Helppokäyttöasetukset

Valitse kieli

Siirry lisävalikkoon

Siirry sisällysluetteloon

Siirry sisältöön

Jehovan todistajat

suomi

VARTIOTORNI (TUTKITTAVA) TOUKOKUU 2015

Jäljittele häntä joka lupaa ikuisen elämän

Jäljittele häntä joka lupaa ikuisen elämän

”Tulkaa – – Jumalan jäljittelijöiksi niin kuin rakkaat lapset.” (EF. 5:1)

1. Mikä kyky auttaa meitä jäljittelemään Jumalan ominaisuuksia?

JEHOVA on antanut meille kyvyn asettua toisten asemaan. Pystymme jossain määrin eläytymään tilanteisiin, joita emme ole itse kokeneet. (Lue Efesolaiskirjeen 5:1, 2.) Miten voimme käyttää tätä Jumalalta saamaamme lahjaa viisaasti ja sellaisella tavalla, ettei siitä koidu meille vahinkoa?

2. Miten kärsimyksemme vaikuttavat Jehovaan?

2 Olemme epäilemättä iloisia siitä, että Jumala on luvannut uskollisille voidelluille kuolemattomuuden taivaassa ja Jeesuksen ”muille lampaille” ikuisen elämän maan päällä (Joh. 10:16; 17:3; 1. Kor. 15:53). Nykyajalle ominaiset kärsimykset ovat tietenkin silloin jääneet taakse. Jehova on kuitenkin selvillä tuskasta, jota tunnemme nykyään, aivan kuten hän tiesi, miten israelilaiset kärsivät ollessaan orjina Egyptissä. ”Koko heidän ahdinkonsa ajan oli ahdistavaa hänelläkin.” (Jes. 63:9.) Satoja vuosia myöhemmin juutalaiset olivat peloissaan heidän vihollistensa vastustaessa temppelin uudelleen rakentamista, mutta Jumala sanoi: ”Joka koskee teihin, se koskee silmäterääni.” (Sak. 2:8.) Samoin kuin äidillä on helliä tunteita lastaan kohtaan, Jehova  tuntee rakkautta palvelijoitaan kohtaan, ja se saa hänet toimimaan heidän hyväkseen (Jes. 49:15). Jehova pystyy asettumaan toisten asemaan, ja hän on antanut tämän kyvyn meillekin (Ps. 103:13, 14).

MITEN JEESUS HEIJASTI JUMALAN RAKKAUTTA?

3. Mikä osoittaa, että Jeesus oli myötätuntoinen?

3 Jeesus aisti toisten tuskan silloinkin, kun hän ei ollut itse kokenut mitään vastaavaa. Tavallinen kansa esimerkiksi pelkäsi uskonnollisia johtajia, jotka kuormittivat sitä monilla ihmisten keksimillä säännöillä ja johtivat sitä harhaan (Matt. 23:4; Mark. 7:1–5; Joh. 7:13). Vaikka Jeesus ei koskaan antanut pelotella tai pettää itseään, hän pystyi ymmärtämään tuossa tilanteessa olevien ihmisten tunteita. ”Nähdessään ihmisjoukot hän tunsi sääliä heitä kohtaan, koska he olivat kiusattuja ja sysittyjä niin kuin lampaat ilman paimenta.” (Matt. 9:36.) Isänsä tavoin Jeesus oli rakastava ja myötätuntoinen (Ps. 103:8).

4. Miten toisten kärsimysten näkeminen vaikutti Jeesukseen?

4 Kun Jeesus näki ihmisten kärsivän, rakkaus sai hänet toimimaan heidän hyväkseen. Näin hän heijasti täydellisesti Isänsä rakkautta. Erään pitkän saarnamatkan jälkeen Jeesus ja hänen apostolinsa aikoivat mennä syrjäiseen paikkaan levähtämään. Mutta kun Jeesus huomasi ihmisjoukon odottavan häntä, hän tunsi sääliä heitä kohtaan ja ”rupesi opettamaan heille monia asioita” (Mark. 6:30, 31, 34).

MITEN ME VOIMME JÄLJITELLÄ JEHOVAN RAKKAUTTA?

5, 6. Miten kohtelemme toisia, jos jäljittelemme Jumalan rakkautta? Kerro esimerkki. (Ks. kuva kirjoituksen alussa.)

5 Voimme jäljitellä Jumalan rakkautta siinä, miten kohtelemme toisia. Kuvitellaanpa, että nuori veli panee merkille iäkkäämmän veljen, jonka on huonon näkönsä vuoksi vaikea lukea. Myös käveleminen talosta taloon kenttäpalveluksessa tuottaa tälle vaikeuksia. Nuori veli muistaa Jeesuksen sanat: ”Niin kuin tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää samalla tavoin heille.” (Luuk. 6:31.) Niinpä hän pohtii, mitä tahtoisi ihmisten tekevän hänelle. Oikeastaan hän haluaisi, että he pelaisivat hänen kanssaan palloa. Iäkäs veli ei kuitenkaan pysty siihen. Nuoren veljen tulisikin Jeesuksen sanojen mukaisesti miettiä, mitä tahtoisi toisten tekevän hänelle, jos hän olisi tuon iäkkään veljen asemassa.

6 Vaikka veli on vielä nuori, hänellä on kyky eläytyä tilanteisiin, joissa ei ole itse ollut. Hän kiinnittää huomiota iäkkäämpään veljeen ja kuuntelee tätä huolellisesti. Hän ymmärtää, millaista on, kun ikää karttuu ja Raamatun lukeminen ja talosta taloon käveleminen on vaikeaa. Kun nuori veli tuntee ikääntyvän veljen tuskan, hän näkee, millaista apua tarvitaan, ja haluaa auttaa. Mekin voimme toimia samoin. Voidaksemme jäljitellä Jumalan rakkautta meidän täytyy asettua veljiemme asemaan (1. Kor. 12:26).

Jäljittele Jehovaa osoittamalla rakkautta. (Ks. kpl 7.)

7. Miten voimme oppia tuntemaan toiset niin hyvin, että ymmärrämme heidän tuskansa?

7 Ei ole aina helppo ymmärtää toisten tuntemaa tuskaa. Monet kohtaavat vaikeuksia, jollaisia meillä ei ole koskaan ollut. Joillakuilla on tapaturmasta, sairaudesta tai ikääntymisestä johtuvia fyysisiä vaivoja. Toisilla on tunneperäisiä ongelmia. He saattavat kärsiä masennuksesta tai paniikkikohtauksista, tai he ovat voineet joutua hyväksikäytön uhreiksi. Jotkut taas elävät uskonnollisesti jakautuneessa kodissa tai yksinhuoltajaperheessä. Kaikilla on kestettävänään  joitakin ongelmia, ja usein ne ovat sellaisia, joita me itse emme ole kokeneet. Miten voimme siinä tapauksessa jäljitellä Jumalan rakkautta? Kuuntelemalla tarkkaavaisesti, kunnes ainakin jossain määrin ymmärrämme toisen tunteita. Tämä saa meidät Jehovan rakkautta jäljitellen toimimaan hänen hyväkseen. Kunkin tarpeet ovat yksilöllisiä, mutta pystymme ehkä antamaan hengellistä rohkaisua ja muuta käytännön apua. (Lue Roomalaiskirjeen 12:15; 1. Pietarin kirjeen 3:8.)

JÄLJITTELE JEHOVAN HUOMAAVAISUUTTA

8. Mikä auttoi Jeesusta ilmaisemaan huomaavaisuutta?

8 Jumalan Poika sanoi: ”Korkein – – on huomaavainen kiittämättömille ja pahoille.” (Luuk. 6:35.) Jeesus jäljitteli Jumalan huomaavaisuutta. Mikä auttoi häntä tässä? Hän ennakoi, miten hänen sanansa ja tekonsa vaikuttaisivat toisten tunteisiin. Esimerkiksi kerran nainen, joka tunnettiin syntiseksi, lähestyi häntä ja rupesi itkien kastelemaan hänen jalkojaan kyynelillään. Jeesus havaitsi naisen katumuksen ja tiesi, miten murheissaan tämä olisi, jos hän lähettäisi tämän epäystävällisesti matkoihinsa. Sen sijaan hän kiitti naista ja antoi tämän synnit anteeksi. Kun muuan fariseus paheksui tapahtunutta, Jeesus puhui hänellekin huomaavaisesti. (Luuk. 7:36–48.)

9. Mikä auttaa meitä jäljittelemään Jumalan huomaavaisuutta? Kerro esimerkki.

9 Miten me voimme jäljitellä Jumalan huomaavaisuutta? Apostoli Paavali kirjoitti: ”Herran orjan ei tarvitse taistella, vaan hänen täytyy olla hellävarainen [tai: ”tahdikas”, ”hienotunteinen”, alav.] kaikkia kohtaan.” (2. Tim. 2:24.) Tahdikas ihminen osaa toimia arkaluonteisissa tilanteissa niin, ettei loukkaa toisten tunteita. Mieti, miten voisimme ilmaista huomaavaisuutta seuraavissa tapauksissa: Työpaikalla esimiehemme ei hoida tehtäväänsä hyvin. Miten reagoimme? Veli tulee kokoukseen ensimmäistä kertaa kuukausiin. Mitä sanomme hänelle? Kenttäpalveluksessa puhuteltava selittää olevansa niin kiireinen, ettei ehdi keskustella. Olemmeko häntä kohtaan hienotunteisia? Kotona puolisomme kysyy: ”Miksi et kertonut, mitä olit suunnitellut lauantaiksi?” Vastaammeko huomaavaisesti? Jos asetumme toisten asemaan ja yritämme ennakoida, miten sanamme saattavat vaikuttaa heihin, osaamme puhua ja toimia Jehovan huomaavaisuutta jäljitellen. (Lue Sananlaskujen 15:28.)

JÄLJITTELE JUMALAN VIISAUTTA

10, 11. Mikä auttaa meitä jäljittelemään Jumalan viisautta? Kerro esimerkki.

10 Kykymme eläytyä tapahtumiin, joita emme ole kokeneet, auttaa meitä myös jäljittelemään Jehovan viisautta ja näkemään ennalta tekojemme mahdolliset seuraukset. Viisaus on yksi Jehovan pääominaisuuksista, ja halutessaan hän pystyy näkemään yksityiskohtaisesti, mitä joistakin teoista seuraa. Me emme pysty samaan, mutta meidän on hyvä pohtia, mihin suunnittelemamme menettely voisi johtaa. Israelilaiset eivät harkinneet seurauksia, joita heidän tottelemattomuudestaan Jumalaa kohtaan saattaisi koitua. Mooses tiesi, että vaikka Jehova oli siunannut heitä monin tavoin, he tekisivät sitä, mikä on pahaa Jehovan silmissä. Hän esittikin koko Israelin seurakunnan kuullen seuraavat laulun sanat: ”He ovat kansakunta, johon neuvo hukkuu, eikä heidän keskuudessaan ole ymmärrystä.  Oi kunpa he olisivat viisaita! Silloin he miettisivät tätä. He harkitsisivat, mikä heidän loppunsa myöhemmin on.” (5. Moos. 31:29, 30; 32:28, 29.)

11 Meidän on hyvä jäljitellä Jumalan viisautta siten, että pohdimme tekojemme todennäköisiä seurauksia ja jopa kuvittelemme ne mielessämme. Jos vaikkapa seurustelemme, meidän on tunnustettava sukupuolivietin voima. Emme koskaan haluaisi tehdä tai edes suunnitella mitään, mikä saattaisi vaarantaa kallisarvoisen suhteemme Jehovaan! Sen sijaan muistamme seuraavat henkeytetyt sanat: ”Terävänäköinen on se, joka on nähnyt onnettomuuden ja sitten kätkeytyy, mutta kokemattomat ovat kulkeneet edelleen, ja heidän on kärsittävä rangaistus.” (Sananl. 22:3.)

KARTA VAHINGOLLISIA AJATUKSIA

12. Miten ajatukset voivat vahingoittaa meitä?

12 Terävänäköinen ihminen tajuaa, että ajatukset voivat olla kuin tuli. Oikein käsiteltynä tuli on hyödyksi, esimerkiksi ruoan valmistuksessa. Valloilleen päästettynä se on kuitenkin äärimmäisen vaarallinen, sillä se voi polttaa talon ja tappaa sen asukkaat. Ajatuksetkin ovat hyödyksi, kun ne auttavat meitä jäljittelemään Jehovaa. Ne voivat kuitenkin aiheuttaa vahinkoa, mikäli ne ruokkivat moraalittomia haluja. Esimerkiksi jos meillä olisi tapana ajatella jonkin synnin tekemistä, saattaisimme ennen pitkää toteuttaa tällaisia kuvitelmia. Moraalittomat haavekuvat voivat tosiaan olla hengellisesti äärimmäisen vaarallisia! (Lue Jaakobin kirjeen 1:14, 15.)

13. Millaista elämää Eeva saattoi kuvitella mielessään?

13 Voimme oppia jotain siitä, miten ensimmäisessä naisessa Eevassa heräsi halu syödä ”hyvän ja pahan tiedon puun” kiellettyä hedelmää (1. Moos. 2:16, 17). Käärme sanoi hänelle: ”Ette suinkaan kuole. Sillä Jumala tietää, että juuri sinä päivänä, jona te syötte siitä, teidän silmänne todella avautuvat ja te tulette varmasti olemaan niin kuin Jumala, niin että tiedätte hyvän ja pahan.” Eeva ”näki nyt, että puussa oli hyvää ravintoa ja että silmät kaipasivat sitä”. Mitä tästä seurasi? ”Hän otti sen hedelmää ja söi sitä. Jälkeenpäin hän antoi myös miehelleen, kun tämä oli hänen kanssaan, ja hänkin söi sitä.” (1. Moos. 3:1–6.) Eevaa ilmeisesti jollakin tavoin viehätti ajatus, jonka Saatana hänelle esitti. Sen sijaan että hänelle sanottaisiin, mikä on hyvää ja mikä pahaa, hän päättäisi siitä itse. Miten vahingollista tämän ajatuksen hautominen olikaan! Eevan aviomiehen Aadamin välityksellä ”synti tuli maailmaan ja synnin kautta kuolema” (Room. 5:12).

14. Miten Raamattu auttaa meitä karttamaan väärää käytöstä?

 14 Synti, johon Eeva syyllistyi Eedenin puutarhassa, ei liittynyt sukupuoliseen moraalittomuuteen. Jeesus kuitenkin varoitti elättelemästä mielikuvia moraalittomasta käytöksestä. Hän sanoi: ”Jokainen, joka jatkuvasti katsoo naista niin että tuntee intohimoa häneen, on jo sydämessään tehnyt aviorikoksen hänen kanssaan.” (Matt. 5:28.) Lisäksi Paavali varoitti: ”Älkää tehkö etukäteen suunnitelmia lihan halujen hyväksi.” (Room. 13:14.)

15. Millaisia aarteita meidän tulisi kerätä ja miksi?

15 Vaarallista on myös haaveilla rikastumisesta samalla kun työntää Jumalan palvelemisen taka-alalle. Raamatussa sanotaankin, että ”rikkaan kalleudet – – ovat kuin suojamuuri hänen kuvitelmissaan” (Sananl. 18:11). Eräs Jeesuksen vertaus havainnollistaa hyvin sellaisen ihmisen surkuteltavaa tilaa, joka ”kerää aarteita itselleen, mutta ei ole rikas Jumalalle” (Luuk. 12:16–21). Jehova iloitsee, kun toimimme häntä miellyttävällä tavalla (Sananl. 27:11). Olemme hyvin onnellisia, kun meillä on hänen hyväksyntänsä sen vuoksi, että olemme keränneet ”aarteita taivaaseen” (Matt. 6:20). Ja hyvä suhde Jehovaan on epäilemättä kallisarvoisin aarre, minkä voimme omistaa.

PIDÄ HUOLESTUNEISUUS KURISSA

16. Mikä on yksi tapa pitää huolestuneisuus kurissa?

16 Jos yrittäisimme kerätä ”aarteita maan päälle”, kannettavaksemme kertyisi monia huolia (Matt. 6:19). Jeesus osoitti erään vertauksen avulla, että ”tämän asiainjärjestelmän huoli ja rikkauden petollinen voima” voivat tukahduttaa Valtakunnan sanan (Matt. 13:18, 19, 22). Onpa ihmisellä rahahuolia tai ei, hän saattaa alinomaa ajatella, mitä kaikkea pahaa voisi tapahtua. Meille voi kuitenkin aiheutua fyysistä ja hengellistä vahinkoa, ellemme pidä huolestuneisuuttamme kurissa. Meidän tulisi luottaa Jehovaan ja muistaa, että ”huolestuneisuus miehen sydämessä sen alas painaa, mutta hyvä sana sen ilahduttaa” (Sananl. 12:25). Joku meitä ymmärtävä ihminen voi sanoa jotain rohkaisevaa, mikä saa sydämemme iloitsemaan. Huolestuneisuuttamme saattaa vähentää se, että uskoudumme vanhemmillemme, puolisollemme tai luotettavalle ystävälle, jolla on asioista Jumalan näkemys.

17. Miten Jehova auttaa meitä taistelemaan huolestuneisuutta vastaan?

17 Kukaan ei ymmärrä huolestuneisuuttamme paremmin kuin Jehova. Paavali kirjoitti: ”Älkää olko mistään huolissanne, vaan antakaa anomustenne tulla kaikessa rukouksen ja nöyrän pyynnön avulla kiitoksen ohella Jumalalle tunnetuiksi, niin Jumalan rauha, joka ylittää kaiken ajatuksen, varjelee teidän sydämenne ja mielenne Kristuksen Jeesuksen välityksellä.” (Fil. 4:6, 7.) Huolten keskellä meidän on hyödyllistä ajatella, ketkä kaikki auttavat meitä suojautumaan hengelliseltä vahingolta: toiset uskovat, vanhimmat, uskollinen orja, enkelit, Jeesus ja itse Jehova.

18. Miten toisten tunteisiin eläytyminen voi auttaa meitä?

18 Kuten olemme huomanneet, toisten tunteisiin eläytyminen voi auttaa meitä jäljittelemään Jumalan rakkautta ja hänen muita ominaisuuksiaan (1. Tim. 1:11; 1. Joh. 4:8). Olemme onnellisia, jos ilmaisemme aitoa rakkautta, harkitsemme tekojemme seurauksia ja kartamme huolestuneisuutta, joka riistäisi ilomme. Käytä siis hyvin Jumalan antamaa kykyä kuvitella aikaa, jolloin toivosi toteutuu, ja jäljittele hänen rakkauttaan, huomaavaisuuttaan, viisauttaan ja onnellisuuttaan (Room. 12:12).