Helppokäyttöasetukset

Valitse kieli

Siirry lisävalikkoon

Siirry sisällysluetteloon

Siirry sisältöön

Jehovan todistajat

suomi

Raamattu verkossa

PYHÄ RAAMATTU – UUDEN MAAILMAN KÄÄNNÖS

2. Mooseksen kirja 22:1–31

22  Mikäli mies varastaa sonnin tai lampaan ja teurastaa sen tai myy sen, hänen tulee korvata sonni viidellä karjalaumasta ja lammas neljällä katraasta.*+  (Jos varas+ tavataan murtautumasta sisään+ ja lyödään kuoliaaksi, hänestä ei ole verivelkaa.*+  Jos aurinko on noussut paistamaan häneen, hänestä on verivelka.) Hänen tulee ehdottomasti antaa korvaus. Ellei hänellä ole mitään, niin hänet on myytävä varastamansa korvaukseksi.+  Jos varastettu, olipa se sonni tai aasi tai lammas, kiistattomasti tavataan hänen kädestään elävänä, hänen tulee antaa kaksinkertainen korvaus.  Jos mies ottaa pellon tai viinitarhan laitumeksi* ja lähettää juhtansa syömään toisen pellosta, hänen tulee antaa korvaukseksi+ oman peltonsa parasta tai oman viinitarhansa parasta.  Mikäli tuli pääsee irti ja tarttuu orjantappuroihin ja lyhteitä tai laihoa tai pelto palaa,+ palon sytyttäjän tulee ehdottomasti antaa korvaus palaneesta.  Mikäli mies antaa lähimmäiselleen rahaa tai esineitä säilytettäväksi+ ja ne varastetaan tämän miehen talosta, varkaan tulee, jos hänet löydetään, antaa kaksinkertainen korvaus.+  Ellei varasta löydetä, niin talon omistaja on tuotava lähelle tosi Jumalaa,+ jotta nähtäisiin, eikö hän todellakaan ole kajonnut kädellään lähimmäisensä omaisuuteen.  Jokaisessa rikkomusasiassa,+ koskipa se sonnia, aasia, lammasta, vaatetta, mitä tahansa kadonnutta, mistä hän voi sanoa: ’Tämä se on!’, molempien riita-asian pitää tulla tosi Jumalan* eteen.+ Sen, jonka Jumala* julistaa* syylliseksi, tulee antaa lähimmäiselleen kaksinkertainen korvaus.+ 10  Mikäli mies antaa lähimmäiselleen säilytettäväksi aasin tai sonnin tai lampaan tai minkä tahansa kotieläimen ja se kuolee tai tulee raajarikoksi tai viedään pois kenenkään näkemättä, 11  heidän kummankin välillä tulee tehdä Jehovan kautta vala+ siitä, ettei hän ole kajonnut kädellään lähimmäisensä omaisuuteen,+ ja sen omistajan* on hyväksyttävä se, eikä toisen tarvitse antaa korvausta. 12  Mutta jos se on tosiaan häneltä varastettu, hänen tulee antaa sen omistajalle* korvaus.+ 13  Jos sen on peto raatelemalla raadellut,+ hänen pitää tuoda se todisteeksi.+ Pedon raatelemasta hänen ei tarvitse antaa korvausta. 14  Mutta mikäli joku pyytää jotakin lähimmäiseltään+ ja se tulee raajarikoksi tai kuolee, kun sen omistaja ei ole sen mukana, hänen tulee ehdottomasti antaa korvaus.+ 15  Jos sen omistaja on sen mukana, hänen ei tarvitse antaa korvausta. Jos se on vuokrattu, sen vuokran on käytävä korvauksesta. 16  Ja mikäli mies viettelee neitsyen, joka ei ole kihloissa, ja makaa hänet,+ hänen tulee ehdottomasti ottaa hänet vaimokseen morsiamenhinnasta.+ 17  Jos hänen isänsä jyrkästi kieltäytyy antamasta häntä miehelle, tämän tulee maksaa raha neitsyistä määrätyn morsiamenhinnan mukaan.+ 18  Noitanaisen et saa antaa olla elossa.+ 19  Jokainen, joka makaa eläimen kanssa, tulee ehdottomasti surmata.+ 20  Se, joka uhraa mille tahansa muille jumalille kuin yksin Jehovalle, tulee vihkiä tuhon omaksi.*+ 21  Ja muukalaisasukasta* et saa kohdella huonosti etkä sortaa häntä,+ sillä teistä tuli muukalaisasukkaita Egyptin maassa.+ 22  Ketään leskeä tai isätöntä poikaa ette saa ahdistaa.+ 23  Jos ahdistamalla ahdistat häntä, niin minä, jos hän vain huutaa minun puoleeni, kuulen kyllä hänen huutonsa,+ 24  ja suuttumukseni on syttyvä,+ ja minä tapan teidät miekalla, ja teidän vaimoistanne on tuleva leskiä ja pojistanne isättömiä poikia.+ 25  Jos lainaat rahaa kansalleni, hädänalaiselle, joka on rinnallasi,+ et saa tulla häntä kohtaan koronkiskurin kaltaiseksi. Ette saa panna hänelle korkoa.+ 26  Jos ylipäänsä otat lähimmäisesi vaatteen pantiksi,+ sinun tulee palauttaa se hänelle auringon laskiessa. 27  Se on näet hänen ainoa peitteensä.+ Se on hänellä päällysvaippana hänen iholleen. Missä hän muuten laskeutuisi levolle? Ja on tapahtuva, että hän huutaa minun puoleeni, ja minä kuulen varmasti, sillä minä olen suosiollinen.+ 28  Et saa toivottaa pahaa Jumalalle*+ etkä kirota kansasi keskuudessa olevaa johtomiestä.*+ 29  Täydestä sadostasi ja kuurnasi pursuavasta runsaudesta et saa antaa empien.+ Esikoinen pojistasi sinun tulee antaa minulle.+ 30  Sonnisi ja lampaasi suhteen sinun tulee tehdä näin:+ Seitsemän päivää se saa olla emonsa luona.+ Kahdeksantena päivänä sinun tulee antaa se minulle. 31  Ja teidän tulee osoittautua minulle pyhiksi miehiksi;+ ettekä te saa syödä pedon kedolla raatelemaa lihaa.+ Teidän tulee heittää se koirille.+

Alaviitteet

MLXX:ssa 21:37 päättyy tähän.
Kirjm. ”veriä”.
”Mutta jos joku laiduntaa karjaansa (katraitaan) pellossa tai viinitarhassa”, LXX; Vg: ”Jos joku vahingoittaa peltoa tai viinitarhaa”.
”tosi Jumalan”. Hepr. ha·ʼElo·him′; Sam: ”Jehovan”.
”Jumala”. Hepr. ʼElo·him′; Sam(hepr.): ha·ʼElo·him′; kreik. The·ou′. Vrt. liite 1F.
”julistaa”. Tämä verbi, jonka subjektina on ʼElo·him′, on M:ssä mon. mutta Sam:ssa yks.
Kirjm. ”sen omistajien”. Hepr. beʽa·lāw′, mon. osoittamassa kunnioitusta ja verbi yks.; kreik. ky′ri·os.
Kirjm. ”sen omistajille”. Hepr. liv·ʽa·lāw′, mon. osoittamassa kunnioitusta; kreik. ky·ri′ōi; lat. domino.
Tai ”panna kiellon alaiseksi”, ts. vihkiä Jehovalle perinpohjaista hävitystä varten.
Tai ”vierailijaa”, ”maahanmuuttajaa”.
”Jumalalle”. MSam(hepr.): ʼElo·him′; kreik. the·ous′ ’jumalille’; lat. diis ’jumalille’.
Tai ”nasia”.