Helppokäyttöasetukset

Valitse kieli

Siirry lisävalikkoon

Siirry sisällysluetteloon

Siirry sisältöön

Jehovan todistajat

suomi

VARTIOTORNI (TUTKITTAVA) HEINÄKUU 2015

Pysy uskollisena Jumalan valtakunnalle

Pysy uskollisena Jumalan valtakunnalle

”He eivät ole osa maailmasta.” (JOH. 17:16)

LAULUT: 63, 129

1, 2. a) Miksi kristityt pitävät uskollisuutta Jumalalle tärkeänä, ja miten tämä liittyy puolueettomuuteen? (Ks. kuva kirjoituksen alussa.) b) Mille monet ovat uskollisia, mutta mitä siitä saattaa seurata?

AIDOT kristityt ovat uskollisia ja puolueettomia aina, eivät pelkästään sota-aikana. Miksi? Koska kaikki, jotka ovat vihkiytyneet Jehovalle, ovat luvanneet hänelle rakkautensa, uskollisuutensa ja tottelevaisuutensa (1. Joh. 5:3). Haluamme pitää kiinni Jumalan vanhurskaista normeista riippumatta asuinpaikastamme, taustastamme, kansallisuudestamme ja kulttuuristamme. Uskollisuus Jehovalle ja hänen valtakunnalleen nousee kaiken muun yläpuolelle. (Matt. 6:33.) Tällainen uskollisuus vaatii sitä, että kristityt pysyvät erossa kaikista tämän maailman selkkauksista ja kiistoista. (Jes. 2:4; lue Johanneksen 17:11, 15, 16.)

2 Maailmassa monet ihmiset tuntevat erityistä uskollisuutta kotimaataan, heimoaan, kulttuuriaan tai jopa maansa urheilujoukkuetta kohtaan. Kun tällainen uskollisuus on joutunut koetukselle, seurauksena on ollut kilpailuhenkeä ja vihamielisyyttä sekä ääritapauksissa verenvuodatusta ja kansanmurhia. Se miten tällaiset ongelmat ratkaistaan, voi vaikuttaa  meihin tai perheeseemme, koska olemme väistämättä osa ihmisyhteiskuntaa. Jumala on luonut meihin synnynnäisen oikeustajun, ja viranomaisten tekemät ratkaisut saattavat loukata sitä (1. Moos. 1:27; 5. Moos. 32:4). Miten tällaisissa tilanteissa reagoimme? Olisi helppo ottaa kantaa maailman kiistoihin ja lähteä mukaan väittelyihin.

3, 4. a) Miksi kristityt pysyvät puolueettomina tämän maailman kiistoissa? b) Mitä tässä kirjoituksessa käsitellään?

3 Vallanpitäjät saattavat konfliktitilanteessa painostaa kansalaisia asettumaan heidän puolelleen. Tosi kristityt eivät voi suostua siihen. Emme sekaannu tämän maailman poliittisiin kiistoihin emmekä tartu aseisiin (Matt. 26:52). Kantamme ei muutu, vaikka meidät yritettäisiin saada korottamaan jokin Saatanan maailman osa toisen yläpuolelle (2. Kor. 2:11). Koska emme ole osa maailmasta, jätämme sen vihamielisyydet omaan arvoonsa. (Lue Johanneksen 15:18, 19.)

4 Mutta koska olemme epätäydellisiä, jotkut meistä joutuvat ehkä käymään kovaa kamppailua eripuraa synnyttäviä asenteita vastaan (Jer. 17:9; Ef. 4:22–24). Siksi tässä kirjoituksessa käsitellään joitakin periaatteita, jotka auttavat meitä pääsemään voitolle tällaisista taipumuksista. Näemme myös, miten voimme valmentaa mieltämme ja omaatuntoamme pysyäksemme uskollisina Jumalan valtakunnalle.

MIKSI EMME OTA KANTAA MAAILMAN KIISTOIHIN?

5, 6. Miten Jeesus suhtautui maan päällä ollessaan eri ihmisryhmiin ja miksi?

5 Jos sinun on joskus vaikea ratkaista, miten jossakin tilanteessa tulisi menetellä, voisit pohtia, miten Jeesus olisi toiminut. Kansakunta, johon hän kuului, koostui eri alueiden ihmisistä: juudealaisista, galilealaisista, samarialaisista ja muista. Raamattu osoittaa, että heidän välillään oli jännitteitä (Joh. 4:9). Niitä oli myös fariseusten ja saddukeusten välillä (Apt. 23:6–9), tavallisen kansan ja veronkantajien välillä (Matt. 9:11) sekä rabbien kouluissa opiskelleiden ja muiden välillä (Joh. 7:49). Ensimmäisellä vuosisadalla Israelia hallitsivat roomalaiset, joiden läsnäolo synnytti paikallisessa väestössä syvää katkeruutta. Vaikka Jeesus puolusti uskonnollista totuutta ja tunnusti pelastuksen olevan lähtöisin juutalaisista, hän ei koskaan nostattanut opetuslapsissaan kilpailuhenkeä (Joh. 4:22). Hän päinvastoin kannusti heitä rakastamaan kaikkia ihmisiä lähimmäisinään (Luuk. 10:27).

6 Miksi Jeesus ei edistänyt juutalaisten yleisiä ennakkoluuloja? Koska hän ja hänen Isänsä eivät asetu millekään puolelle tämän maailman kiistoissa. Kun Jehova loi Poikansa välityksellä miehen ja naisen, hänen tarkoituksensa oli, että he täyttäisivät koko maan (1. Moos. 1:27, 28). Jumala teki ihmisistä sellaisia, että heistä saattoi syntyä eri rotuja. Jehova ja Jeesus eivät pidä mitään rotua, kansallisuutta tai kieltä toista parempana (Apt. 10:34, 35; Ilm. 7:9, 13, 14). Meidän tulee seurata heidän täydellistä esimerkkiään (Matt. 5:43–48).

7, 8. a) Mihin kiistakysymykseen kristittyjen täytyy ottaa kantaa? b) Mitä meidän tulee ymmärtää, kun on kyse yhteiskunnallisten ja poliittisten ongelmien ratkaisemisesta?

7 Erääseen kiistakysymykseen meidän täytyy kuitenkin ottaa kantaa: meidän on puollettava Jehovan kaikkeudensuvereeniutta. Sitä koskeva kiistely alkoi Eedenissä, kun Saatana asetti kyseenalaiseksi Jehovan hallinnon. Jokaisen täytyy nyt ratkaista, pitääkö hän parempana Jumalan vai Saatanan toimintatapaa.  Asetutko sinä Jehovan puolelle noudattamalla hänen lakejaan ja normejaan sen sijaan, että toimisit oman mielesi mukaan? Onko hänen valtakuntansa sinusta ainoa ratkaisu ihmiskunnan ongelmiin? Vai uskotko, että ihminen kykenee itse hallitsemaan itseään? (1. Moos. 3:4, 5.)

8 Vastauksesi näihin kysymyksiin osoittavat, miten suhtaudut, kun sinulta kysytään mielipidettä kiistanalaisissa asioissa. Poliitikot, aktivistit ja yhteiskunnalliset uudistajat ovat jo kauan etsineet ratkaisuja eripuraa aiheuttaviin kysymyksiin. He voivat olla vilpittömiä ja tarkoittaa hyvää. Kristityt kuitenkin ymmärtävät, että ainoastaan Jumalan valtakunta pystyy ratkaisemaan ihmiskunnan ongelmat ja takaamaan oikeuden toteutumisen. Meidän täytyy jättää asiat Jehovan käsiin. Jos jokainen kristitty ajaisi parhaaksi katsomaansa ratkaisua, seurakunnissamme olisi pian jakaumia.

9. Mikä ongelma oli syntynyt ensimmäisellä vuosisadalla Korintin seurakunnassa, mutta minkä neuvon apostoli Paavali esitti?

9 Ensimmäisellä vuosisadalla Korintin seurakunnassa oli syntynyt eripuraa aiheuttava ongelma. Jotkut siellä sanoivat: ” ’Minä kuulun Paavalille’, ’Mutta minä Apollokselle’, ’Mutta minä Keefaalle’, ’Mutta minä Kristukselle’.” Olipa pohjimmainen kiistan aihe mikä tahansa, apostoli Paavali oli närkästynyt siitä, miten se vaikutti. ”Kristus on jaettuna!” hän sanoi. Miten tällaisesta repivästä ajattelusta päästäisiin eroon? Paavali neuvoi noita kristittyjä: ”Minä kehotan teitä, veljet, Herramme Jeesuksen Kristuksen nimen kautta, että puhuisitte kaikki yhtäpitävästi ja ettei keskuudessanne olisi jakaumia, vaan että olisitte sopivasti yhteen liittyneitä samanmielisinä ja samassa ajatussuunnassa.” Nykyäänkään kristillisessä seurakunnassa ei tulisi olla minkäänlaisia jakaumia. (1. Kor. 1:10–13; lue Roomalaiskirjeen 16:17, 18.)

10. Miten Paavali havainnollisti sitä, että kristittyjen tulee pysyä puolueettomina maailman kiistoissa?

10 Paavali kehotti voideltuja kristittyjä kohdistamaan huomionsa maallisten asioiden sijasta siihen, että heidän ”kansalaisuutensa on taivaissa” (Fil. 3:17–20). * Heidän tuli toimia lähettiläinä Kristuksen sijasta. Lähettiläät eivät sekaannu sen maan asioihin, jossa he toimivat. He kohdistavat uskollisuutensa muualle. (2. Kor. 5:20.) Myös ne kristityt, joilla on maallinen toivo, ovat Jumalan valtakunnan alamaisia. Siksi heidän olisi sopimatonta ottaa kantaa tämän maailman kiistoihin.

VALMENTAUDU OLEMAAN USKOLLINEN JEHOVALLE

11, 12. a) Millaisessa ympäristössä kristityn on ehkä vaikea pysyä uskollisena Jumalan valtakunnalle? b) Minkä ongelman eräs kristitty kohtasi, ja miten hän selviytyi siitä?

11 Useimmissa maailman osissa ihmiset, joilla on yhteinen historia, kulttuuri ja kieli, ovat niistä ylpeitä ja tuntevat yhteenkuuluvuutta. Tällaisessa ympäristössä kristittyjen on valmennettava mieltään ja omaatuntoaan, jotta he voisivat toimia oikein, kun heidän puolueettomuutensa joutuu koetukselle. Miten tässä voidaan onnistua?

12 Hyvä esimerkki on Mirjeta *, joka asuu eräällä entisen Jugoslavian alueella. Hänet kasvatettiin vihaamaan serbialaisia. Opittuaan, että Jehova on puolueeton  ja että Saatana lietsoo etnisten ryhmien välistä vihaa, hän pyrki pääsemään eroon kansallismielisyydestä. Kun etninen väkivalta puhkesi alueella, vanhat vihantunteet kuitenkin nousivat hänessä pintaan ja hänen oli vaikea saarnata serbeille. Mirjeta tajusi, ettei hän voisi vain jäädä odottamaan ja toivoa tällaisten vahingollisten tunteiden väistymistä. Hän rukoili Jehovalta apua voittaakseen tämän haasteen ja myös voidakseen lisätä palvelustaan ja toimia tienraivaajana. ”Olen huomannut, että eniten apua on sananpalvelukseen keskittymisestä”, hän sanoo. ”Palveluksessa yritän jäljitellä Jehovan rakkaudellista persoonallisuutta, ja olen huomannut kielteisten tunteideni haihtuvan.”

13. a) Mikä tilanne häiritsi erästä sisarta, mutta miten hän toimi? b) Mitä voimme oppia Zoilan kokemuksesta?

13 Mietitäänpä myös Zoilan kokemusta. Tämä sisar on lähtöisin Meksikosta mutta toimii nykyään eräässä seurakunnassa Euroopassa. Hän huomasi, että seurakunnassa jotkut Latinalaisesta Amerikasta olevat veljet esittivät tahdittomia ja väheksyviä huomautuksia hänen kotimaastaan, sen tavoista ja jopa sen musiikista. Miten sinä olisit suhtautunut? Nämä huomautukset ymmärrettävästikin häiritsivät Zoilaa. Hän kuitenkin pyysi Jehovalta apua voidakseen tukahduttaa sydämessään heränneet kielteiset tunteet. Jotkut keskuudessamme kamppailevat edelleen tällaisten tuntemusten kanssa. Emme koskaan haluaisi sanoa tai tehdä mitään sellaista, mikä voisi synnyttää jakaumia veljiemme tai muiden keskuudessa (Room. 14:19; 2. Kor. 6:3).

14. Miten kristityt voivat valmentaa mieltään ja omaatuntoaan?

14 Onko kasvatuksesi tai ympäristösi saanut sinut ajattelemaan, että oma maasi tai alueesi on muita parempi? Tuntuuko sinusta edelleen tältä? Kristittyjen ei tule antaa kansalliskiihkon vääristää näkemystään toisista. Mutta entä jos tajuat, että sinulla on kielteisiä ajatuksia niistä, jotka edustavat jotakin toista kansallisuutta, kulttuuria, kieltä tai rotua? Siinä tapauksessa olisi hyvä miettiä, miten Jehova suhtautuu kansallismielisyyteen ja ennakkoluuloihin. Näitä ja muita samankaltaisia aiheita voisi olla hyvä tutkia henkilökohtaisesti tai perheen yhteisessä palvonnassa. Pyydä sitten Jehovan apua voidaksesi omaksua näistä asioista hänen näkemyksensä. (Lue Roomalaiskirjeen 12:2.)

Uskollisuus Jehovalle vaatii meitä pysymään lujina, kun meitä painostetaan. (Ks. kpl:t 15–16.)

15, 16. a) Miten jotkut suhtautuvat siihen, että pysymme uskollisina Jumalalle? b) Miten vanhemmat voivat auttaa lapsiaan säilyttämään uskollisuutensa?

15 Ennemmin tai myöhemmin kaikki Jehovan palvelijat ovat tilanteessa, jossa omatunto vaatii heitä toimimaan eri tavalla kuin esimerkiksi työ- tai koulutoverit, naapurit ja sukulaiset (1. Piet. 2:19). Meidän täytyykin olla erilaisia! Meidän ei tule ihmetellä, jos maailma vihaa meitä erilaisuutemme vuoksi, sillä Jeesus varoitti, että niin tapahtuisi. Useimmat vastustajat eivät ymmärrä kristillisen puolueettomuuden merkityksellisyyttä. Meille tämä asia on kuitenkin äärimmäisen tärkeä.

16 Uskollisuus Jehovalle vaatii meitä pysymään lujina, kun meitä painostetaan (Dan. 3:16–18). Vaikka ihmispelko saattaa vaikuttaa kaikenikäisiin, nuorten voi olla erityisen vaikea kulkea vastavirtaan. Jos lastesi eteen tulee esimerkiksi kysymys lipun tervehtimisestä tai kansallismielisistä juhlapäivistä, älä epäröi tarjota heille apua. Auta heitä perheen yhteisessä palvonnassa  ymmärtämään, mitä kaikkea asiaan liittyy, niin että he voivat kohdata haasteet rohkeasti. Opeta heitä ilmaisemaan vakaumuksensa selkeästi ja kunnioittavasti (Room. 1:16). Tue lapsiasi puhumalla näistä asioista heidän opettajilleen, jos se on tarpeen.

ARVOSTA KAIKKEA, MITÄ JEHOVA ON LUONUT!

17. Mitä asennetta meidän on varottava ja miksi?

17 Saatamme ymmärrettävästikin olla kiintyneitä siihen maahan, jossa olemme kasvaneet, samoin kuin sen kulttuuriin, kieleen ja ruokaan. Meidän on kuitenkin varottava ajattelemasta, että mikään ei vedä vertoja sille, mihin olemme itse tottuneet. Kun Jehova loi kaikkeuden, hän teki siihen iloksemme monenlaista vaihtelua (Ps. 104:24; Ilm. 4:11). Miksi siis väittäisimme, että jokin tapa hoitaa asioita on muita parempi?

18. Mitä hyvää koituu Jehovan näkemyksen omaksumisesta?

18 Jumala haluaa, että kaikenlaiset ihmiset tulevat totuuden täsmälliseen tuntemukseen ja saavat ikuisen elämän (Joh. 3:16; 1. Tim. 2:3, 4). Avoin suhtautuminen monenlaisiin hyväksyttäviin ajatuksiin rikastuttaa meitä ja suojelee kristillistä ykseyttämme. Samalla kun säilytämme uskollisuutemme Jehovaa kohtaan, meidän on varottava sekaantumasta maailman kiistoihin. Keskuudessamme ei ole sijaa erilaisille puolueille. Miten kiitollisia olemmekaan Jehovalle siitä, että hän on vapauttanut meidät jakautuneisuutta, ylpeyttä ja kilpailuhenkeä heijastavista tavoista, jotka ovat ominaisia Saatanan maailmalle. Olemme päättäneet kehittää rauhaisaa asennetta, joka ilmenee psalmistan sanoista: ”Katso! Kuinka hyvää ja kuinka miellyttävää onkaan, kun veljekset asuvat yhdessä ykseydessä!” (Ps. 133:1.)

^ kpl 10 Filippi oli roomalainen siirtokunta. Joillakin sikäläisen seurakunnan jäsenillä saattoi olla rajallinen Rooman kansalaisuus, mikä toi heille joitakin etuoikeuksia, joita heidän veljillään ei ollut.

^ kpl 12 Jotkin nimet on muutettu.