Tässä olen.”+  Silloin hän sanoi: ”Älä tule tännemmäksi. Riisu sandaalit jalastasi, sillä paikka, jossa seisot, on pyhää maata.”+  Ja hän sanoi edelleen: ”Minä olen sinun isäsi* Jumala, Abrahamin Jumala, Iisakin Jumala ja Jaakobin Jumala.”+ Silloin Mooses kätki kasvonsa, sillä hän pelkäsi katsoa tosi Jumalaa*.  Ja Jehova lisäsi: ”Olen totisesti nähnyt Egyptissä olevan kansani ahdistuksen, ja olen kuullut heidän huutonsa heidän työvoutiensa tähden, sillä tiedän hyvin heidän kärsimänsä tuskat.+  Ja olen lähdössä alas vapauttamaan heitä egyptiläisten käsistä+ ja tuomaan heitä siitä maasta hyvään ja avaraan maahan, maahan, joka vuotaa maitoa ja hunajaa,+ kanaanilaisten ja heettiläisten ja amorilaisten ja perissiläisten ja hivviläisten ja jebusilaisten alueelle.+  Ja nyt, katso, Israelin poikien huuto on tullut eteeni, ja minä olen nähnyt myös sen sorron, jolla egyptiläiset sortavat heitä.+ 10  Ja nyt, tule, ja salli minun lähettää sinut faraon luo, ja tuo sinä kansani, Israelin pojat, pois Egyptistä.”+ 11  Mutta Mooses sanoi tosi Jumalalle: ”Mikä minä olen menemään faraon luo ja tuomaan Israelin poikia pois Egyptistä?”+ 12  Tähän hän sanoi: ”Koska osoittautuu, että minä olen sinun kanssasi,+ ja tämä on sinulle tunnusmerkkinä siitä, että minä sinut olen lähettänyt:+ kun olet tuonut kansan pois Egyptistä, te palvelette* tosi Jumalaa tällä vuorella.”+ 13  Mooses sanoi kuitenkin tosi Jumalalle: ”Oletetaan, että olen nyt tullut Israelin poikien luo ja että sanon heille: ’Esi-isienne Jumala on lähettänyt minut teidän luoksenne’ ja he sanovat minulle: ’Mikä on hänen nimensä?’+ Mitä minä sanon heille?” 14  Tähän Jumala sanoi Moosekselle: ”MINÄ OSOITTAUDUN MIKSI OSOITTAUDUN.”*+ Ja hän lisäsi: ”Näin sinun pitää sanoa Israelin pojille: ’MINÄ OSOITTAUDUN on lähettänyt minut teidän luoksenne.’”+ 15  Sitten Jumala sanoi vielä kerran Moosekselle: ”Näin sinun pitää sanoa Israelin pojille: ’Jehova, teidän esi-isienne Jumala, Abrahamin Jumala,+ Iisakin Jumala+ ja Jaakobin Jumala,+ on lähettänyt minut teidän luoksenne.’ Tämä on minun nimeni ajan hämärään asti,*+ ja tämä on muistona minusta* sukupolvesta sukupolveen.+ 16  Mene, ja sinun on koottava Israelin vanhimmat* ja sanottava heille: ’Jehova, esi-isienne Jumala, Abrahamin, Iisakin ja Jaakobin Jumala, on näyttäytynyt minulle+ ja sanonut: ”Minä totisesti kiinnitän huomioni+ teihin ja siihen, mitä teille tehdään Egyptissä. 17  Ja niin minä sanon: minä tuon teidät egyptiläisten aiheuttamasta ahdistuksesta+ kanaanilaisten ja heettiläisten ja amorilaisten+ ja perissiläisten ja hivviläisten ja jebusilaisten maahan,+ maahan, joka vuotaa maitoa ja hunajaa.”’+ 18  Ja he kuuntelevat varmasti sinun ääntäsi,+ ja sinun on mentävä, sinun ja Israelin vanhinten, Egyptin kuninkaan luo, ja teidän on sanottava hänelle: ’Jehova, heprealaisten Jumala,+ on ottanut meihin yhteyttä,+ ja tahtoisimme nyt mennä kolmen päivän matkan erämaahan, ja tahdomme uhrata Jehovalle, Jumalallemme.’+ 19  Minä kyllä tiedän hyvin, että Egyptin kuningas ei anna teille lupaa mennä paitsi voimakkaan käden pakottamana.+ 20  Ja minun täytyy ojentaa käteni+ ja lyödä Egyptiä kaikilla ihmeellisillä teoillani, joita tulen tekemään sen keskellä, ja sen jälkeen hän lähettää teidät pois.+ 21  Ja minä annan tämän kansan päästä suosioon egyptiläisten silmissä, ja on tapahtuva, että kun lähdette, te ette lähde tyhjin käsin.+ 22  Ja jokaisen naisen on pyydettävä naisnaapuriltaan ja huonekunnassaan muukalaisena asuvalta naiselta hopeaesineitä ja kultaesineitä sekä päällysvaippoja, ja teidän on puettava ne poikienne ja tyttärienne ylle, ja teidän on otettava saalista egyptiläisiltä.”+

Alaviitteet

Hepr. Jeho·wah′. Ks. liite 1A.
”Jumala”, Sam; ts. Jehovan enkeli, joka puhui hänen puolestaan. Ks. jae 2.
”isäsi”, MLXXSyVg; Sam: ”isiesi”.
Ks. liite 1F.
”te palvelette (palvotte)”. Hepr. ta·ʽav·dun′; kreik. la·treu′se·te ’te suoritatte pyhää palvelusta’. Ks. KB, s. 671, jossa annetaan vastineeksi ’palvoa jumalaa’. Ks. myös Mt 4:10: ”palvelusta”, alav.
”MINÄ OSOITTAUDUN MIKSI OSOITTAUDUN.” Hepr. אֶהְיֶה אֲשֶׁר אֶהְיֶה (ʼEh·jeh′ ʼAšer′ ʼEh·jeh′), nimi jolla Jumala kutsui itseään; Leeser: ”MINÄ TULEN OLEMAAN SE, JOKA MINÄ TULEN OLEMAAN”; Rotherham: ”Minä olen tuleva miksi tahansa haluan.” Kreik. E·gō′ ei·mi ho ōn ’Minä olen Olevainen’ tai ’Minä olen Olemassaoleva’; lat. ego sum qui sum ’Minä olen se joka olen’. ʼEh·jeh′ tulee hepr. verbistä ha·jah′ ’tulla (joksikin)’, ’osoittautua’. ʼEh·jeh′ on tässä imperfektiivisessä tilassa, yksikön 1. persoonassa, ja merkitsee ’minä tulen (joksikin)’ tai ’minä osoittaudun’. Tässä ei viitata siihen, että Jumala on itsestään olemassa oleva, vaan siihen, miksi hän aikoo tulla toisia kohtaan. Vrt. 1Mo 2:4: ”Jehova”, alav., jossa hepr. sukulaisverbi ha·wah′ esiintyy Jumalan nimessä.
”minun nimeni ajan hämärään asti”. Hepr. šemi′ leʽo·lam′.
muistona minusta”. Hepr. zikh·ri′; lat. memoriale meum.
Tai ”vanhemmat miehet”.