Helppokäyttöasetukset

Valitse kieli

Siirry lisävalikkoon

Siirry sisällysluetteloon

Siirry sisältöön

Jehovan todistajat

suomi

Raamattu verkossa

PYHÄ RAAMATTU – UUDEN MAAILMAN KÄÄNNÖS

2. Aikakirja 12:1–16

12  Ja tapahtui, että heti kun Rehabeamin kuninkuus oli lujittunut+ ja heti kun hän oli vahva, hän hylkäsi Jehovan lain+ ja samoin koko Israel+ hänen kanssaan.  Ja kuningas Rehabeamin+ viidentenä vuonna tapahtui, että Egyptin kuningas Sisak+ nousi Jerusalemia vastaan (sillä he olivat menetelleet uskottomasti Jehovaa kohtaan)+  mukanaan tuhannet kahdetsadat sotavaunut+ ja kuusikymmentätuhatta ratsumiestä, eikä sillä väellä, joka tuli hänen kanssaan Egyptistä – libyalaisilla,*+ sukkilaisilla ja etiopialaisilla*+ – ollut määrää.+  Ja hän sai valloitettua ne linnoitetut kaupungit, jotka kuuluivat Juudaan,+ ja tuli lopulta aina Jerusalemiin asti.+  Profeetta Semaja+ puolestaan tuli Rehabeamin ja Juudan ruhtinaiden luo, jotka olivat kokoontuneet Jerusalemiin Sisakin takia, ja hän sanoi heille: ”Näin on Jehova sanonut: ’Te olette hylänneet minut,+ ja minäkin olen hylännyt teidät+ Sisakin käsiin.’”  Silloin Israelin ruhtinaat ja kuningas nöyrtyivät+ ja sanoivat: ”Jehova on vanhurskas.”+  Ja kun Jehova näki+ heidän nöyrtyneen, Semajalle tuli Jehovan sana,+ joka kuului: ”He ovat nöyrtyneet.+ Minä en saata heitä turmioon,+ vaan avaan tuossa tuokiossa heille pääsyn turvaan enkä vuodata vihastustani Jerusalemia vastaan Sisakin käden kautta.+  Heistä tulee kuitenkin hänen palvelijoitaan,+ jotta he tulisivat tuntemaan eron minun palvelemiseni+ ja maiden valtakuntien palvelemisen välillä.”+  Niin Egyptin kuningas Sisak+ nousi Jerusalemia vastaan ja otti Jehovan huoneen aarteet+ ja kuninkaan talon aarteet.+ Kaiken hän otti, ja hän otti myös kultakilvet, jotka Salomo oli tehnyt.+ 10  Sen vuoksi kuningas Rehabeam teki niiden tilalle kuparikilpiä, ja hän uskoi ne kuninkaan talon sisäänkäyntiä vartioivien+ juoksijoiden+ päälliköiden valvontaan.+ 11  Ja tapahtui, että aina kun kuningas tuli Jehovan huoneeseen, juoksijat tulivat sinne ja kantoivat niitä ja palauttivat ne juoksijoiden vartiokammioon.+ 12  Ja koska hän nöyrtyi, Jehovan suuttumus väistyi hänestä,+ eikä hän aikonut saattaa heitä täysin turmioon.+ Ja olihan Juudassa hyvääkin.+ 13  Ja kuningas Rehabeam vahvisti asemaansa Jerusalemissa ja jatkoi hallitsemista, sillä alkaessaan hallita Rehabeam+ oli neljäkymmentäyksivuotias, ja hän hallitsi seitsemäntoista vuotta Jerusalemissa, kaupungissa+ jonka Jehova oli valinnut kaikista Israelin heimoista pannakseen siihen nimensä.+ Ja hänen äitinsä oli nimeltään Naema,+ ammonilainen.+ 14  Mutta Rehabeam* teki sitä, mikä oli pahaa,+ sillä hän ei ollut vakiinnuttanut sydäntään etsimään Jehovaa.+ 15  Ja Rehabeamin asiat, ensimmäiset ja viimeiset,+ eivätkö ne ole kirjoitettuina profeetta Semajan+ ja näkyjennäkijä Iddon+ sanoissa sukuluettelomerkinnän mukaan? Ja Rehabeamin+ ja Jerobeamin+ välillä käytiin sotia kaiken aikaa. 16  Lopulta Rehabeam meni lepoon esi-isiensä luo,+ ja hänet haudattiin Daavidin kaupunkiin,+ ja hänen poikansa Abia*+ alkoi hallita hänen sijastaan.

Alaviitteet

”libyalaisilla”. Hepr. lu·vim′.
”ja etiopialaisilla”, LXXVg; hepr. wekhu·šim′ ’ja kuusilaisilla’.
Kirjm. ”hän”, mask.
1Ku 14:31:ssä ja 15:1, 7, 8:ssa ”Abiam”.