Helppokäyttöasetukset

Valitse kieli

Siirry lisävalikkoon

Siirry sisällysluetteloon

Siirry sisältöön

Jehovan todistajat

suomi

Raamattu verkossa

PYHÄ RAAMATTU – UUDEN MAAILMAN KÄÄNNÖS

1. Mooseksen kirja 18:1–33

18  Myöhemmin Jehova näyttäytyi+ hänelle Mamren suurten puiden keskellä+ hänen istuessaan teltan suulla päivän ollessa helteisimmillään.+  Kun hän nosti silmänsä+ ja katseli, niin katso, hänestä jonkin matkan päässä seisoi kolme miestä. Kun hän huomasi heidät, hän juoksi heitä vastaan teltan suulta ja kumartui maahan.+  Sen jälkeen hän sanoi: ”Jehova*, jos olen nyt saanut suosion silmissäsi, niin ethän mene palvelijasi ohi.+  Sallittehan tuoda hieman vettä, ja teidän on saatava jalkanne pestyiksi.+ Levähtäkää sitten puun alla.+  Ja sallikaa minun hankkia palanen leipää, ja virkistäkää sydäntänne.+ Sen jälkeen voitte jatkaa matkaa, sillä sitä vartenhan olette kulkeneet tätä tietä palvelijanne luo.” Tällöin he sanoivat: ”Hyvä on. Voit tehdä niin kuin olet puhunut.”  Niin Abraham kiirehti telttaan Saaran luo ja sanoi: ”Pidä kiirettä! Hae kolme sea-mittaa* hienoja jauhoja, sotke taikina ja tee pyöreitä leipiä.”+  Seuraavaksi Abraham juoksi karjalaumaan ja ryhtyi hakemaan pehmeälihaista ja hyvää nuorta sonnia ja antoi sen sitten palvelijalle, ja hän kiirehti saadakseen sen valmiiksi.+  Sen jälkeen hän otti voita ja maitoa ja nuoren sonnin, jonka hän oli valmistanut, ja pani ne heidän eteensä.+ Ja hän itse jäi seisomaan heidän viereensä puun alle, kun he söivät.+  He sanoivat nyt hänelle*: ”Missä on vaimosi Saara?”+ Tähän hän sanoi: ”Täällä teltassa!”+ 10  Niin hän jatkoi: ”Palaan varmasti luoksesi ensi vuonna tähän aikaan*, ja katso, vaimollasi Saaralla on silloin poika.”+ Mutta Saara kuunteli teltan suulla, joka oli miehen takana. 11  Ja Abraham ja Saara olivat vanhoja, ikääntyneitä.+ Saaralta olivat kuukautiset* lakanneet.+ 12  Siksi Saara alkoi nauraa itsekseen+ ja sanoi: ”Heräisikö minussa näin kuihtuneena todellakin halu, kun vielä herranikin* on vanha?”+ 13  Silloin Jehova sanoi Abrahamille: ”Miksi Saara oikein nauroi ja sanoi: ’Tulenko minä ihan varmasti synnyttämään, vaikka olen tullut vanhaksi?’+ 14  Onko mikään liian poikkeuksellista Jehovalle?+ Palaan luoksesi määräaikana, ensi vuonna tähän aikaan, ja Saaralla on silloin poika.” 15  Mutta Saara kielteli sanoen: ”En minä nauranut!” Hän oli näet peloissaan. Tähän hän sanoi: ”Ei ole niin, kyllä sinä nauroit!”+ 16  Sitten miehet nousivat sieltä ja katsoivat alas kohti Sodomaa,+ ja Abraham käveli heidän kanssaan saattaakseen heitä.+ 17  Ja Jehova* sanoi: ”Pidänkö Abrahamilta salassa sitä, mitä olen tekemässä?+ 18  Tuleehan Abrahamista varmasti suuri ja mahtava kansakunta, ja kaikkien maan kansakuntien on siunattava itsensä hänen välityksellään.+ 19  Sillä minä olen tutustunut häneen, jotta hän käskisi poikiaan ja jälkeensä jäävää huonekuntaansa, niin että nämä todella noudattavat Jehovan tietä tehdäkseen vanhurskautta ja oikeutta,+ jotta Jehova toteuttaisi Abrahamille sen, mitä on hänestä puhunut.”+ 20  Niinpä Jehova sanoi: ”Valitushuuto Sodoman ja Gomorran takia+ on todella kova ja heidän syntinsä todella hyvin raskas.+ 21  Olen päättänyt mennä alas nähdäkseni, toimivatko he täysin sen mukaan, mistä huuto on tullut eteeni, ja jos eivät, voin saada sen tietää.”+ 22  Niin miehet kääntyivät sieltä ja lähtivät Sodomaan, mutta Jehova+ seisoi yhä Abrahamin edessä.*+ 23  Silloin Abraham lähestyi ja sanoi: ”Aiotko todellakin pyyhkäistä vanhurskaan pois jumalattoman mukana?+ 24  Entä jos kaupungissa on viisikymmentä vanhurskasta? Aiotko silloin pyyhkäistä heidät pois armahtamatta sitä paikkaa niiden viidenkymmenen vanhurskaan tähden, jotka ovat sen sisäpuolella?+ 25  On mahdotonta ajatella sinusta, että toimit tällä tavoin surmataksesi vanhurskaan yhdessä jumalattoman kanssa, niin että vanhurskaalle täytyy käydä niin kuin jumalattomalle!+ Sitä on mahdotonta ajatella sinusta.+ Eikö kaiken maan Tuomari tee sitä, mikä on oikein?”+ 26  Silloin Jehova sanoi: ”Jos löydän Sodoman kaupungista viisikymmentä vanhurskasta, niin heidän takiaan minä armahdan sen paikan.”+ 27  Mutta Abraham vastasi ja sanoi vielä: ”Katso, olenhan rohjennut puhua Jehovalle*, vaikka olen tomua ja tuhkaa.+ 28  Entä jos viidestäkymmenestä vanhurskaasta puuttuisi viisi? Hävitätkö niiden viiden vuoksi koko kaupungin?” Tähän hän sanoi: ”En hävitä sitä, jos löydän sieltä neljäkymmentäviisi.”+ 29  Mutta taas hän puhui hänelle ja sanoi: ”Entä jos sieltä löytyy neljäkymmentä?” Hän sanoi vuorostaan: ”En tee sitä niiden neljänkymmenen takia.” 30  Mutta hän jatkoi: ”Pyydän: älköön Jehova* suuttuko,+ vaan sallikoon minun puhua edelleen:+ entä jos sieltä löytyy kolmekymmentä?” Ja hän sanoi: ”En tee sitä, jos löydän sieltä kolmekymmentä.” 31  Mutta hän jatkoi: ”Katso, olenhan rohjennut puhua Jehovalle:*+ entä jos sieltä löytyy kaksikymmentä?” Ja hän sanoi: ”En hävitä sitä niiden kahdenkymmenen takia.”+ 32  Lopuksi hän sanoi: ”Pyydän: älköön Jehova* suuttuko,+ vaan sallikoon minun puhua vielä tämän kerran:+ entä jos sieltä löytyy kymmenen?” Ja hän sanoi: ”En hävitä sitä niiden kymmenen takia.”+ 33  Ja lakattuaan puhumasta Abrahamille Jehova+ lähti pois, ja Abraham palasi omaan paikkaansa.

Alaviitteet

Tämä on ensimmäinen niistä 134 kohdasta, joissa juutalaiset soferit muuttivat nimen JHWH sanaksi ʼAdo·naj′. Tämä korvaaminen johtui väärinkäsitetystä kunnioituksesta Jumalan nimeä kohtaan. Ks. liite 1B.
Sea-mitta oli 7,33 l.
”hänelle”. M:ssä soferit merkitsivät tämän sanan erikoispisteillä, mutta se ei vaadi mitään muutosta suomenkielisessä käännöksessä. Ks. liite 2A.
Tai ”tähän aikaan keväällä”. Vg: ”tähän [samaan] aikaan, elämä seuralaisena”. Vrt. Ro 4:17–20.
Kirjm. ”[oli lakannut] se, mikä naisille on ominaista”. Tavallinen hepr. ilmaus kuukautisajasta vielä tänäkin päivänä.
”kun vielä herranikin”. Kirjm. ”ja herrani”. Hepr. waʼ·do·ni′. Saaraa kiitetään siitä, että hän kutsui miestään ”herrakseen”. Ks. 1Pi 3:6.
”Ja Jehova”. Hepr. wa·Jho·wah′.
Ensimmäinen kahdeksastatoista soferien tekemästä tekstin korjauksesta, ainoa 1Mo:ssa. M: ”mutta Abraham seisoi yhä Jehovan edessä”. Ks. liite 2B.
Ks. jae 3, alav.
Ks. jae 3, alav.
Ks. jae 3, alav.
Ks. jae 3, alav.