Helppokäyttöasetukset

Valitse kieli

Siirry lisävalikkoon

Siirry sisällysluetteloon

Siirry sisältöön

Jehovan todistajat

suomi

Raamattu verkossa

PYHÄ RAAMATTU – UUDEN MAAILMAN KÄÄNNÖS

1. Mooseksen kirja 14:1–24

14  Ja Sinearin+ kuninkaan* Amrafelin, Ellasarin kuninkaan Arjokin, Elamin+ kuninkaan Kedorlaomerin+ ja Gojimin* kuninkaan Tidalin päivinä tapahtui,*+  että nämä sotivat Sodoman+ kuningasta Beraa ja Gomorran+ kuningasta Birsaa, Adman+ kuningasta Sinabia ja Sebojimin+ kuningasta Semeberiä sekä Belan (eli Soarin)+ kuningasta vastaan.  Kaikki nämä marssivat liittolaisina+ Siddimin alatasangolle,*+ toisin sanoen Suolamerelle.+  Kaksitoista vuotta he olivat palvelleet Kedorlaomeria, mutta kolmantenatoista vuonna he kapinoivat.  Ja neljäntenätoista vuonna tulivat Kedorlaomer ja myös ne kuninkaat, jotka olivat hänen kanssaan, ja he aiheuttivat tappioita refalaisille Asterot-Karnaimissa+ ja suusilaisille Hamissa ja emiläisille+ Save-Kirjataimissa  ja horilaisille+ heidän vuorellaan Seirissä+ aina El-Paraniin+ asti, joka on erämaan laidassa.  Sitten he kääntyivät ympäri ja tulivat En-Mispatiin eli Kadesiin+ ja kukistivat koko amalekilaisten+ maa-alueen ja myös amorilaiset,+ jotka asuivat Hasason-Tamarissa.+  Tällöin Sodoman kuningas lähti marssille ja myös Gomorran kuningas ja Adman kuningas ja Sebojimin kuningas ja Belan (eli Soarin) kuningas, ja he järjestäytyivät taisteluun heitä vastaan Siddimin alatasangolla,+  Elamin kuningasta Kedorlaomeria ja Gojimin kuningasta Tidalia ja Sinearin kuningasta Amrafelia sekä Ellasarin kuningasta Arjokia vastaan,+ neljä kuningasta viittä vastaan. 10  Mutta Siddimin alatasanko+ oli täynnä bitumikuoppia,*+ ja Sodoman ja Gomorran+ kuninkaat lähtivät pakoon ja putoilivat niihin, ja jäljelle jääneet pakenivat vuoristoon.+ 11  Sitten voittajat* ottivat kaiken Sodoman ja Gomorran omaisuuden ja kaikki heidän elintarvikkeensa ja lähtivät pois.+ 12  Ja lähtiessään he ottivat myös Abramin veljenpojan Lootin ja hänen omaisuutensa. Hän asui silloin Sodomassa.+ 13  Sen jälkeen muuan pakoon päässyt mies tuli kertomaan siitä Abramille, heprealaiselle.*+ Hän asui silloin suurten puiden keskellä, jotka kuuluivat amorilaiselle Mamrelle,+ Eskolin veljelle ja Anerin veljelle,+ ja he olivat Abramin liittolaisia*. 14  Näin Abram sai kuulla, että hänen veljensä oli otettu vangiksi.+ Silloin hän katsasti harjaantuneet miehensä,+ kolmesataakahdeksantoista hänen huonekunnassaan syntynyttä orjaa,*+ ja lähti takaa-ajoon Daniin+ saakka. 15  Yöllä hän sitten jakoi joukkonsa+ heitä vastaan, hän ja hänen orjansa, ja niin hän kukisti heidät ja ajoi heitä takaa aina Hobaan saakka, joka on Damaskoksesta pohjoiseen*. 16  Sen jälkeen hän toi takaisin kaiken omaisuuden,+ ja hän toi takaisin myös veljensä Lootin ja hänen omaisuutensa ja myös naiset ja väen.+ 17  Ja hänen palattuaan kukistamasta Kedorlaomeria ja tämän kanssa olleita kuninkaita Sodoman kuningas lähti häntä vastaan Saven alatasangolle* eli Kuninkaan alatasangolle.+ 18  Ja Salemin kuningas+ Melkisedek+ toi leipää ja viiniä,+ ja hän oli Korkeimman Jumalan* pappi.*+ 19  Sitten hän siunasi hänet ja sanoi: ”Siunatkoon Abramia Korkein Jumala,+ taivaan ja maan Valmistaja,*+ 20  ja siunattu olkoon Korkein Jumala,+ joka on luovuttanut sortajasi sinun käsiisi!”+ Silloin Abram* antoi hänelle kymmenykset* kaikesta.+ 21  Sen jälkeen Sodoman kuningas sanoi Abramille: ”Anna minulle sielut,*+ mutta ota omaisuus itsellesi.” 22  Tähän Abram sanoi Sodoman kuninkaalle: ”Minä kohotan käteni ja vannon+ Jehovalle, Korkeimmalle Jumalalle, taivaan ja maan Valmistajalle, 23  etten ota mitään siitä mikä on sinun, en edes lankaa tai sandaalin hihnaa,+ jottet sanoisi: ’Minä tein Abramin rikkaaksi.’ 24  Ei mitään minulle!+ Vain se, minkä nuoret miehet ovat jo syöneet ja mikä niille miehille kuuluu, jotka kulkivat minun kanssani, Anerille, Eskolille ja Mamrelle+ – ottakoot he osuutensa.”+

Alaviitteet

”kuninkaan”. Hepr. me′lekh; tämän arvonimen ensimmäinen esiintymä; se on ilman määräistä artikkelia, mutta siihen liittyy genetiivissä oleva erisnimi.
”kansakuntien”, LXXVg.
”Ja – – päivinä tapahtui”. Hepr. waj·hi′ bi·mē′. Tämä ilmaus esiintyy kuusi kertaa M:ssä: tässä sekä Ru 1:1:ssä, Est 1:1:ssä, Jes 7:1:ssä, Jer 1:3:ssa ja 2Sa 21:1:ssä, jossa ilmauksen osien välissä on hepreassa yksi sana. Ilmaus viittaa koettelemuksen aikaan, joka päättyy siunaukseen.
Tai ”Ketojen laaksoon”.
Tai ”asfalttikuoppia”.
Kirjm. ”he”, ts. voittajat.
Sanan ”heprealainen”, hepr. ha·ʽIv·ri′, ensimmäinen esiintymä; seuraava 39:14, 17:ssä.
Kirjm. ”liiton omistajia (herroja)”. Hepr. ba·ʽalē′ verit′.
”hänen huonekunnassaan syntynyttä orjaa”. Kirjm. ”hänen huonekuntansa syntynyttä”. He olivat orjien lapsia, eivät ostettuja.
Kirjm. ”vasemmalle”, kun ollaan kasvot itään päin.
Tai ”Tasankolaaksoon”. Tämä laakso oli lähellä Salemia eli Jerusalemia.
”Korkeimman Jumalan”. Hepr. leʼEl′ ʽEl·jōn′. Tässä oleva hepr. sana ei ole ʼElo·him′, vaan ʼEl ilman määräistä artikkelia, vaikka sanaa ʼEl seuraakin adjektiivi ʽEl·jōn′ ’Korkein’.
”pappi”. Hepr. kho·hen′; sanan ensimmäinen esiintymä.
”Valmistaja”. LXXVg: ”joka loi [taivaan ja maan]”; mutta jakeessa 22 Vg käyttää sanaa ”Omistaja”.
Kirjm. ”hän”.
Tai ”kymmenesosan”. Ensimmäinen maininta kymmenyksistä eli kymmenesosasta.
sielut”, M(hepr. han·ne′feš, yks. mutta käytetty kollektiivisesti)SyVg; LXX: ”miehet”.