Helppokäyttöasetukset

Valitse kieli

Siirry lisävalikkoon

Siirry sisällysluetteloon

Siirry sisältöön

Jehovan todistajat

suomi

Raamattu verkossa

PYHÄ RAAMATTU – UUDEN MAAILMAN KÄÄNNÖS

1. Korinttilaisille 15:1–58

15  Teen nyt tunnetuksi teille, veljet, sen hyvän uutisen,+ jonka teille julistin,+ jonka myös saitte*, jossa myös pysytte+  ja jonka välityksellä myös pelastutte+ sen puheen avulla, jolla julistin teille hyvää uutista, jos pidätte siitä kiinni, ellette nimittäin suotta tulleet uskoviksi.+  Välitin näet teille ensimmäisten asioiden joukossa sen, minkä minäkin sain,+ että Kristus kuoli meidän syntiemme edestä Raamatun kirjoitusten mukaan+  ja että hänet haudattiin+ ja että hänet on herätetty+ kolmantena päivänä+ Raamatun kirjoitusten mukaan+  ja että hän näyttäytyi Keefaalle,+ sitten niille kahdelletoista.+  Sen jälkeen hän näyttäytyi yhdellä kertaa yli viidellesadalle veljelle, joista useimmat ovat vielä nytkin elossa,+ mutta jotkut ovat nukahtaneet pois.  Sen jälkeen hän näyttäytyi Jaakobille,+ sitten kaikille apostoleille,+  mutta kaikkein viimeiseksi hän näyttäytyi minullekin,+ ikään kuin ennenaikaisesti syntyneelle*.  Sillä minä olen vähäisin+ apostoleista enkä ole kelvollinen siihen, että minua kutsuttaisiin apostoliksi, koska vainosin+ Jumalan seurakuntaa. 10  Mutta Jumalan ansaitsemattomasta hyvyydestä+ olen se mikä olen. Ja hänen ansaitsematon hyvyytensä, joka kohdistui minuun, ei osoittautunut turhaksi,+ vaan näin vaivaa enemmän kuin he kaikki,+ en kuitenkaan minä, vaan Jumalan ansaitsematon hyvyys, joka on minun kanssani.+ 11  Mutta olenpa minä tai ovatpa he, niin me saarnaamme, ja niin te olette uskoneet.+ 12  Mutta jos Kristuksesta saarnataan, että hänet on herätetty kuolleista,+ kuinka jotkut teidän keskuudessanne sanovat, ettei kuolleiden ylösnousemusta* ole?+ 13  Ellei kuolleiden ylösnousemusta tosiaankaan ole, ei Kristustakaan ole herätetty.+ 14  Mutta ellei Kristusta ole herätetty, niin saarnaamisemme on varmasti turhaa ja uskomme on turhaa.+ 15  Lisäksi meidät todetaan myös vääriksi Jumalan todistajiksi,*+ koska olemme todistaneet+ Jumalaa vastaan, että hän herätti Kristuksen,+ jota hän ei kuitenkaan herättänyt, ellei kuolleita kerran herätetä.+ 16  Sillä jos kuolleita ei herätetä, ei Kristustakaan ole herätetty. 17  Edelleen, jos Kristusta ei ole herätetty, teidän uskonne on hyödytön; te olette vielä synneissänne.+ 18  Vieläpä nekin, jotka ovat nukahtaneet pois Kristuksen yhteydessä,+ ovat tuhoutuneet.+ 19  Jos olemme panneet toivomme Kristukseen+ vain tässä elämässä, olemme kaikista ihmisistä säälittävimpiä. 20  Mutta nyt Kristus on herätetty kuolleista,+ ensi hedelmänä+ niistä, jotka ovat nukahtaneet pois.+ 21  Sillä koska kuolema+ on ihmisen kautta, niin kuolleiden ylösnousemuskin+ on ihmisen kautta. 22  Sillä niin kuin kaikki kuolevat Aadamissa,+ niin myös kaikki tullaan tekemään eläviksi Kristuksessa.+ 23  Mutta kukin omassa luokassaan: Kristus ensi hedelmänä,+ sen jälkeen Kristukselle kuuluvat hänen läsnäolonsa* aikana.+ 24  Sitten tulee loppu*, kun hän luovuttaa valtakunnan Jumalalleen ja Isälleen tehtyään tyhjäksi kaiken hallituksen ja kaiken vallan ja voiman.+ 25  Sillä hänen täytyy hallita kuninkaana, kunnes Jumala* on pannut kaikki viholliset hänen jalkojensa alle.+ 26  Viimeisenä vihollisena tehdään tyhjäksi* kuolema.+ 27  Sillä Jumala ”alisti kaiken hänen jalkojensa alle”.+ Mutta kun hän sanoo, että ’kaikki on alistettu’,+ niin on selvää, että poikkeuksena on se, joka alisti kaiken hänen alaisuuteensa.+ 28  Mutta kun kaikki on alistettu hänen alaisuuteensa,+ sitten Poika itsekin alistuu* hänen+ alaisuuteensa, joka alisti hänen alaisuuteensa kaiken, jotta Jumala olisi kaikki jokaiselle.*+ 29  Mitä muuten ne tulevat tekemään, joita kastetaan sitä varten* että olisivat kuolleita?+ Jos kuolleita ei kerran herätetä,+ miksi heitäkään kastetaan+ sitä varten että olisivat sellaisia? 30  Miksi mekään olemme vaarassa joka hetki?+ 31  Päivittäin olen vastakkain kuoleman kanssa.+ Tämän minä vakuutan sen riemun+ kautta, joka minulla on teistä*, veljet, Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme. 32  Jos olen ihmisten tavoin* taistellut petojen kanssa Efesoksessa,+ mitä hyötyä minulle siitä on? Jos kuolleita ei herätetä, niin ”syökäämme ja juokaamme, sillä huomenna me kuolemme”.+ 33  Älkää eksykö. Huono seura turmelee* hyödylliset tavat.+ 34  Raitistukaa+ vanhurskaalla tavalla älkääkä harjoittako syntiä, sillä jotkut ovat vailla Jumalan tuntemusta.+ Puhun saadakseni teidät häpeämään.+ 35  Kuitenkin joku sanoo: ”Miten kuolleet herätetään? Millaisessa ruumiissa he oikein tulevat?”+ 36  Sinä järjetön! Sitä, minkä sinä kylvät, ei tehdä eläväksi, ellei se ensin kuole,+ 37  ja mitä tulee siihen, mitä kylvät, niin et kylvä sitä vartta*, joka sitten kehittyy, vaan paljaan jyvän,+ kenties vehnän tai minkä muun tahansa, 38  mutta Jumala antaa sille varren,+ niin kuin hän on tahtonut,+ ja kullekin siemenistä sen oman varren. 39  Ei kaikki liha ole samaa lihaa, vaan yhtä on ihmisten ja toista on karjan liha ja toista lintujen liha ja toista kalojen.+ 40  Ja on taivaallisia*+ ruumiita ja maallisia* ruumiita,+ mutta taivaallisten ruumiiden kirkkaus+ on yhtä lajia ja maallisten ruumiiden eri lajia. 41  Auringon kirkkaus+ on yhtä lajia ja kuun kirkkaus+ on toista ja tähtien kirkkaus+ toista; tähti näet eroaa tähdestä kirkkaudeltaan. 42  Sellainen on myös kuolleiden ylösnousemus.+ Kylvetään turmeltuvuudessa, herätetään turmeltumattomuudessa.+ 43  Kylvetään kunniattomuudessa,+ herätetään kirkkaudessa.+ Kylvetään heikkoudessa,+ herätetään voimassa.+ 44  Kylvetään aineellinen* ruumis,+ herätetään hengellinen ruumis.+ Jos on aineellinen ruumis, on myös hengellinen. 45  Niin on myös kirjoitettu: ”Ensimmäisestä ihmisestä Aadamista tuli elävä sielu.”*+ Viimeisestä Aadamista tuli elämää antava+ henki.+ 46  Kuitenkaan ei ensimmäinen ole se, mikä on hengellistä, vaan se, mikä on aineellista; sen jälkeen se, mikä on hengellistä.+ 47  Ensimmäinen ihminen on maasta ja tehty tomusta;+ toinen ihminen on taivaasta.+ 48  Millainen on tomusta+ tehty, sellaisia ovat myös tomusta tehdyt, ja millainen on taivaallinen,+ sellaisia ovat myös taivaalliset.+ 49  Ja niin kuin meissä on ollut tomusta tehdyn kuva,+ niin meissä tulee olemaan* myös taivaallisen kuva.+ 50  Mutta tämän sanon, veljet, ettei liha ja veri voi periä Jumalan valtakuntaa,+ eikä turmeltuvuus peri turmeltumattomuutta.+ 51  Katso! Sanon teille pyhän salaisuuden: Emme kaikki nukahda kuolemaan, mutta meidät kaikki muutetaan,+ 52  tuokiossa, silmänräpäyksessä, viimeisen trumpetin aikaan*. Sillä trumpetti+ soi, ja kuolleet herätetään turmeltumattomina, ja meidät muutetaan. 53  Sillä tämän turmeltuvan täytyy pukeutua turmeltumattomuuteen,+ ja tämän kuolevaisen+ täytyy pukeutua kuolemattomuuteen*. 54  Mutta kun tämä turmeltuva pukeutuu turmeltumattomuuteen ja* tämä kuolevainen pukeutuu kuolemattomuuteen, silloin toteutuvat ne sanat, jotka on kirjoitettu: ”Kuolema+ on nielty iäksi.”*+ 55  ”Kuolema, missä on voittosi? Kuolema, missä on pistimesi?”*+ 56  Kuoleman tuottava pistin+ on synti, mutta synnin voima on Laki.*+ 57  Mutta kiitos Jumalalle, sillä hän antaa meille voiton Herramme Jeesuksen Kristuksen välityksellä!+ 58  Näin ollen, rakkaat veljeni, tulkaa vakaiksi,+ järkähtämättömiksi, sellaisiksi, joilla on aina runsaasti tehtävää Herran työssä,+ koska tiedätte, että vaivannäkönne ei ole turhaa*+ Herran yhteydessä.

Alaviitteet

Tai ”otitte vastaan”.
Tai ”kesken syntyneelle”. Lat. abortivo.
”ylösnousemusta”. Kreik. a·na′sta·sis ’ylös nostaminen’, ’ylös nouseminen’ (sanoista a·na′ ’ylös’ ja sta′sis ’nouseminen’); lat. resurrectio.
Tai ”meidän todetaan myös todistavan väärin Jumalasta”.
Ks. liite 5B.
Tai ”täydellistetty (lopullinen) loppu”. Kreik. te′los.
Kirjm. ”hän”.
Tai ”tuhotaan”. Kirjm. ”tehdään tehottomaksi”. Kreik. ka·tar·gei′tai.
Tai ”alistetaan”.
Tai ”kaikki kaikkien keskuudessa”.
Tai ”kastetaan siitä syystä”.
”sen riemun kautta, joka minulla on teistä”. Tai ”niin totta kuin riemuitsen teistä”.
Tai ”inhimillisistä vaikuttimista”. Kirjm. ”ihmisen mukaan”. Kreik. ka·ta′ an′thrō·pon.
Kirjm. ”pilaa”.
Kirjm. ”ruumista”.
Lat. caelestia.
Lat. terrestria.
Tai ”sielullinen”. Kreik. psy·khi·kon′; lat. animale.
Tai ”hengittävä luomus”. Ks. 1Mo 2:7: ”sielu”, alav.; liite 4A.
”meissä tulee olemaan”, B; P46אADVg: ”olkoon meissä”.
Tai ”kuuluessa”.
Kreik. a·tha·na·si′an; lat. inmortalitatem; J17,18(hepr.): ʼal-ma′wet ’ei-kuolema’.
”tämä turmeltuva pukeutuu turmeltumattomuuteen ja”, ABDSyp; א*Vg jättävät pois.
”iäksi”. Kirjm. ”voittoon”, kuten LXX:n mukaan 2Sa 2:26:ssa, Va 5:20:ssä, Am 1:11:ssä ja Am 8:7:ssä.
Paavali lainaa osaa Ho 13:14:stä Septuagintasta. LXXBagster:ssa sanotaan: ”Missä on sinun rangaistuksesi [kreik. di′kē], oi kuolema? Oi Haades, missä on sinun pistimesi?”
Kirjm.: ”Kuoleman pistin on synti, ja synnin voima on Laki.”
Kirjm. ”tyhjää”.