Helppokäyttöasetukset

Valitse kieli

Siirry lisävalikkoon

Siirry sisällysluetteloon

Siirry sisältöön

Jehovan todistajat

suomi

VARTIOTORNI (TUTKITTAVA) JOULUKUU 2015

Jehova tukee sinua

Jehova tukee sinua

”Jehova itse tukee häntä tautivuoteessa.” (PS. 41:3)

LAULUT: 23, 138

1, 2. Mitä saatamme joskus pohtia, ja mitkä Raamatun esimerkit voivat tulla mieleemme?

OLETKO koskaan pohtinut: ”Mahdankohan parantua tästä sairaudesta?” Tai olet ehkä miettinyt, tuleeko rakas perheenjäsen tai ystävä enää terveeksi. Tällaiset huolenaiheet ovat normaaleja, kun joku kohtaa vakavia terveysongelmia. Kahdella kuninkaalla, jotka elivät profeettojen Elian ja Elisan päivinä, oli samankaltaisia huolia. Kuningas Ahasja, Ahabin ja Isebelin poika, putosi pahasti ja kysyi siksi: ”Toivunko tästä sairaudesta?” Myöhemmin Syyrian kuningas Ben-Hadad sairastui vakavasti ja pohti: ”Toivunko minä tästä sairaudesta?” (2. Kun. 1:2; 8:7, 8.)

2 Toivomme tietenkin mahdollisimman hyvää terveyttä meille ja niille, joista pidämme huolta. Monet ovat silti pohtineet, millaista apua Jumala antaa. Edellä mainittujen kuninkaiden päivinä Jumala suoritti aika ajoin ihmeitä, jotka koskivat ihmisten elämää ja terveydentilaa. Hän jopa herätti kuolleita profeettojensa välityksellä. (1. Kun. 17:17–24; 2. Kun. 4:17–20, 32–35.) Onko syytä odottaa, että hän tekisi jotain vastaavaa meidän aikanamme?

3–5. Millainen kyky Jumalalla ja Jeesuksella on, ja mitä kysymyksiä herää?

3 Raamatun kertomukset todistavat, että Jumala varmasti  pystyy vaikuttamaan ihmisten terveydentilaan. Joskus hän rankaisi sairaudella yksilöitä, kuten faraota Abrahamin päivinä ja myöhemmin Mooseksen sisarta Mirjamia (1. Moos. 12:17; 4. Moos. 12:9, 10; 2. Sam. 24:15). Jumala varoitti, että jos israelilaiset osoittautuisivat uskottomiksi, hän antaisi heidän kokea ”jokaisen sairauden ja jokaisen vitsauksen” (5. Moos. 28:58–61). Toisaalta Jehova pystyi poistamaan sairauksia ja torjumaan niitä (2. Moos. 23:25; 5. Moos. 7:15). Lisäksi hän kykeni parantamaan ihmisiä. Kun Job oli ollut niin sairas, että hän toivoi kuolevansa, Jumala paransi hänet (Job 2:7; 3:11–13; 42:10, 16).

4 Jumalalla on tosiaankin kyky puuttua asioiden kulkuun ja parantaa sairas ihminen. Hänen Poikansakin pystyy siihen. Voimme lukea Raamatusta, kuinka Jeesus ihmeen avulla paransi spitaalisia, kaatumatautisia, sokeita ja halvaantuneita. (Lue Matteuksen 4:23, 24; Joh. 9:1–7.) Miten uskoa vahvistavaa onkaan ajatella, että Jeesuksen suorittamat parannusteot olivat ennakkovälähdys siitä, mitä hän tekee suuremmassa mitassa uudessa maailmassa. Silloin ”yksikään siellä asuva ei sano: ’Minä olen sairas’ ” (Jes. 33:24).

5 Mutta pitäisikö meidän odottaa, että Jumala ja Jeesus tekevät ihmeparannuksia nykyään? Mitä meidän tulisi ajatella vakavista sairauksista tai vaivoista ja miten hoitaa niitä?

JEHOVA TUKEE SAIRAUDEN AIKANA

6. Mitä tiedämme ”parantamislahjoista”, joita joillakin varhaiskristityillä oli?

6 Olemme oppineet Raamatusta, että jotkut voidellut kristityt suorittivat Jumalan avulla ihmeitä ensimmäisellä vuosisadalla (Apt. 3:2–7; 9:36–42). Hengen ”moninaisten lahjojen” joukkoon kuuluivat ”parantamislahjat” (1. Kor. 12:4–11). Kuitenkin niiden ja toisten lahjojen, kuten kielillä puhumisen ja profetoimisen, oli määrä myöhemmin lakata (1. Kor. 13:8). Nykyään tällaisia ”lahjoja” ei ole enää saatavilla, joten meillä ei ole perustetta odottaa Jumalan tekevän ihmeparannuksia meille tai rakkaillemme.

7. Miten psalmi 41:3 voi rohkaista meitä?

7 Jos olemme sairaana, voimme silti olla varmoja siitä, että saamme Jumalalta lohtua, viisautta ja tukea. Menneinä aikoina eläneet Jumalan tosi palvojat olivat esimerkki tästä. Kuningas Daavid kirjoitti: ”Onnellinen on jokainen, joka osoittaa huomiota alhaiselle; onnettomuuden päivänä Jehova avaa hänelle pääsyn turvaan. Jehova itse varjelee hänet ja säilyttää hänet elossa.” (Ps. 41:1, 2.) Daavidin päivinä ihminen, joka osoitti huomiota alhaiselle, ei kuitenkaan elänyt loputtomiin. Siksi Daavid ei voinut tarkoittaa, että tällainen huomaavainen ihminen olisi säilynyt ihmeen avulla elossa ikuisesti. Voimme ymmärtää noiden henkeytettyjen sanojen merkitsevän sen sijaan sitä, että Jumala auttaisi uskollista, huomaavaista ihmistä. Millä tavoin? Daavid selitti: ”Jehova itse tukee häntä tautivuoteessa, koko hänen vuoteensa sinä muutat hänen sairautensa aikana.” (Ps. 41:3.) Ihminen, joka osoitti huomaavaisuutta vähäosaiselle, saattoi olla varma siitä, että Jumala tunsi hänet ja oli selvillä hänen uskollisesta toimintatavastaan. Hänen Jumalalta saamassaan kehossa oleva toipumiskyky saattaisi auttaa häntä parantumaan sairaudestaan.

8. Mitä Daavid pyysi Jumalalta psalmin 41:4 mukaan?

8 Daavid puhui kokemuksen äänellä: ”Minä sanoin: ’Oi Jehova, osoita minulle suopeutta. Paranna minun sieluni, sillä olen tehnyt syntiä sinua vastaan.’ ” (Ps. 41:4.) Daavid on saattanut kirjoittaa nämä sanat muistellessaan aikaa, jolloin Absalom yritti anastaa valtaistuimen eikä Daavid sairautensa vuoksi pystynyt estämään häntä. Daavid ei ollut unohtanut Batseban kanssa tekemäänsä syntiä eikä sen seurauksia, vaikka olikin saanut Jumalalta anteeksi  (2. Sam. 12:7–14). Silti tuo kuningas oli varma, että Jumala tukisi häntä hänen sairasvuoteellaan. Pyysikö Daavid kuitenkaan ihmeparannusta tai lisävuosia elämälleen?

9. a) Miten Daavidin tapaus erosi kuningas Hiskian tapauksesta? b) Mitä Daavid saattoi odottaa Jumalalta?

9 Vuosia myöhemmin Jumala paransi kuningas Hiskian, joka oli ”tullut kuolemansairaaksi”. Tällä kertaa Jumala poikkeuksellisesti puuttui asiaan. Hiskia toipui ja eli vielä 15 vuotta. (2. Kun. 20:1–6.) Daavid kuitenkaan ei rukoillut Jumalalta ihmeparannusta itselleen. Tekstiyhteys osoittaa, että Daavid pyysi Jehovalta sellaista apua, jota tämä antaisi kaikille niille, jotka osoittivat huomaavaisuutta vähäosaisia kohtaan; Hän antaisi voimaa ”tautivuoteessa” olevalle. Koska Daavidin synti oli annettu anteeksi, hän saattoi pyytää, että Jumala lohduttaisi ja tukisi häntä ja että hänen kehonsa fyysiset voimavarat auttaisivat häntä toipumaan (Ps. 103:3). Me voimme toimia samoin.

10. Mitä voimme oppia Trofimoksen ja Epafroditoksen tapauksista?

10 Daavid ei tervehtynyt ihmeen avulla eikä saanut tavallista pitempää elämää. Trofimos, joka oli yksi apostoli Paavalin työtovereista, ei myöskään kokenut ihmeparannusta. Joissakin tilanteissa Paavali sai kyllä Jumalalta voimaa parantaa sairaita. (Lue Apostolien tekojen 14:8–10.) Hän paransi esimerkiksi Publiuksen isän, joka ”makasi kuumeen ja punataudin vaivaamana”. Paavali ”rukoili, pani kätensä hänen päälleen ja paransi hänet”. (Apt. 28:8.) Hän ei kuitenkaan parantanut ihmeen avulla Trofimosta, joka oli matkustanut hänen kanssaan lähetystyössä (Apt. 20:3–5, 22; 21:29). Kun Trofimos sairastui eikä voinut jatkaa matkaa Paavalin kanssa, tämä ei parantanut häntä, vaan jätti hänet Miletokseen toipumaan (2. Tim. 4:20). Vastaavasti Epafroditoksen sairastuttua niin pahasti, että hän ”oli lähellä kuolemaa”, mikään ei osoita, että Paavali olisi ihmeen välityksellä parantanut tämän hyvän ystävänsä (Fil. 2:25–27, 30).

TASAPAINOINEN NÄKEMYS

11, 12. Miksi Luukas pystyi auttamaan Paavalia, ja mitä voimme sanoa Luukkaan pätevyydestä?

11 ”Luukas, rakas lääkäri”, oli Apostolien tekojen kirjoittaja ja Paavalin matkakumppani (Kol. 4:14; Apt. 16:10–12; 20:5, 6). On perusteltua uskoa, että Luukas antoi Paavalille lääketieteellisiä neuvoja ja toimi lääkärinä hänelle ja hänen lähetystyötovereilleen. Miksi Luukkaan ammattitaitoa tarvittiin? Koska jopa Paavali sairastui matkan aikana (Gal. 4:13). Luukas saattoi antaa lääketieteellistä apua, mikä on sopusoinnussa Jeesuksen sanojen kanssa: ”Ne, jotka ovat terveitä, eivät tarvitse lääkäriä, mutta ne, jotka ovat sairaita, tarvitsevat.” (Luuk. 5:31.)

12 Raamatussa ei paljasteta, missä tai milloin Luukas sai lääketieteellisen koulutuksensa. Paavali mainitsi Luukkaan roolin lääkärinä Kolossan kristityille ilmeisesti siksi, että he tunsivat Luukkaan. On kiinnostavaa, että Kolossan lähellä sijaitsi Laodikean kaupunki, jossa oli lääkärikoulu. Joka tapauksessa Luukas ei ollut kouluttamaton maallikko, joka lateli terveyssuosituksia, vaan pätevä, koulunkäynyt lääkäri. Tämä käy ilmi sekä täsmällisestä lääketieteellisestä kielestä, jota Luukas käyttää evankeliumissaan ja Apostolien teoissa, että tavasta, jolla hän kiinnitti huomiota Jeesuksen parannustekoihin.

13. Millainen tasapainoinen näkemys terveyssuosituksista on paikallaan?

13 Meidän päivinämme toinen kristitty ei voi enää tehdä meitä terveeksi ”parantamislahjoilla”. Jotkut hyvää tarkoittavat veljet antavat kuitenkin terveyssuosituksia pyytämättä. Toisaalta joku taas saattaa esittää vain yleisiä ja käytännöllisiä  ehdotuksia. Paavali toimi näin, kun Timoteuksella oli vatsavaivoja, jotka ehkä johtuivat paikallisesta saastuneesta vedestä. * (Lue 1. Timoteuksen kirjeen 5:23.) Tämä neuvo eroaa kuitenkin siitä, että yrittäisi taivutella toista uskovaa turvautumaan johonkin luonnonlääkkeeseen, parannuskeinoon tai ruokavalioon, josta ei olisi hyötyä tai josta joskus saattaisi olla jopa haittaa. Aika ajoin jotkut ovat yrittäneet vakuuttaa toisia seuraavin perusteluin: ”Sukulaisellani oli samankaltainen sairaus, ja hän söi. . . Sitten hän parani.” Vaikka ehdotus olisikin hyvin vilpitön, meidän on hyvä pitää mielessä, että jopa paljon käytetyillä lääkkeillä ja hoitomenetelmillä voi olla vahingolliset seuraukset. (Lue Sananlaskujen 27:12.)

VAROVAISUUS ON VIISASTA

14, 15. a) Mitä jotkut ihmiset tekevät toisten sairauksien kustannuksella? b) Miten Sananlaskujen 14:15:n neuvo on avuksi, kun saamme terveyssuosituksia?

14 Me kristityt haluamme pysyä terveinä, jotta voimme nauttia elämästä ja osallistua täysipainoisesti Jumalan palvelukseen. Olemme kuitenkin perineet epätäydellisyyden, joka näkyy siinä, että voimme tulla sairaiksi. Kun sairastumme, tarjolla voi olla monenlaisia mahdollisuuksia ja hoitomenetelmiä. Jokaisella ihmisellä on oikeus valita, mitä niistä hän hyväksyy tai käyttää. Surullista kyllä, tässä ahneessa maailmassa on joitakuita, jotka pitävät ihmisten sairastumista tilaisuutena tehdä rahaa. Jotkut myyvät ”hoitoja” tai ”lääkkeitä” ja suosittavat niitä perättömien väitteiden tai oletettujen tulosten avulla. Toiset ihmiset tai yritykset haluavat parantaa liikevoittoaan ja kehottavat siksi ihmisiä käyttämään tuotteita, jotka ovat hyvin kalliita. Tällaiset hoitomuodot voivat vedota sairaaseen ihmiseen, joka etsii epätoivoisesti helpotusta tai keinoa pysyä elossa pitempään. Emme saa kuitenkaan unohtaa Jumalan sanan neuvoa: ”Kokematon uskoo joka sanan, mutta terävänäköinen harkitsee askeleitaan.” (Sananl. 14:15.)

15 ”Terävänäköinen” on erityisen varovainen silloin, kun ”sana” tai suositus tulee joltakulta sellaiselta, jonka asiantuntemus on kyseenalaista. Hän voi pohdiskella asiaa seuraavasti: ”Tästä vitamiinista, luonnonlääkkeestä tai ruokavaliosta oli kuulemma apua jollekulle, mutta onko tapauksen todenperäisyydestä riittäviä todisteita? Ihmiset ovat erilaisia. Onko pätevää syytä uskoa, että siitä olisi apua minulle? Pitäisikö minun tutkia asiaa enemmän tai jopa kääntyä tämän alan pätevän asiantuntijan puoleen?” (5. Moos. 17:6.)

16. Millaisia kysymyksiä pohtimalla ilmaisemme ”tervemielisyyttä”, kun teemme terveydenhoitoa koskevia ratkaisuja?

16 Jumalan sana kehottaa meitä ”elämään nykyisessä asiainjärjestelmässä tervemielisesti” (Tit. 2:12). Haluamme olla ”tervemielisiä” eli järkeviä erityisesti silloin, kun taudinmääritys tai hoitomenetelmä tuntuu oudolta tai jopa hämäräperäiseltä. Pystyykö ammatinharjoittaja tai hoitoa mainostava taho selittämään riittävän tyydyttävästi, mihin hoitomuoto perustuu? Onko se sopusoinnussa tunnettujen tosiasioiden kanssa? Pitävätkö monet pätevät asiantuntijat sitä luotettavana? (Sananl. 22:29.) Vai vetoaako se pääasiassa tunteisiin? Jotkut saattavat väittää, että hoitomuoto keksittiin tai sitä on käytetty jossakin kaukaisessa paikassa ikään kuin se olisi nykyaikaisen tutkimuksen ulottumattomissa. Todistaako tällainen väite mitään, tai onko se edes järkeenkäyvä? Joidenkin taudinmäärityksessä käytettyjen laitteiden tai hoitomuotojen sanotaan perustuvan johonkin ”salaiseen aineeseen” tai ”ruumiinvoimiin”. Tämä herättää aiheellisesti vakavia kysymyksiä, koska Jumala varoitti  ”maagisen voiman käytöstä” ja ”meedioista” (Jes. 1:13; 5. Moos. 18:10–12).

”HYVÄÄ VOINTIA TEILLE!”

17. Mitä meidän on järkevää toivoa?

17 Ensimmäisen vuosisadan hallintoelin lähetti tärkeän kirjeen seurakunnille. Siinä lueteltiin ensin asioita, joita kristittyjen täytyy karttaa, ja todettiin lopuksi: ”Jos te pysytte huolellisesti erossa näistä, niin tulette menestymään. Hyvää vointia teille!” (Apt. 15:29.) Kirjeen lopussa oleva kohtelias toivotus voidaan myös kääntää sanoilla ”voimia teille”. Haluamme varmasti, että vointimme on mahdollisimman hyvä ja että meillä on voimaa palvellessamme suurta Jumalaamme.

Haluamme olla mahdollisimman terveitä, kun palvelemme Jumalaa. (Ks. kpl 17.)

18, 19. Mitä voimme innolla odottaa tapahtuvan uudessa maailmassa?

18 Niin kauan, kun tämä nykyinen asiainjärjestelmä on olemassa ja me olemme epätäydellisiä, joudumme kasvotusten sairauksien kanssa. Emme voi odottaa, että meidät parannettaisiin nyt ihmeen avulla. Ilmestyksen 22:1, 2 viittaa kuitenkin aikaan, jolloin meidät parannetaan täysin. Apostoli Johannes näki näyn ”elämän veden virrasta” ja ”elämän puista”, joiden ”lehdet olivat kansakuntien parannukseksi”. Tämä ei viittaa mihinkään nyt tai tulevaisuudessa käytettäviin luonnonlääkkeisiin. Sen sijaan se tarkoittaa Jehovan järjestelyä antaa ikuinen elämä tottelevaiselle ihmiskunnalle Jeesuksen välityksellä. Odotamme tuota aikaa suurella innolla. (Jes. 35:5, 6.)

19 Odottaessamme tuota suurenmoista tulevaisuutta tiedämme, että Jehova on kiinnostunut meistä jokaisesta, silloinkin kun olemme sairaita. Olemme Daavidin tavoin vakuuttuneita siitä, että Jumalamme tukee meitä kaikkina sairautemme päivinä. Voimme siis yhtyä Daavidin sanoihin: ”Minua taas olet tukenut nuhteettomuuteni vuoksi, ja sinä asetat minut kasvojesi eteen ajan hämärään asti.” (Ps. 41:12.)

^ kpl 13 Kirjassa The Origins and Ancient History of Wine sanotaan: ”Kokeellisesti on osoitettu, että elävät lavantautibakteerit ja muut vaaralliset taudinaiheuttajat kuolevat nopeasti joutuessaan kosketuksiin viinin kanssa.”