Helppokäyttöasetukset

Valitse kieli

Siirry lisävalikkoon

Siirry sisällysluetteloon

Siirry sisältöön

Jehovan todistajat

suomi

VARTIOTORNI (TUTKITTAVA) TAMMIKUU 2015

Onko kestävä rakkaus mahdollista?

Onko kestävä rakkaus mahdollista?

”[Rakkauden] loimut ovat tulen loimuja, Jahin liekki.” (LAUL. L. 8:6)

1, 2. Ketkä voivat hyötyä Laulujen laulun tutkimisesta ja miksi? (Ks. kuva kirjoituksen alussa.)

VANHIN on juuri vihkinyt avioliittoon nuorenparin, eikä hän voi olla huomaamatta, miten lämpimiä katseita sulhanen ja morsian luovat toisiinsa ja miten hellästi he pitävät kiinni toisistaan. He ovat epäilemättä syvästi rakastuneita. Katsellessaan hääjuhlassa parin sulavaa liikehdintää tanssilattialla vanhin kuitenkin pohtii, tuleeko vasta solmittu liitto kestämään ajan kokeen. Syveneekö parin rakkaus vai hiipuuko se pois vuosien mittaan? Miehen ja naisen välinen horjumaton rakkaus voi olla todella kaunista. Nykyään monien avioliittojen kariutuessa on silti syytä kysyä, onko kestävää rakkautta todella olemassa.

2 Tosi rakkaus oli harvinaista jo muinaisen Israelin kuninkaan Salomon päivinä. Hän kirjoitti silloisesta moraalisesta ilmapiiristä: ”Tuhannesta olen löytänyt yhden [oikeamielisen] miehen, mutta yhtään naista en ole löytänyt näiden kaikkien joukosta. Katso! Tämän ainoastaan olen löytänyt, että tosi Jumala on tehnyt ihmiset oikeamielisiksi, mutta he itse ovat etsineet monia suunnitelmia.” (Saarn. 7:26–29.)  Salomon päivinä vierasmaalaiset naiset harjoittivat Baalin palvontaa, minkä vuoksi moraalinormit olivat vajonneet niin alas, että hänen oli vaikea löytää miestä tai naista, jolla olisi ollut korkea moraali. * Noin 20 vuotta aikaisemmin kirjoittamassaan Laulujen laulussa hän kuitenkin osoitti, että miehen ja naisen rakkaus voi olla kestävää. Tämä runo myös kuvailee eloisasti, millaista aito rakkaus on ja miten sitä ilmaistaan. Sekä naimisissa olevat että naimattomat Jehovan palvojat voivat oppia paljon tosi rakkaudesta tutkimalla tätä raamatunkirjaa.

AITO RAKKAUS ON MAHDOLLISTA!

3. Miksi miehen ja naisen välinen aito rakkaus on mahdollista?

3 Lue Laulujen laulun 8:6. Tosi rakkaudesta käytetään paljonpuhuvaa ilmausta ”Jahin liekki”, sillä se on lähtöisin Jehovasta. Hän loi ihmisen kuvakseen ja antoi tälle kyvyn rakastaa (1. Moos. 1:26, 27). Kun Jumala toi ensimmäisen naisen Eevan ensimmäisen miehen Aadamin luo, tämä lausui suorastaan runolliset sanat. Eeva, joka oli ”miehestä – – otettu”, tunsi puolestaan Aadamin hyvin läheiseksi. (1. Moos. 2:21–23.) Koska Jehova on antanut ihmisille kyvyn rakastaa, miehen ja naisen on mahdollista tuntea toisiaan kohtaan syvää ja kestävää rakkautta.

4, 5. Kuvaile lyhyesti, mistä Laulujen laulu kertoo.

4 Miehen ja naisen rakkauden eri piirteitä kuvaillaan kauniisti Laulujen laulussa, joka muistuttaa tyyliltään oopperan librettoa eli tekstiä. Se kertoo Sunemin eli Sulemin kylästä olevan nuoren naisen ja paimenen välisestä rakkaudesta. Tyttö on vartioimassa viinitarhoja lähellä Salomon leiriä, kun Salomo panee merkille hänen kauneutensa ja haetuttaa hänet leiriinsä. Heti alusta saakka on kuitenkin selvää, että tyttö rakastaa vain paimenta. Salomon yrittäessä voittaa nuoren naisen kiintymyksen tämä kertoo avoimesti kaipaavansa mielitiettynsä luo. (Laul. l. 1:4–14.) Paimen löytää tytön leiristä, ja nuoret puhuvat rakkaudestaan hellin sanakääntein (Laul. l. 1:15–17).

5 Salomo palaa Jerusalemiin nuori nainen mukanaan, mutta paimen seuraa tätä (Laul. l. 4:1–5, 8, 9). Mitkään kuninkaan yritykset voittaa tytön rakkaus eivät kanna hedelmää (Laul. l. 6:4–7; 7:1–10). Lopulta hän antaa tämän palata kotiin. Laulu päättyy tytön toivomukseen, että hänen rakkaansa kiiruhtaisi hänen luokseen ”kuin gaselli” (Laul. l. 8:14).

6. Miksi voi olla vaikeaa tunnistaa, kuka Laulujen laulussa milloinkin puhuu?

6 Tämä Salomon kirjoittama laulu on mitä kaunein ja merkityksellisin, mutta aina ei ole helppoa tunnistaa, kuka milloinkin puhuu tai kuvailee untaan (Laul. l. 1:1). Eräässä Raamatun sanakirjassa sanotaan, että ”tärkeintä eivät ole juoni, tarina, kerronta ja henkilöhahmot” (The New Interpreter’s Dictionary of the Bible). Puhujien nimet on jätetty mainitsematta ehkä siksi, ettei mikään veisi huomiota teoksen herkästä ja runollisesta sisällöstä. Heidät voidaan silti tunnistaa siitä, mitä he sanovat tai mitä heille sanotaan. *

 ”HELLYYDENILMAUKSESI OVAT PAREMPIA KUIN VIINI”

7, 8. Mitä voidaan sanoa Laulujen laulussa olevista ”hellyydenilmauksista”? Kerro esimerkkejä.

7 Laulujen laulu on tulvillaan nuoren naisen ja paimenen ”hellyydenilmauksia”. Vaikka heidän sanoistaan kuvastuu noin 3 000 vuoden takainen itämainen kulttuuri ja ne voivat vaikuttaa nykylukijasta oudoilta, ne ovat täynnä merkitystä ja kertovat meillekin tutuista tunteista. Esimerkiksi paimen ylistää neidon lempeitä silmiä sanomalla, että ne ovat kuin ”kyyhkysten silmät” (Laul. l. 1:15). Tyttö taas vertaa paimenen silmiä kyyhkysten silmien sijasta itse kyyhkysiin. (Lue Laulujen laulun 5:12.) Hänestä pojan silmien tumma iiris, jota silmänvalkuainen ympäröi, näyttää yhtä kauniilta kuin maidossa kylpevä kyyhkynen.

8 Laulujen laulussa olevat hellyydenilmaukset eivät liity ainoastaan fyysiseen kauneuteen. Paimen esimerkiksi kiinnittää huomiota nuoren naisen puhetapaan. (Lue Laulujen laulun 4:7, 11.) Hän sanoo tytön huulten ”pisaroivan kennohunajaa”, joka on makeampaa ja maukkaampaa kuin ilman kanssa kosketuksissa ollut hunaja. Tytön ”kielen alla” on ”hunajaa ja maitoa”, eli hänen puheensa on miellyttävää ja hyvää. Kun paimen sanoo tytölle: ”Kauttaaltaan sinä olet kaunis, – – eikä sinussa ole mitään vikaa”, hänellä on selvästi mielessään muutakin kuin tämän fyysinen kauneus.

9. a) Mitä puolisoiden väliseen rakkauteen sisältyy? b) Miksi puolisoiden on tärkeää osoittaa kiintymystä toisiaan kohtaan?

9 Avioliitto ei ole pelkkä sitoumus tai muodollinen sopimus vailla rakkautta ja kiintymystä. Rakkaus on itse asiassa kristillisen avioliiton tuntomerkki. Mutta millaisesta rakkaudesta on kyse? Onko se rakkautta, jota ohjaavat Raamatun periaatteet? (1. Joh. 4:8.) Liittyykö siihen luonnollinen kiintymys, jota perheenjäsenet tuntevat toisiaan kohtaan? Sisältyykö siihen hyvien ystävysten välinen lämmin ja hellä kiintymys? (Joh. 11:3.) Onko se romanttista rakkautta? (Sananl. 5:15–20.) Puolisoiden tulisi ilmaista kaikkia näitä aidon ja pysyvän rakkauden piirteitä. He eivät saa antaa jokapäiväisen elämän toimien estää heitä osoittamasta kiintymystä toisiaan kohtaan. Hellyydenilmaukset voivat suuresti lujittaa avioliittoa ja lisätä sen onnellisuutta. Kulttuureissa, joissa avioliitot ovat yleensä järjestettyjä, mies ja nainen tuskin tuntevat toisiaan mennessään naimisiin. Jotta heidän rakkautensa voisi kasvaa ja avioliittonsa kukoistaa, heidän on tärkeää kertoa tunteistaan toisilleen.

10. Miten hellyydenilmausten muisteleminen vaikuttaa avioliittoon?

10 Hellyydenilmaukset lujittavat avioliittoa muullakin tavoin. Kuningas Salomo tarjoutui tekemään sulamilaistytölle ”kultavanteita – – hopeanastoineen” ja ylisti häntä sanomalla, että hän oli ”kaunis kuin täysikuu, puhdas kuin hehkuva aurinko” (Laul. l. 1:9–11; 6:10). Nuori nainen pysyi kuitenkin uskollisena rakkaalle paimenelleen. Mikä vahvisti ja lohdutti häntä heidän ollessaan erossa? (Lue Laulujen laulun 1:2, 3.) Hän muisteli paimenen hellyydenilmauksia. Ne olivat hänelle ”parempia kuin viini”, joka ilahduttaa sydämen, ja paimenen nimi rauhoitti häntä  ”kuin öljy, jota vuodatetaan” päähän (Ps. 23:5; 104:15). Miellyttävät muistot hellyydenilmauksista voivat tosiaankin tehdä rakkaudesta kestävää. Puolisoiden onkin erittäin tärkeää osoittaa usein kiintymystä toisiaan kohtaan.

ÄLKÄÄ SYTYTTÄKÖ RAKKAUTTA ”ENNEN KUIN SE TUNTEE HALUA”

11. Miten sulamilaistytön sanat voivat hyödyttää naimattomia kristittyjä?

11 Laulujen laulusta voivat hyötyä myös naimattomat kristityt, erityisesti ne, jotka etsivät puolisoa. Nuori nainen ei tuntenut rakkautta Salomoa kohtaan. Hän vannotti Jerusalemin tyttäriä sanoen: ”[Älkää] yrittäkö herättää tai sytyttää minussa rakkautta, ennen kuin se tuntee halua.” (Laul. l. 2:7; 3:5.) Avioliittoon haluavan kristityn ei siis ole sopivaa kehittää romanttisia tunteita kehen tahansa, vaan hänen on viisasta odottaa kärsivällisesti ihmistä, jota hän voi aidosti rakastaa.

12. Miksi sulamilaistyttö rakasti paimenta?

12 Miksi sulamilaistyttö rakasti paimenta? Nuori mies oli toki komea: hän ”muistutti gasellia”, hänen kätensä olivat vahvat kuin ”kultasylinterit” ja hänen säärensä kauniit ja voimakkaat kuin ”marmoripylväät”. Tämän lisäksi hänessä oli tytön mielestä jotain aivan erityistä. ”Kuin omenapuu metsän puiden joukossa, sellainen on rakkaani poikien joukossa”, tyttö lausui. Jehovalle uskollinen nuori nainen ei olisi voinut tuntea näin tätä miestä kohtaan, jollei tämä olisi ollut hengellismielinen. (Laul. l. 2:3, 9; 5:14, 15.)

13. Miksi paimen rakasti sulamilaistyttöä?

13 Entä millainen oli sulamilaistyttö? Vaikka hänen kauneudestaan hurmaantui itse kuningas, jolla oli tuolloin ”kuusikymmentä kuningatarta ja kahdeksankymmentä sivuvaimoa ja neitosia ilman määrää”, hän ajatteli olevansa ”pelkkä rannikkotasangon sahrami”, aivan tavallinen kukka. Hän oli huomattavan vaatimaton ja nöyrä. Ei siksi ihme, että hän oli paimenen silmissä ”kuin lilja piikkisten rikkakasvien joukossa” – kaikkea muuta kuin tavallinen. Tuo nuori nainen oli uskollinen Jehovalle. (Laul. l. 2:1, 2; 6:8.)

14. Mitä avioliittoon haluavat kristityt voivat oppia Laulujen laulusta?

14 Raamatussa kristittyjä käsketään  menemään naimisiin ”vain Herrassa” (1. Kor. 7:39). Avioliittoon haluava naimaton kristitty ei luo romanttista suhdetta ei-uskovaan vaan etsii puolisoa vain Jehovan uskollisten palvojien joukosta. Jotta puolisot pystyisivät avioliitossa kohtaamaan elämän realiteetit ja säilyttämään samalla perherauhan ja hengellisen yksimielisyyden, heidän on uskottava Jehovaan ja rakastettava häntä. Paimen ja sulamilaistyttö havaitsivat toisissaan juuri näitä ominaisuuksia, ja myös avioliittoon haluavan kristityn on hyvä etsiä niitä tulevasta puolisostaan.

Kristitty ei kehitä romanttisia tunteita ei-uskovaan. (Ks. kpl 14.)

MORSIAMENI ON ”SULJETTU PUUTARHA”

15. Miten sulamilaistyttö on esimerkkinä Jumalaa pelkääville naimattomille miehille ja naisille?

15 Lue Laulujen laulun 4:12. Miksi paimen sanoi tyttöystäväänsä ”suljetuksi puutarhaksi”? Muurilla tai aidalla ympäröity puutarha ei ole avoin kaikille: sinne pääsee vain lukollisesta portista. Sulamilaistyttö oli kuin tuollainen puutarha, sillä hän soi kiintymyksensä yksinomaan tulevalle aviomiehelleen, paimenelle. Hän ei antanut periksi kuninkaan liehittelylle vaan oli kuin ”muuri”, ei helposti avautuva ”ovi”. (Laul. l. 8:8–10.) Samoin Jumalaa pelkäävät naimattomat miehet ja naiset ovat päättäneet osoittaa romanttista rakkautta ainoastaan tulevaa puolisoaan kohtaan.

16. Mitä Laulujen laulu opettaa seurustelusta?

16 Kun paimen eräänä kevätpäivänä pyysi sulamilaistyttöä kanssaan kävelylle, tytön veljet eivät päästäneet häntä. Sen sijaan he määräsivät sisarensa vartioimaan viinitarhoja. Miksi? Eivätkö he luottaneet häneen? Arvelivatko he mahdollisesti, että hänellä oli moraalittomia aikeita? Todellisuudessa he ryhtyivät varotoimiin, jottei heidän sisarensa olisi joutunut kiusaukseen. (Laul. l. 1:6; 2:10–15.) Nykyään naimattomat kristityt voivat oppia tästä jotain. Heidän on viisasta ryhtyä tarpeellisiin varotoimiin pitääkseen seurustelunsa puhtaana. Parin tulisi välttää syrjäisiä paikkoja. Kiintymystä voidaan kyllä ilmaista sopivalla tavalla, mutta on syytä karttaa tilanteita, jotka saattaisivat johtaa kiusaukseen.

17, 18. Miten Laulujen laulun tutkiminen on hyödyttänyt sinua?

17 Solmiessaan avioliiton kristitty mies ja nainen tuntevat yleensä suurta rakkautta ja kiintymystä toisiaan kohtaan. Koska Jehovasta lähtöisin oleva avioliitto on pysyvä järjestely, puolisoiden on tärkeää ylläpitää rakkautensa liekkiä ja vaalia ilmapiiriä, jossa rakkaus voi kasvaa. (Mark. 10:6–9.)

18 Jos olet aikeissa avioitua, toivot epäilemättä löytäväsi jonkun, jota voit aidosti rakastaa. Voitte sitten yhdessä tehdä rakkaudestanne lujaa ja sammumatonta, sellaista kuin Laulujen laulussa kuvaillaan. Etsitpä puolisoa tai oletpa jo solminut avioliiton, haluat varmasti kokea aidon rakkauden, joka on ”Jahin liekki”. (Laul. l. 8:6.)

^ kpl 2 Ks. Vartiotorni 15.1.2007 s. 31.

^ kpl 6 Ks. ”Laulujen laulun kohokohtia”, Raamatun ymmärtämisen opas, 2. osa, s. 59.