Siirry sisältöön

Siirry lisävalikkoon

Siirry sisällysluetteloon

Jehovan todistajat

suomi

Raamattu verkossa | PYHÄ RAAMATTU – UUDEN MAAILMAN KÄÄNNÖS

1. Tessalonikalaisille 4:1–18

4  Lopuksi, veljet, pyydämme teitä ja kehotamme teitä Herran Jeesuksen kautta, että te, niin kuin saitte meiltä opetusta siinä, kuinka teidän pitää vaeltaa+ ja miellyttää Jumalaa, niin kuin vaellattekin, jatkaisitte siinä yhä täydemmin.+  Sillä te tunnette ne käskyt,+ jotka annoimme teille Herran Jeesuksen kautta.  Sillä tätä Jumala tahtoo, teidän pyhitystänne,*+ että kartatte haureutta;*+  että kukin teistä tietää, miten saada hallintaan oma astiansa+ pyhityksessä+ ja kunniassa,  ei ahneessa sukupuolisessa himossa,*+ jollainen myös niillä kansakunnilla+ on, jotka eivät tunne Jumalaa;+  että kukaan ei mene niin pitkälle, että vahingoittaa veljeään ja loukkaa hänen oikeuksiaan tässä asiassa,+ sillä Jehova* on se, joka vaatii tästä kaikesta rangaistuksen,+ niin kuin teille etukäteen sanoimme ja myös perusteellisesti teille todistimme.+  Sillä ei Jumala kutsunut meitä sallien epäpuhtautta*, vaan pyhityksen yhteydessä.+  Niinpä siis se, joka osoittaa piittaamattomuutta,+ ei ole piittaamaton ihmistä kohtaan, vaan Jumalaa kohtaan,+ joka panee pyhän henkensä+ teihin.  Mutta veljellisestä rakkaudesta+ meidän ei tarvitse kirjoittaa teille, sillä Jumala* on opettanut+ teidät rakastamaan toisianne,+ 10  ja tehän osoitatte tätä rakkautta kaikkia veljiä kohtaan koko Makedoniassa. Mutta me kehotamme teitä, veljet, jatkamaan siinä täydemmässä määrin 11  ja asettamaan tavoitteeksenne, että vietätte hiljaista elämää+ ja pidätte huolen omista asioistanne+ ja teette työtä käsillänne,+ niin kuin teitä käskimme, 12  jotta vaeltaisitte säädyllisesti+ ulkopuolella olevia kohtaan+ ettekä olisi minkään tarpeessa.+ 13  Lisäksi, veljet, emme tahdo teidän olevan tietämättömiä niistä, jotka nukkuvat+ kuolemassa, jottette surisi niin kuin muut, joilla ei ole toivoa.+ 14  Sillä jos uskomme, että Jeesus kuoli ja nousi jälleen,+ niin samoin Jumala tuo myös Jeesuksen kautta poisnukahtaneet hänen ohellaan.+ 15  Sillä tämän sanomme teille Jehovan* sanan+ perusteella, että me elossa olevat, jotka säilymme Herran* läsnäoloon,+ emme millään tavoin tule edeltämään niitä, jotka ovat nukahtaneet pois, 16  sillä Herra* itse laskeutuu taivaasta+ käskyhuudon, ylienkelin+ äänen ja Jumalan trumpetin+ kuuluessa*, ja ne, jotka ovat kuolleita Kristuksen yhteydessä, nousevat ensin.+ 17  Jälkeenpäin meidät elossa olevat, jotka säilymme*, temmataan+ yhdessä* heidän kanssaan+ pilvissä+ Herraa* vastaan+ ilmaan, ja näin me tulemme aina olemaan Herran* kanssa.+ 18  Lohduttakaa siis jatkuvasti toisianne näillä sanoilla.

Alaviitteet

Tai ”teidän pitämistänne pyhinä”. Kreik. ho ha·gi·a·smosʹ hy·mōn; lat. sanctificatio vestra.
Ks. liite 5A.
Kirjm. ”ei halun intohimossa”.
Ks. liite 1D.
Tai ”saastaisuutta”, ”turmeltuneisuutta”, ”säädyttömyyttä”. Kreik. a·ka·thar·siʹai, yks. dat.; J22(hepr.): letum·ʼahʹ epäpuhtautta.
”Jumala”, אABVg; J17: ”Jehova”.
Ks. liite 1D.
”Herran”, אAVg; B: ”Jeesuksen”.
”Herra”, אABVg; J7,8,13,14: ”Jehova”.
Tai ”käskyhuudoin, ylienkelin äänin ja Jumalan trumpetein”. Kirjm. ”käskyhuudolla, ylienkelin äänellä ja Jumalan trumpetilla”; kreik. en ke·leuʹsma·ti, en fō·nēiʹ ar·khag·geʹlou kai en salʹpig·gi The·ouʹ.
Kirjm. ”jotka on jätetty jäljelle”. Ks. liite 5D.
Tai ”samaan aikaan”.
”Herraa”, אABVg; J7,8: ”Jehovaa”.
”Herran”, אABVg; J7,8,13,14,24: ”Jehovan”.