Siirry sisältöön

Siirry lisävalikkoon

Siirry sisällysluetteloon

Jehovan todistajat

suomi

Raamattu verkossa | PYHÄ RAAMATTU – UUDEN MAAILMAN KÄÄNNÖS

2. Korinttilaisille 5:1–21

5  Sillä me tiedämme, että vaikka maallinen huoneemme,+ tämä teltta,+ hajotettaisiinkin,+ niin meillä on Jumalalta ikuinen+ rakennus taivaissa, huone joka ei ole käsin tehty.+  Sillä tässä asuinhuoneessa me tosiaankin huokaamme+ ja haluamme hartaasti pukeutua siihen, mikä on meitä varten taivaasta,+  niin ettei meitä kerran siihen pukeuduttuamme todeta alastomiksi.+  Me näet, jotka olemme tässä teltassa, huokaamme rasittuneina, sillä emme tahdo riisua sitä, vaan pukeutua tuohon toiseen,+ jotta elämä nielisi sen, mikä on kuolevaista.+  Mutta se, joka on valmistanut meidät juuri tätä varten, on Jumala,+ joka on antanut meille ennakkovakuuden+ siitä, mitä on määrä tulla*, toisin sanoen hengen.+  Me olemme sen tähden aina rohkealla mielellä ja tiedämme, että niin kauan kuin meillä on kotimme tässä ruumiissa, olemme poissa Herran luota,+  sillä me vaellamme uskon emmekä näkemisen avulla.*+  Mutta me olemme rohkealla mielellä ja haluamme kernaasti ennemmin muuttaa pois ruumiista ja tehdä kotimme Herran luokse.+  Siksi me myös asetamme tavoitteeksemme, että olipa kotimme hänen luonaan tai olimmepa poissa hänen luotaan,+ olisimme hänelle otollisia.+ 10  Sillä meidän kaikkien täytyy tulla ilmeisiksi Kristuksen tuomarinistuimen edessä,+ jotta kukin saisi palkkansa siitä, mitä ruumiin välityksellä on tehty, sen mukaan mitä hän on harjoittanut, olkoonpa se hyvää tai pahaa.+ 11  Koska siis tunnemme Herran pelon,+ me puhumme yhä ihmisille vakuuttavasti,+ mutta me olemme tulleet ilmeisiksi Jumalalle. Toivon kuitenkin, että olemme tulleet ilmeisiksi myös teidän omalletunnollenne.+ 12  Emme taas suosittele+ itseämme teille, vaan annamme teille aiheen ylpeillä meistä,+ jotta teillä olisi vastaus niille, jotka ylpeilevät ulkonäöstä,+ mutta eivät sydämestä.+ 13  Sillä jos olimme mieltä vailla,+ olimme Jumalan tähden; jos olemme tervemielisiä,+ olemme teidän tähtenne. 14  Sillä se rakkaus, joka Kristuksella on*, pakottaa meitä, koska olemme päätelleet näin, että yksi kuoli kaikkien puolesta;+ niinpä siis kaikki olivat kuolleet; 15  ja hän kuoli kaikkien puolesta, jotta ne, jotka elävät, eivät eläisi enää itselleen,+ vaan hänelle,+ joka kuoli heidän puolestaan ja joka herätettiin.+ 16  Näin ollen me emme tästä lähtien tunne ketään lihan mukaan.+ Jos olemmekin tunteneet Kristuksen lihan mukaan,+ niin nyt emme varmasti enää tunne häntä siten.+ 17  Jos siis joku on Kristuksen yhteydessä, hän on uusi luomus;*+ se, mikä on vanhaa, on kadonnut,+ katso, uutta on tullut olemassaoloon.+ 18  Mutta kaikki on Jumalasta, joka sovitti+ meidät kanssaan Kristuksen välityksellä ja antoi meille sovituksen palvelustoimen,+ 19  nimittäin sen, että Jumala sovitti Kristuksen välityksellä+ kanssaan maailman+ eikä laskenut heidän tililleen heidän hairahduksiaan,+ ja hän uskoi meille sovituksen sanan.+ 20  Me+ olemme sen tähden lähettiläitä+ Kristuksen sijasta,*+ ikään kuin Jumala pyytäisi hartaasti meidän välityksellämme.+ Me pyydämme Kristuksen sijaisina:+ ”Antakaa sovittaa itsenne Jumalan kanssa.” 21  Sen, joka ei tuntenut syntiä,+ hän teki synniksi*+ meidän puolestamme, jotta me tulisimme Jumalan vanhurskaudeksi+ hänen välityksellään.

Alaviitteet

Tai ”on antanut meille ennakkomaksun (käsirahan) siitä, mitä on määrä tulla”. Ks. 1:22, alav.
Tai ”mukaan”.
”se rakkaus, joka Kristuksella on”. Tai ”Kristuksen rakkaus”.
Kreik. ktiʹsis; lat. creatura.
Tai ”nimessä”.
Tai ”syntiuhriksi”. Kreik. ha·mar·tiʹan; J17,18,22(hepr.): leḥat·taʼtʹ syntiuhriksi’, kuten 3Mo 4:3:ssa M:ssä.