Helppokäyttöasetukset

Valitse kieli

Siirry lisävalikkoon

Siirry sisällysluetteloon

Siirry sisältöön

Jehovan todistajat

suomi

Raamattu verkossa

PYHÄ RAAMATTU – UUDEN MAAILMAN KÄÄNNÖS

1. Kuninkaiden kirja 1:1–53

1  Kuningas Daavid oli nyt* vanha,+ ikääntynyt, ja häntä peiteltiin vaatteilla, mutta hänellä ei tahtonut olla lämmin.  Silloin hänen palvelijansa sanoivat hänelle: ”Etsittäköön herralleni kuninkaalle tyttö, neitsyt,+ ja hänen on palveltava+ kuningasta, niin että hänestä tulee hänen hoitajansa,+ ja hänen on maattava sinun sylissäsi,+ jolloin herrallani kuninkaalla on varmasti lämmin.”+  Ja kaikkialta Israelin alueelta etsittiin* kaunista tyttöä, ja lopulta löydettiin sunemilainen+ Abisag+ ja hänet tuotiin kuninkaan luo.  Ja tyttö oli tavattoman kaunis,+ ja hän tuli kuninkaan hoitajaksi ja palveli häntä, eikä kuningas yhtynyt häneen.  Samaan aikaan Adonia,+ Haggitin poika,+ korotti itseään+ ja sanoi: ”Kuninkaana tulen olemaan minä!”+ Niin hän hankki itselleen vaunut ja ratsumiehiä ja viisikymmentä miestä juoksemaan edellään.+  Eikä hänen isänsä milloinkaan* pahoittanut hänen mieltään sanomalla: ”Miksi olet näin tehnyt?”+ Ja hän oli myös hyvin kaunisvartaloinen,+ ja hänen äitinsä* oli synnyttänyt hänet Absalomin jälkeen.  Ja hän ryhtyi tekemisiin Joabin, Serujan pojan, ja pappi Abjatarin+ kanssa, ja nämä tarjosivat apua Adonian seuraajina.+  Mutta pappi Sadok+ ja Benaja,*+ Jehojadan poika, ja profeetta Natan+ ja Simei+ ja Rei ja Daavidin väkevät miehet+ eivät liittyneet+ Adonian* puolelle.  Lopulta Adonia uhrasi+ lampaita ja nautoja ja syöttöeläimiä aivan lähellä Soheletkiveä*, joka on En-Rogelin+ vieressä, ja hän kutsui sinne kaikkia veljiään, kuninkaan poikia,+ ja kaikkia Juudan miehiä, kuninkaan palvelijoita, 10  mutta profeetta Natania ja Benajaa ja väkeviä miehiä* ja veljeään Salomoa hän ei kutsunut. 11  Natan+ sanoi nyt Batseballe,+ Salomon äidille:+ ”Etkö ole kuullut, että Adonia, Haggitin poika,+ on tullut kuninkaaksi, eikä herramme* Daavid tiedä siitä mitään? 12  Tule siis nyt, annahan kun neuvon sinua vakavasti.+ Ja pidä huoli siitä, että oma sielusi ja poikasi Salomon sielu pääsevät turvaan.+ 13  Mene ja astu sisään kuningas Daavidin luo, ja sinun on sanottava hänelle: ’Etkö sinä, herrani, kuningas, vannonut orjattarellesi sanoen: ”Sinun poikasi Salomo tulee kuninkaaksi minun jälkeeni, ja juuri hän tulee istumaan valtaistuimellani”?+ Miksi siis Adonia on tullut kuninkaaksi?’ 14  Katso! Kun olet vielä puhumassa siellä kuninkaan kanssa, silloin tulen minä sisään sinun jälkeesi ja olen vahvistava sanasi.”+ 15  Niin Batseba meni kuninkaan luo sisähuoneeseen.+ Ja kuningas oli hyvin vanha,+ ja sunemilainen Abisag+ oli palvelemassa kuningasta. 16  Sitten Batseba kumartui syvään ja heittäytyi kuninkaan eteen,+ jolloin kuningas sanoi: ”Mitä pyydettävää sinulla on?”+ 17  Tähän hän sanoi hänelle: ”Herrani,+ sinähän vannoit Jehovan, Jumalasi, kautta orjattarellesi: ’Sinun poikasi Salomo tulee kuninkaaksi minun jälkeeni, ja juuri hän tulee istumaan valtaistuimellani.’+ 18  Ja nyt, katso, Adonia+ on tullut kuninkaaksi, eikä herrani, kuningas, tiedä nyt siitä mitään.+ 19  Niinpä hän on uhrannut suuren määrän sonneja ja syöttöeläimiä ja lampaita sekä kutsunut kaikki kuninkaan pojat+ ja pappi Abjatarin+ ja armeijan päällikön Joabin,+ mutta palvelijaasi Salomoa hän ei ole kutsunut.+ 20  Ja sinä, herrani, kuningas – koko Israelin silmät+ ovat suunnatut sinuun, jotta kertoisit heille, kuka istuu herrani, kuninkaan, valtaistuimella hänen jälkeensä.+ 21  Ja on tapahtuva, että heti kun herrani, kuningas, menee lepoon esi-isiensä luo,+ minusta itsestäni ja myös pojastani Salomosta tulee varmasti rikollisia*.” 22  Ja katso, kun hän oli vielä puhumassa kuninkaan kanssa, tuli sisään profeetta Natan.+ 23  Heti kuninkaalle ilmoitettiin ja sanottiin: ”Täällä on profeetta Natan!” Sen jälkeen hän tuli kuninkaan luo ja heittäytyi kuninkaan eteen kasvot maata kohti.+ 24  Sitten Natan sanoi: ”Herrani, kuningas, oletko sinä sanonut: ’Adonia tulee kuninkaaksi minun jälkeeni, ja juuri hän tulee istumaan minun valtaistuimellani’?+ 25  Sillä hän on tänään mennyt alas uhratakseen+ suuren määrän sonneja ja syöttöeläimiä ja lampaita sekä kutsuakseen kaikki kuninkaan pojat ja armeijan päälliköt ja pappi Abjatarin,+ ja siellä he ovat syömässä ja juomassa hänen edessään ja sanovat: ’Eläköön kuningas Adonia!’+ 26  Mutta minua, palvelijaasi, minua ja pappi Sadokia+ ja Benajaa,+ Jehojadan poikaa, ja palvelijaasi Salomoa hän ei ole kutsunut.+ 27  Jos tämä on lähtöisin herrastani kuninkaasta, niin et ole antanut palvelijasi tietää,+ kenen pitäisi istua herrani, kuninkaan, valtaistuimella hänen jälkeensä.” 28  Kuningas Daavid vastasi nyt ja sanoi: ”Kutsukaa Batseba+ luokseni.” Silloin hän tuli kuninkaan eteen ja jäi seisomaan kuninkaan eteen. 29  Ja kuningas vannoi+ ja sanoi: ”Niin totta kuin Jehova elää,+ hän joka lunasti+ sieluni+ kaikesta ahdingosta,+ 30  niin kuin olen vannonut sinulle Jehovan, Israelin Jumalan, kautta sanoen: ’Sinun poikasi Salomo tulee kuninkaaksi minun jälkeeni, ja juuri hän tulee istumaan minun valtaistuimellani minun sijastani!’, niin minä teen tänä päivänä.”+ 31  Silloin Batseba kumartui syvään kasvot maata kohti ja heittäytyi kuninkaan eteen+ ja sanoi: ”Eläköön herrani, kuningas Daavid, ajan hämärään asti!”+ 32  Kuningas Daavid sanoi viipymättä: ”Kutsukaa luokseni pappi Sadok+ ja profeetta Natan ja Benaja,+ Jehojadan poika.” Niin he tulivat kuninkaan eteen. 33  Ja kuningas jatkoi sanomalla heille: ”Ottakaa mukaanne herranne* palvelijat,+ ja teidän on pantava poikani Salomo ratsastamaan muulitammalla, joka on minun,+ ja vietävä hänet alas Gihonille.+ 34  Ja pappi Sadokin ja profeetta Natanin on voideltava+ hänet siellä Israelin kuninkaaksi, ja teidän on puhallettava torveen+ ja sanottava: ’Eläköön kuningas Salomo!’+ 35  Ja teidän on tultava ylös seuraten häntä, ja hänen on tultava ja istuttava valtaistuimelleni, ja hän tulee olemaan kuningas minun sijastani, ja hänet minun on valtuutettava tulemaan Israelin ja Juudan johtajaksi.” 36  Benaja, Jehojadan poika, vastasi heti kuninkaalle ja sanoi: ”Aamen!*+ Näin sanokoon* Jehova, herrani, kuninkaan, Jumala.+ 37  Niin kuin osoittautui, että Jehova oli herrani, kuninkaan, kanssa,+ niin osoittautukoon, että hän on Salomon kanssa,+ ja tehköön hän hänen valtaistuimensa herrani, kuningas Daavidin, valtaistuinta suuremmaksi.”+ 38  Sitten pappi Sadok+ ja profeetta Natan+ ja Benaja,+ Jehojadan poika, ja keretiläiset+ ja peletiläiset+ menivät alas ja panivat Salomon ratsastamaan kuningas Daavidin muulitammalla+ ja veivät hänet Gihonille.+ 39  Pappi Sadok otti nyt öljysarven+ teltasta+ ja voiteli+ Salomon, ja he alkoivat puhaltaa torveen, ja kaikki kansa puhkesi sanomaan: ”Eläköön kuningas Salomo!”+ 40  Sen jälkeen kaikki kansa tuli ylös seuraten häntä, ja kansa soitti huiluilla+ ja iloitsi suurella ilolla,+ niin että maa+ halkesi heidän äänestään. 41  Ja Adonia ja kaikki kutsutut, jotka olivat hänen kanssaan, kuulivat sen lopetettuaan syömisen.+ Kun Joab kuuli torven äänen, hän sanoi heti: ”Mitä tuo hälisevän kaupungin ääni+ merkitsee?” 42  Mutta katso, hänen vielä puhuessaan saapui Jonatan,+ pappi Abjatarin poika. Silloin Adonia sanoi: ”Tule tänne, sillä sinä olet urhoollinen mies ja tuot hyviä uutisia.”+ 43  Mutta Jonatan vastasi ja sanoi Adonialle: ”Oikeastaan en! Herramme*, kuningas Daavid, itse on tehnyt Salomon kuninkaaksi.+ 44  Siksi kuningas lähetti hänen mukanaan pappi Sadokin ja profeetta Natanin ja Benajan, Jehojadan pojan, ja keretiläiset ja peletiläiset, ja he panivat hänet ratsastamaan kuninkaan muulitammalla.+ 45  Sitten pappi Sadok ja profeetta Natan voitelivat hänet kuninkaaksi+ Gihonilla, minkä jälkeen he tulivat sieltä ylös iloiten, ja kaupunki on hälinän vallassa. Se oli ääni, jonka te kuulitte.+ 46  Ja Salomo on sitä paitsi istuutunut kuninkaalliselle valtaistuimelle.+ 47  Ja vielä: kuninkaan palvelijat ovat tulleet toivottamaan herrallemme, kuningas Daavidille, hyvää sanoen: ’Tehköön Jumalasi* Salomon nimen loistavammaksi kuin sinun nimesi, ja tehköön hän hänen valtaistuimensa sinun valtaistuintasi suuremmaksi!’+ Silloin kuningas kumartui vuoteella.+ 48  Ja myös näin sanoi kuningas: ’Siunattu+ olkoon Jehova, Israelin Jumala, joka on tänään antanut valtaistuimelleni istujan omien silmieni nähden!’”+ 49  Ja kaikki kutsutut, jotka olivat Adonian kanssa, alkoivat vavista ja nousta ja mennä kukin tiehensä.+ 50  Ja Adonia itse pelkäsi Salomon takia. Niinpä hän nousi ja meni pois ja tarttui alttarin sarviin.+ 51  Sen jälkeen Salomolle ilmoitettiin ja sanottiin: ”Katso, Adonia on alkanut pelätä kuningas Salomoa, ja katso, hän on tarttunut alttarin sarviin ja sanonut: ’Vannokoon kuningas Salomo ensin minulle, ettei hän surmaa palvelijaansa miekalla.’” 52  Tähän Salomo sanoi: ”Jos hänestä tulee urhoollinen mies, ei hiuskarvaakaan+ putoa häneltä maahan, mutta jos hänestä löytyy pahaa,+ hänenkin täytyy kuolla.”+ 53  Niin kuningas Salomo lähetti tuomaan hänet alas alttarilta. Sitten hän tuli ja kumartui kuningas Salomon eteen, minkä jälkeen Salomo sanoi hänelle: ”Mene kotiisi.”+

Alaviitteet

”Kuningas – – nyt”. Kirjm. ”Ja kuningas”. Hepr. weham·me′lekh, yks., sisältää määräisen artikkelin.
Kirjm. ”Ja he etsivät koko Israelin alueelta”, missä pronomini ”he” ei tarkoita jakeen 2 ”palvelijoita”, vaan niitä, jotka lähetettiin etsimään.
Tai ”koskaan elämässään”. Kirjm. ”päivistään (vuosistaan) lähtien”.
”hänen äitinsä”. Kirjm. ”hän”, fem.
”ja Benaja”. Hepr. u·Vena·ja′hu.
”Adonian”. Hepr. ʼAdo·ni·ja′hu.
Nimi ”Sohelet” tulee juuresta, joka merkitsee ’matelijaa’.
Ts. Daavidin väkeviä miehiä.
”eikä herramme”. Hepr. wa·ʼado·nē′nu – – loʼ, sanan ʼa·dōn′ mon. osoittamassa tässä ylhäisyyttä. Ks. 1Mo 39:2, alav.
Tai ”minua itseäni ja myös poikaani Salomoa pidetään rikollisina”.
Ks. jae 11, alav.
Tai: ”Olkoon niin!” Hepr. ʼa·men′.
”sanokoon”, MVg; Sy ja kaksi hepr. käsik.: ”tehköön”.
Ks. jae 11, alav.
”Jumalasi”, M; Mreunah.LXXVg: ”Jumala”; Sy: ”Jehova, Jumalasi”.