Helppokäyttöasetukset

Valitse kieli

Siirry lisävalikkoon

Siirry sisällysluetteloon

Siirry sisältöön

Jehovan todistajat

suomi

Raamattu verkossa

PYHÄ RAAMATTU – UUDEN MAAILMAN KÄÄNNÖS

2. Mooseksen kirja 17:1–16

17  Ja Israelin poikien koko kansankokous lähti Siinin erämaasta+ kulkemaan taipaleittain Jehovan käskyn* mukaan,+ ja he leiriytyivät Refidimiin.+ Mutta kansalla ei ollut juomavettä.  Ja kansa alkoi riidellä Mooseksen kanssa ja sanoi:+ ”Anna meille vettä juodaksemme.” Mutta Mooses sanoi heille: ”Miksi riitelette minun kanssani? Miksi koettelette Jehovaa?”+  Ja kansa janosi yhä siellä vettä, ja kansa nurisi Moosesta vastaan ja sanoi: ”Minkä vuoksi olet tuonut meidät pois Egyptistä tappaaksesi meidät ja poikamme ja karjamme* janoon?”+  Lopulta Mooses huusi Jehovan puoleen sanoen: ”Mitä minä teen tälle kansalle? Ei paljon puutu, että he kivittävät minut!”+  Silloin Jehova sanoi Moosekselle: ”Kulje kansan edellä+ ja ota mukaasi Israelin vanhimpia ja sauvasi, jolla löit Niiliä.+ Ota se käteesi, ja sinun on käveltävä eteenpäin.  Katso! Minä seison siellä sinun edessäsi kalliolla Horebissa*. Ja sinun on lyötävä kallioon, ja siitä on tuleva vettä, ja kansa on juova sitä.”+ Ja Mooses teki niin Israelin vanhinten silmien edessä.  Sen jälkeen hän antoi sille paikalle nimen Massa*+ ja Meriba*+ Israelin poikien riitelyn vuoksi ja siksi, että he panivat Jehovan koetukselle+ sanoen: ”Onko Jehova meidän keskellämme vai ei?”+  Sitten tuli amalekilaisia*+ ja he ryhtyivät taistelemaan Israelia vastaan Refidimissä.+  Tällöin Mooses sanoi Joosualle:*+ ”Valitse meille miehiä ja lähde,+ taistele amalekilaisia vastaan. Huomenna minä asetun kukkulan huipulle tosi Jumalan sauva kädessäni.”+ 10  Silloin Joosua teki niin kuin Mooses oli hänelle sanonut+ taistellakseen amalekilaisia vastaan, ja Mooses, Aaron sekä Hur+ menivät ylös kukkulan huipulle. 11  Ja tapahtui, että aina kun Mooses nosti kätensä ylös, israelilaiset osoittautuivat voitokkaiksi,+ mutta aina kun hän laski kätensä alas, amalekilaiset osoittautuivat voitokkaiksi. 12  Kun Mooseksen kädet kävivät raskaiksi, niin he ottivat kiven ja panivat sen hänen alleen, ja hän istui sille, ja Aaron sekä Hur kannattivat hänen käsiään, toinen toiselta sivulta ja toinen toiselta sivulta, niin että hänen kätensä pysyivät vakaina*, kunnes aurinko laski. 13  Siten Joosua kukisti Amalekin ja hänen kansansa miekan terällä.+ 14  Jehova sanoi nyt Moosekselle: ”Kirjoita tämä kirjaan muistoksi+ ja teroita sitä Joosuan mieleen*: ’Minä tulen täydellisesti pyyhkimään pois Amalekin muiston taivaiden alta.’”+ 15  Sitten Mooses rakensi alttarin ja antoi sille nimen Jehova-Nissi* 16  ja sanoi: ”Koska Jahin+ valtaistuinta+ vastaan on käsi, Jehovalla on sota* Amalekia vastaan sukupolvesta sukupolveen.”+

Alaviitteet

Kirjm. ”suun”.
”meidät ja poikamme ja karjamme”. Kirjm. ”minut ja poikani ja karjani”, mikä viittaa ”kansaan”.
”Horebissa”. Ei tarkoita tässä vuorta, jolla kymmenen käskyä annettiin, vaan Siinainvuorta ympäröivää vuoristoa, jota kutsutaan myös Siinain erämaaksi.
Merk. ’koetteleminen’, ’koettelemus’.
Merk. ’riitely’.
Tai ”Amalek”, kollektiivisessa merkityksessä.
Kirjm. ”Jehosualle”. Hepr. Jehō·šu′aʽ ’Jehova on pelastus’; kreik. Ἰησοῦ (I·ē·sou′ ’Jeesus’).
Kirjm. ”kätensä olivat vakaus”.
Kirjm. ”korviin”.
”Jehova-Nissi”, merk. ’Jehova on merkki[salko]ni’, kun nis·si′ johdetaan sanasta nes ’merkkisalko’; LXX: ”Jehova on turvani”, kun nis·si′ johdetaan sanasta nus ’paeta turvaan’; Vg: ”Jehova on korotukseni”, kun nis·si′ johdetaan sanasta na·sas′ ’nostaa’, ’kohottaa’.
”Koska Jehova käy sotaa kätketyllä kädellä”, LXX; Vgc: ”Koska Jehovan valtaistuimen käsi ja Jehovan sota on”.