Helppokäyttöasetukset

Valitse kieli

Siirry lisävalikkoon

Siirry sisällysluetteloon

Siirry sisältöön

Jehovan todistajat

suomi

Raamattu verkossa

PYHÄ RAAMATTU – UUDEN MAAILMAN KÄÄNNÖS

2. Kuninkaiden kirja 18:1–37

18  Ja Israelin kuninkaan Hosean,+ Elan pojan, kolmantena vuonna tapahtui, että Hiskia,+ Juudan kuninkaan Ahasin+ poika, tuli kuninkaaksi.  Alkaessaan hallita hän oli kaksikymmentäviisivuotias, ja hän hallitsi Jerusalemissa kaksikymmentäyhdeksän vuotta. Ja hänen äitinsä oli nimeltään Abi*, Sakarjan tytär.+  Ja hän teki sitä, mikä oli oikein Jehovan silmissä,+ aivan niin kuin hänen esi-isänsä Daavid oli tehnyt.+  Hän se poisti uhrikukkulat+ ja särki palasiksi pyhät patsaat+ ja hakkasi maahan pyhän+ paalun ja murskasi palasiksi kuparikäärmeen,+ jonka Mooses oli tehnyt,+ sillä aina noihin päiviin asti Israelin pojat olivat jatkuvasti suitsuttaneet uhrisavua+ sille, ja sitä kutsuttiin kupariseksi käärmejumalaksi.*+  Hän luotti Jehovaan, Israelin Jumalaan,+ ja osoittautui, ettei hänen jälkeensä ollut kaikkien Juudan kuninkaiden keskuudessa ketään hänen kaltaistaan+ eikä niidenkään keskuudessa, jotka olivat olleet ennen häntä.+  Ja hän pysyi kiinni Jehovassa.+ Hän ei kääntynyt pois seuraamasta häntä vaan piti jatkuvasti hänen käskynsä, jotka Jehova oli antanut Moosekselle.+  Ja osoittautui, että Jehova oli hänen kanssaan.+ Minne tahansa hän menikin, hän toimi harkitsevasti,+ ja hän ryhtyi kapinoimaan Assyrian kuningasta vastaan eikä palvellut häntä.+  Juuri hän löi filistealaiset+ aina Gazaan+ asti ja myös sen alueet, vartiomiesten tornista+ linnoitettuun kaupunkiin.  Ja kuningas Hiskian* neljäntenä vuonna eli Israelin kuninkaan Hosean,+ Elan pojan, seitsemäntenä vuonna tapahtui, että Assyrian kuningas Salmanassar+ nousi Samariaa vastaan ja alkoi piirittää sitä.+ 10  Ja kolmen vuoden kuluttua* he sitten valloittivat sen;+ Hiskian kuudentena vuonna eli Israelin kuninkaan Hosean yhdeksäntenä vuonna Samaria valloitettiin.+ 11  Sen jälkeen Assyrian+ kuningas vei Israelin pakkosiirtolaisuuteen+ Assyriaan ja sijoitti heidät Halahiin+ ja Haboriin+ Gosanjoen varrelle ja meedialaisten kaupunkeihin+ 12  sen takia, että he eivät olleet kuunnelleet+ Jehovan, Jumalansa, ääntä vaan rikkoivat jatkuvasti hänen liittonsa,+ niin, kaiken mistä Mooses,+ Jehovan palvelija, oli antanut käskyn.+ He eivät kuunnelleet eivätkä tehneet sen mukaan. 13  Ja kuningas Hiskian neljäntenätoista vuonna nousi Assyrian+ kuningas Sanherib+ kaikkia Juudan linnoitettuja kaupunkeja vastaan ja ryhtyi valtaamaan niitä. 14  Niinpä Juudan kuningas Hiskia lähetti sanomaan Assyrian kuninkaalle Lakisiin: ”Olen tehnyt syntiä. Käänny pois kimpustani. Mitä sälyttänetkin minulle, sen kannan.”+ Niin Assyrian kuningas pani Juudan kuninkaan Hiskian suoritettavaksi kolmesataa hopeatalenttia*+ ja kolmekymmentä kultatalenttia. 15  Sen tähden Hiskia antoi kaiken hopean, joka löytyi Jehovan huoneesta+ ja kuninkaan talon aarteistosta.+ 16  Siihen aikaan Hiskia leikkasi Jehovan temppelin* ovet+ ja ovenpielet, jotka Hiskia, Juudan kuningas, oli päällystänyt,+ ja sitten hän antoi ne* Assyrian kuninkaalle. 17  Sen jälkeen Assyrian kuningas+ lähetti tartanin*+ ja rabsarisin* ja rabsaken*+ suuri sotajoukko mukanaan Lakisista+ kuningas Hiskian luo Jerusalemiin, jotta he olisivat nousseet ja tulleet Jerusalemiin. Niin he nousivat ja tulivat ja seisahtuivat ylälammikon kanavan+ kohdalle, joka on pesijänkedon valtatien varrella.+ 18  Ja he kutsuivat kuningasta, mutta heidän luokseen tulivat Eljakim,+ Hilkian* poika, joka hoiti taloutta, ja sihteeri Sebna+ ja kansleri Joah, Asafin poika. 19  Niin rabsake+ sanoi heille: ”Sanokaahan Hiskialle: ’Näin on suuri kuningas,+ Assyrian kuningas, sanonut: ”Mikä on tämä luottamus, johon olet turvautunut?+ 20  Olet sanonut (mutta se on vain huulten puhetta): ’Sotaa varten on neuvoja+ ja väkevyyttä.’ Keneen oikein olet pannut luottamuksesi, kun olet kapinoinut+ minua vastaan? 21  Katso, olet pannut nyt luottamuksesi Egyptiin,+ tämän muserretun ruo’on tukeen,+ joka – jos mies nojaisi siihen – varmasti tunkeutuisi hänen kämmeneensä ja lävistäisi sen. Sellainen on farao,+ Egyptin kuningas, kaikille, jotka panevat luottamuksensa häneen. 22  Ja jos te sanoisitte minulle: ’Jehovaan,+ Jumalaamme, me olemme panneet luottamuksemme’,+ niin eikö hän ole se, jonka uhrikukkulat+ ja alttarit Hiskia+ on poistanut, samalla kun hän sanoo Juudalle ja Jerusalemille: ’Tämän alttarin edessä teidän tulee kumartua Jerusalemissa’?”’+ 23  Lyöhän siis nyt vetoa+ herrani, Assyrian kuninkaan, kanssa ja salli minun antaa sinulle kaksituhatta hevosta nähdäkseni, voitko sinä hankkia niille ratsastajat.+ 24  Kuinka sitten voisit torjua herrani vähäisimmistä palvelijoista yhden ainoan käskynhaltijan kasvot,+ kun sinä panet luottamuksesi Egyptiin saadaksesi vaunuja+ ja ratsumiehiä?+ 25  Olenko muka ilman Jehovan valtuutusta noussut tätä paikkaa vastaan hävittämään sitä? Jehova itse sanoi minulle:+ ’Nouse tätä maata vastaan, ja sinun on hävitettävä se.’” 26  Tähän Eljakim,+ Hilkian poika, ja Sebna+ ja Joah+ sanoivat rabsakelle:+ ”Puhuisitko palvelijoittesi kanssa syyrian kielellä,*+ sillä me ymmärrämme* sitä, äläkä puhu kanssamme juutalaisten kielellä*+ kansan kuullen, jota on muurilla.” 27  Mutta rabsake sanoi heille: ”Sinun herrallesiko ja sinulleko minun herrani on lähettänyt minut puhumaan nämä sanat? Eikö muurilla istuville miehille heidän syödäkseen omaa ulostustaan+ ja juodakseen omaa virtsaansa teidän kanssanne?”+ 28  Ja rabsake seisoi ja huusi edelleen kovalla äänellä juutalaisten kielellä,+ ja hän puhui ja sanoi vielä: ”Kuulkaa suuren kuninkaan,+ Assyrian kuninkaan, sana. 29  Näin on kuningas sanonut: ’Älkää antako Hiskian pettää itseänne, sillä ei hän pysty vapauttamaan teitä minun käsistäni.+ 30  Älkääkä antako Hiskian saada teitä luottamaan Jehovaan,+ kun hän sanoo: ”Varmasti Jehova vapauttaa+ meidät, eikä tätä kaupunkia anneta Assyrian kuninkaan käsiin.”+ 31  Älkää kuunnelko Hiskiaa, sillä näin on Assyrian kuningas sanonut: ”Tehkää kanssani antautumissopimus* ja tulkaa ulos luokseni, ja syököön kukin omasta viiniköynnöksestään ja kukin omasta viikunapuustaan+ ja juokoon kukin oman vesisäiliönsä vettä,+ 32  kunnes tulen ja vien teidät oman maanne kaltaiseen maahan,+ viljan ja uuden viinin maahan, leivän+ ja viinitarhojen+ maahan, runsasöljyisten oliivipuiden ja hunajan+ maahan, ja pysykää elossa, jottette kuolisi. Älkääkä kuunnelko Hiskiaa, sillä hän houkuttelee teitä sanoen: ’Jehova itse vapauttaa meidät.’+ 33  Ovatko kansakuntien jumalat mitenkään vapauttaneet+ kukin omaa maataan Assyrian kuninkaan käsistä?+ 34  Missä ovat Hamatin+ ja Arpadin+ jumalat? Missä ovat Sefarvaimin,+ Henan+ ja Ivvan+ jumalat? Ovatko ne vapauttaneet Samarian minun käsistäni?+ 35  Ketkä noiden maiden kaikista jumalista ovat vapauttaneet maansa minun käsistäni,+ niin että Jehova vapauttaisi Jerusalemin minun käsistäni?”’”+ 36  Ja kansa pysyi vaiti+ eikä vastannut hänelle+ sanaakaan, sillä kuningas oli käskenyt sanoen: ”Ette saa vastata hänelle.”+ 37  Mutta Eljakim,+ Hilkian poika, joka hoiti taloutta, ja sihteeri Sebna+ ja kansleri Joah,+ Asafin poika, tulivat Hiskian luo vaatteet repäistyinä+ ja kertoivat hänelle rabsaken sanat.

Alaviitteet

”Abi” (lyhentymä nimestä Abia), MVg; 2Ai 29:1:ssä ”Abia”; kreik. A′bou.
Kirjm. ”hän alkoi kutsua sitä (sitä alettiin kutsua) Nehustaniksi”.
”Hiskian”. Hepr. Ḥiz·qi·ja′hu, kuten 16:20:ssä.
Tai ”lopulla”.
Ks. liite 8A.
”temppelin”. Hepr. hē·khal′; kreik. na·ou′; lat. templi. Vrt. 20:18, alav.; Mt 23:16, alav.
Tämä viittaa ilmeisesti ovien ja ovenpielien kultapäällystykseen.
Tai ”ylipäällikön”.
Tai ”ylimmän hovivirkamiehen”.
Tai ”ylijuomanlaskijan”.
Nimen merk. ’osuuteni (osani) on Jehova’. Hepr. Ḥil·qi·ja′hu.
”syyrian kielellä”. Tai ”aramean kielellä”. Hepr. ʼara·mit′; tämän sanan ensimmäinen esiintymä. Ks. Esr 4:7; Jes 36:11; Da 2:4.
Tai ”voimme kuunnella”.
”juutalaisten kielellä”. Hepr. jehu·dit′; tämän sanan ensimmäinen esiintymä.
Kirjm. ”Tehkää kanssani siunaus [ts. se, mikä koituu siunaukseksi]”.