Helppokäyttöasetukset

Valitse kieli

Siirry lisävalikkoon

Siirry sisällysluetteloon

Siirry sisältöön

Jehovan todistajat

suomi

VARTIOTORNI SYYSKUU 2013

Ovatko nykykielet peräisin Babelin tornin ajalta?

Ovatko nykykielet peräisin Babelin tornin ajalta?

”Jehova hajotti heidät sieltä yli koko maan pinnan, ja ennen pitkää he lakkasivat rakentamasta kaupunkia. Sen vuoksi sille annettiin nimeksi Babel, koska Jehova oli siellä sekoittanut koko maan kielen.” (1. Mooseksen kirja 11:8, 9.)

KUVAILEEKO Babelin tornia koskeva Raamatun kertomus todellisia tapahtumia? Alkoivatko ihmiset puhua yhtäkkiä monia eri kieliä? Jotkut pilkkaavat tätä Raamatun kertomusta kielten synnystä ja leviämisestä. Erään kirjoittajan mielestä ”taru Babelin tornista on ehdottomasti kaikkein naurettavimpia tarinoita, mitä koskaan on kerrottu”. Jopa muuan juutalainen rabbi sanoi sitä ”naiiviksi yritykseksi selittää kansojen alkuperä”.

Joidenkin on vaikea hyväksyä tätä kertomusta siksi, että se on ristiriidassa eräiden kielen alkuperää koskevien teorioiden kanssa. Jotkut tutkijat esimerkiksi uskovat, että kielet eivät ilmaantuneet yhtäkkiä vaan kehittyivät vähitellen yhdestä kantakielestä. Toiset taas uskovat, että kieli syntyi useassa eri paikassa itsenäisesti ja kehittyi yksinkertaisista murahduksista monimutkaisiksi kieliksi. Näiden ja muiden vastaavien teorioiden vuoksi monet ovat samaa mieltä kuin professori W. T. Fitch, joka kirjoitti kirjassaan The Evolution of Language: ”Meillä ei ole täysin tyydyttäviä vastauksia.”

Mitä arkeologit ja muut tutkijat ovat saaneet selville kielten alkuperästä ja kehityksestä? Vahvistavatko heidän havaintonsa ja löytönsä jonkin noista teorioista, vai tukevatko ne kertomusta Babelin tornista? Tarkastellaanpa ensin lähemmin tuota Raamatun kertomusta.

MISSÄ JA MILLOIN?

Raamatun mukaan kielet sekoitettiin ”Sinearin maassa”, jota myöhemmin kutsuttiin Babyloniaksi, minkä jälkeen ihmiset hajaantuivat eri tahoille (1. Mooseksen kirja 11:2). Ajankohdasta siinä sanotaan: ”Pelegin – – päivinä maa  [”maan väestö”, alaviite] jakautui.” Peleg syntyi noin 250 vuotta ennen Abrahamia, joten kielten sekoitus tapahtui ilmeisesti noin 4 200 vuotta sitten. (1. Mooseksen kirja 10:25; 11:18–26.)

Jotkut tutkijat arvelevat, että nykykielet polveutuvat yhdestä kantakielestä, jota olisi puhuttu vajaat 100 000 vuotta sitten. * Toiset sanovat, että ne juontuvat useista kantakielistä, joita puhuttiin jo viimeistään 6 000 vuotta sitten. Mutta miten kielitieteilijät pystyvät selvittämään kuolleiden kielten kehitysvaiheet? ”Se on ongelmallista”, sanotaan Economist-lehdessä. ”Toisin kuin biologeilla kielitieteilijöillä ei ole ’fossiileja’ opastamassa heitä läpi menneiden aikojen.” Lehdessä kerrotaan, että eräs kielentutkija päätyy johtopäätöksiinsä ”arvailuun perustuvien matemaattisten laskelmien avulla”.

Kielitieteellisiä ”fossiileja” on kuitenkin olemassa. Mitä ne ovat, ja mitä ne kertovat kielten alkuperästä? The New Encyclopædia Britannica -tietosanakirjassa sanotaan: ”Vanhimmat kirjalliset tekstit – ainoat kielitieteelliset fossiilit, joita voimme odottaa löytävämme – ovat vain noin 4 000–5 000 vuotta vanhoja.” Mistä nämä ”fossiilit” on löydetty? Mesopotamian eteläosista – muinaisen Sinearin alueelta. * Käytettävissä olevat konkreettiset todisteet ovat siis sopusoinnussa Raamatun kertomuksen kanssa.

ERI KIELI, ERI AJATTELUTAPA

Raamattu kertoo, että Jumala sekoitti Babelissa ihmisten kielen, ”jotteivät he ymmärtäisi toistensa kieltä” (1. Mooseksen kirja 11:7). Tämän johdosta he ”lakkasivat rakentamasta [Babelin] kaupunkia” ja hajaantuivat ”yli koko maan pinnan” (1. Mooseksen kirja 11:8, 9). Raamattu ei siis sano, että kaikki nykykielet polveutuisivat yhdestä ainoasta kantakielestä, vaan osoittaa, että samanaikaisesti ilmaantui joukko nähtävästi täysin kehittyneitä uusia kieliä, joista jokaisella oli mahdollista ilmaista koko inhimillisten tunteiden ja ajatusten kirjo ja joista kukin oli selvästi erilainen kuin muut.

Mesopotamiasta löydetty, nuolenpääkirjoituksella kirjoitettu savitaulu 2000-luvulta eaa.

Ovatko nykypäivän kielet sitten pohjimmiltaan samanlaisia vai erilaisia? Kognitiotieteen tutkija Lera Boroditsky kirjoittaa: ”Kun kielitieteilijät ovat analysoineet entistä tarkemmin maailman kieliä (joita on noin 7 000 mutta joista vain pientä osaa on tutkittu), vastaan on tullut lukemattomia yllättäviä eroja.” Vaikka yhden kieliryhmän kielet ja murteet, esimerkiksi Etelä-Kiinan kantoni ja hakka, saattavat muistuttaa toisiaan, ne ovat olennaisesti erilaisia kuin jonkin toisen kielikunnan kielet, kuten esimerkiksi suomi ja viro.

Kieli muovaa sitä, miten ihmiset ajattelevat ja kuvailevat ympäröivää maailmaa – värejä, määriä, paikkoja, suuntia. Esimerkiksi yhdellä kielellä sanotaan: ”Sinulla on jokin hyönteinen oikeassa kädessäsi”, toisella taas: ”Sinulla on jokin hyönteinen lounaanpuoleisessa kädessäsi.” Tällaiset erot voivat olla lievästi sanottuna hämmentäviä. Ei ihme, että Babelin tornin rakentajien oli mahdotonta jatkaa hankettaan.

 MURAHDUKSIA VAI MONIPUOLISTA PUHETTA?

Millainen oli ihmiskunnan ensimmäinen kieli? Raamattu kertoo, että ensimmäinen ihminen Aadam kykeni muodostamaan uusia sanoja antaessaan eri eläinlajeille nimet (1. Mooseksen kirja 2:20). Hän myös puki runomuotoon tunteensa vaimoaan kohtaan, ja tämä puolestaan pystyi selittämään selvästi, millaisen käskyn Jumala oli antanut ja mitä sen rikkomisesta seuraisi (1. Mooseksen kirja 2:23; 3:1–3). Ensimmäisellä kielellä oli siis mahdollista viestiä monipuolisesti ja ilmaista itseään luovasti.

Kielten sekoitus Babelissa jarrutti ihmisten mahdollisuuksia yhdistää henkiset ja fyysiset voimavaransa. Heidän uudet kielensä olivat kuitenkin ensimmäisen kielen tavoin monipuolisia. Seuraavien vuosisatojen aikana syntyi vilkkaita kaupunkeja, koottiin mahtavia armeijoita ja käytiin kansainvälistä kauppaa (1. Mooseksen kirja 13:12; 14:1–11; 37:25). Olisiko tällainen edistys onnistunut ilman monipuolista sanavarastoa ja kielioppia? Raamatun mukaan ihmisen ensimmäinen kieli ja Babelissa syntyneet kielet eivät olleet alkeellista murahtelua ja mörähtelyä, vaan monimutkaisia viestintäjärjestelmiä.

Tätä päätelmää tukee myös nykytutkimus. Teoksessa The Cambridge Encyclopedia of Language sanotaan: ”Jokaisella kulttuurilla, jota on tutkittu, onpa se kuinka ’primitiivinen’ tahansa, on täysin kehittynyt kieli, joka monipuolisuudessaan on verrattavissa niin sanottuihin sivistyskieliin.” Samoin Harvardin yliopiston professori Steven Pinker kirjoittaa: ”Mitään kivikauden kieltä ei ole olemassakaan.” (The Language Instinct.)

KIELEN TULEVAISUUS

Mikä johtopäätös voidaan tehdä sen perusteella, mitä olemme saaneet selville kielitieteellisten ”fossiilien” iästä ja löytöpaikasta, kielikuntien välisistä merkittävistä eroista sekä muinaisten kielten monipuolisuudesta? Monet ovat tulleet siihen tulokseen, että Raamatun kertomus Babelin tapahtumista on täysin luotettava selitys kielten alkuperästä.

Raamatun mukaan Jehova Jumala sekoitti ihmisten kielen Babelissa siksi, että he kapinoivat häntä vastaan (1. Mooseksen kirja 11:4–7). Hän on kuitenkin luvannut ”muuttaa kansoille puhtaan kielen, jotta ne kaikki huutaisivat avukseen Jehovan nimeä palvellakseen häntä olka olkaa vasten” (Sefanja 3:9). Nykyään tuo ”puhdas kieli”, Jumalan sanan totuus, yhdistää eri puolilla maailmaa asuvia ihmisiä yhdeksi kansaksi. Tuntuisi johdonmukaiselta, että tulevaisuudessa Jumala vahvistaa heidän ykseyttään lisää kumoamalla Babelin kieltensekoituksen ja antamalla heille yhden yhteisen kielen.

^ kpl 8 Kieltä koskevien teorioiden lähtökohtana on yleensä oletus, että ihminen olisi kehittynyt apinankaltaisista olennoista. Tätä näkemystä käsitellään tarkemmin kirjasen Elämän alkuperä – viisi tärkeää kysymystä sivuilla 27–29; julk. Jehovan todistajat.

^ kpl 9 Arkeologit ovat löytäneet Sinearin lähistöltä useita pyramidin tapaisia, porrastettuja temppelitorneja. Raamattu kertoo, että Babelin tornin rakentajat käyttivät kiven sijasta tiiliä ja laastina bitumia (1. Mooseksen kirja 11:3, 4). The New Encyclopædia Britannican mukaan kiveä oli Mesopotamiassa ”vähän tai ei lainkaan” ja bitumia taas oli runsaasti.