Helppokäyttöasetukset

Valitse kieli

Siirry lisävalikkoon

Siirry sisällysluetteloon

Siirry sisältöön

Jehovan todistajat

suomi

Raamattu verkossa

PYHÄ RAAMATTU – UUDEN MAAILMAN KÄÄNNÖS

2. Aikakirja 13:1–22

13  Kuningas Jerobeamin kahdeksantenatoista vuonna alkoi Abia hallita Juudaa.+  Hän hallitsi Jerusalemissa kolme vuotta, ja hänen äitinsä oli nimeltään Mikaja,*+ Urielin tytär Gibeasta.+ Ja Abian ja Jerobeamin välillä vallitsi sota.+  Niin Abia ryhtyi sotaan neljänsadantuhannen väkevän sotilaan, valiomiehen, sotajoukolla.+ Jerobeam taas järjestäytyi taisteluun häntä vastaan kahdeksallasadallatuhannella valiomiehellä, urhoollisella, väkevällä miehellä.+  Abia nousi silloin Semaraiminvuorella, joka on Efraimin vuoristossa,+ ja sanoi: ”Kuulkaa minua, oi Jerobeam ja koko Israel.  Eikö teidän pitäisi tietää, että itse Jehova, Israelin Jumala, antoi Daavidille Israelin valtakunnan+ ajan hämärään asti,+ hänelle ja hänen pojilleen,+ suolaliiton välityksellä?+  Ja Jerobeam,+ Nebatin poika, Daavidin pojan Salomon palvelija,+ nousi kapinoimaan+ herraansa* vastaan.+  Ja hänen luokseen kerääntyi joutilaita,+ kelvottomia miehiä.+ Lopulta he osoittautuivat Rehabeamille, Salomon pojalle, ylivoimaisiksi, sillä Rehabeam+ itse oli nuori ja sydämeltään arka+ eikä kyennyt pitämään puoliaan heitä vastaan.  Ja nyt te luulette voivanne pitää puolianne Jehovan valtakuntaa vastaan, joka on Daavidin poikien käsissä,+ kun teitä on suuri joukko+ ja teillä on kultaiset vasikat, jotka Jerobeam teki teille jumaliksi.*+  Ettekö ole ajaneet pois Jehovan papit,+ Aaronin pojat, ja leeviläiset, ja ettekö teekin itsellenne pappeja maiden kansojen tavoin?+ Kuka tahansa, joka tuli ja täytti kätensä vallalla* nuoren sonnin* ja seitsemän pässin avulla, tuli niiden papiksi, jotka eivät ole jumalia.*+ 10  Mutta meidän Jumalamme on Jehova,+ emmekä me ole hylänneet häntä, vaan papit palvelevat Jehovaa, Aaronin pojat, ja myös leeviläiset työssään.+ 11  Ja he panevat polttouhreja savuamaan Jehovalle aamu aamulta ja ilta illalta,+ samoin hyvänhajuista suitsuketta,+ ja leipäpinot ovat puhdasta kultaa olevalla pöydällä,+ ja siellä on kultainen lampunjalka+ lamppuineen, jotka sytytetään ilta illalta,+ sillä me täytämme velvollisuutemme+ Jehovaa, Jumalaamme, kohtaan, mutta te olette hylänneet hänet.+ 12  Ja katso, meidän kanssamme on tosi Jumala+ johdossa pappeineen+ ja merkkitrumpetit+ soittamassa taisteluhälytystä teitä vastaan. Oi Israelin pojat, älkää taistelko Jehovaa, esi-isienne Jumalaa, vastaan,+ sillä te ette menesty.”+ 13  Ja Jerobeam puolestaan lähetti väijytyksen kiertoteitse heidän taakseen, niin että he olivat Juudan edessä ja väijytys oli heidän takanaan.+ 14  Kun Juudasta olevat kääntyivät, niin heillä oli taistelu edessä ja takana.+ Ja he alkoivat huutaa Jehovan puoleen+ pappien soittaessa kuuluvasti trumpetteja. 15  Ja Juudan miehet puhkesivat sotahuutoon.+ Ja tapahtui, että kun Juudan miehet nostivat sotahuudon, niin tosi Jumala itse löi+ Jerobeamin ja koko Israelin Abian+ ja Juudan edessä. 16  Ja Israelin pojat lähtivät Juudaa pakoon, ja niin Jumala antoi heidät näiden käsiin.+ 17  Ja Abia väkineen löi heitä maahan aiheuttaen suuren joukkosurman, ja Israelin surmattuja kaatui maahan viisisataatuhatta valiomiestä. 18  Näin Israelin pojat nöyrrytettiin tuohon aikaan, mutta Juudan pojat osoittautuivat ylivoimaisiksi, koska he turvautuivat+ Jehovaan, esi-isiensä Jumalaan. 19  Ja Abia ajoi Jerobeamia takaa ja valloitti häneltä kaupunkeja: Betelin+ tytärkaupunkeineen ja Jesanan tytärkaupunkeineen ja Efrainin* tytärkaupunkeineen.+ 20  Eikä Jerobeam tullut enää voimiinsa+ Abian* päivinä, vaan Jehova löi+ häntä, niin että hän kuoli. 21  Ja Abia vahvistui jatkuvasti.+ Aikanaan hän otti itselleen neljätoista vaimoa+ ja hänelle syntyi kaksikymmentäkaksi poikaa+ ja kuusitoista tytärtä. 22  Ja muut Abian asiat, niin, hänen tiensä ja sanansa, ovat kirjoitettuina profeetta Iddon selityksessä.*+

Alaviitteet

”Mikaja”, MVg; LXXSy, 11:20–22 ja 1Ku 15:2: ”Maaka”.
herraansa”. Hepr. ʼado·nāw′, sanan ʼa·dōn′ mon. osoittamassa ylhäisyyttä.
jumaliksi”. Tai ”jumalaksi”. Hepr. leʼ·lo·him′, mon. sanasta ʼelō′ah. Ks. 1Ku 12:28: ”Jumalasi”, alav.
Tai ”ja asetti itsensä virkaan”.
”nuoren sonnin”. Kirjm. ”sonnin, karjalauman pojan”.
”niiden – –, jotka eivät ole jumalia”. Hepr. leloʼ′ ʼelo·him′.
”Efrainin”, Mreunah.; MLXXSyVg: ”Efronin”.
”Abian”. Hepr. ʼAvi·ja′hu.
Tai ”kommentaarissa”, ”midrašissa”. Ensimmäinen ”midrašin” kahdesta esiintymästä M:ssä. Ks. 24:27 ja ”selitykseen”, alav.