Helppokäyttöasetukset

Valitse kieli

Siirry lisävalikkoon

Siirry sisällysluetteloon

Siirry sisältöön

Jehovan todistajat

suomi

VARTIOTORNI (TUTKITTAVA) LOKAKUU 2014

”Pitäkää mielenne kohdistettuna siihen, mikä on ylhäällä”

”Pitäkää mielenne kohdistettuna siihen, mikä on ylhäällä”

”Pitäkää mielenne kohdistettuna siihen, mikä on ylhäällä, älkää siihen, mikä on maan päällä.” (KOL. 3:2)

1, 2. a) Miksi Kolossan seurakunnan ykseys oli uhattuna? b) Mikä neuvo auttoi Kolossan kristittyjä pysymään vakaina?

ENSIMMÄISELLÄ vuosisadalla Kolossan kristillisen seurakunnan ykseys oli uhattuna. Jotkut sen jäsenet aiheuttivat jakaumia vaatimalla muita noudattamaan Mooseksen lakia. Toiset edistivät asketismina tunnettua pakanafilosofiaa, johon kuului äärimmäinen itsensä kieltäminen. Suojellakseen kolossalaisia näiltä vääriltä opetuksilta apostoli Paavali kirjoitti rohkaisevan kirjeen, jossa hän kehotti: ”Olkaa varuillanne: saattaa kenties olla joku, joka vie teidät saaliikseen filosofialla ja tyhjällä petoksella ihmisten perinteen mukaan, maailman alkeisasioiden mukaan eikä Kristuksen mukaan.” (Kol. 2:8.)

2 Jos nuo voidellut kristityt keskittäisivät huomionsa ”maailman alkeisasioihin”, he kääntäisivät selkänsä Jehovan pelastusjärjestelylle (Kol. 2:20–23). Auttaakseen heitä varjelemaan kallisarvoista suhdettaan Jumalaan Paavali neuvoi heitä: ”Pitäkää mielenne kohdistettuna siihen, mikä on ylhäällä, älkää siihen, mikä on maan päällä.” (Kol. 3:2.) Kristuksen veljien tuli tosiaankin muistaa aina toivonsa saada turmeltumaton  perintö, joka heille ”oli varattuna taivaissa” (Kol. 1:4, 5).

3. a) Mihin toivoon voidellut kristityt kohdistavat mielensä? b) Mitä kysymyksiä tässä kirjoituksessa tarkastellaan?

3 Nykyäänkin voidellut kristityt pitävät mielensä kohdistettuna Jumalan taivaalliseen valtakuntaan ja toivoonsa päästä ”perijätovereiksi Kristuksen kanssa” (Room. 8:14–17). Mutta miten Paavalin sanat soveltuvat niihin, joilla on maallinen toivo? Millä tavoin ”muut lampaat” voivat keskittää ajatuksensa ”siihen, mikä on ylhäällä”? (Joh. 10:16.) Entä mitä me kaikki voimme oppia muinoin eläneistä uskollisista miehistä, esimerkiksi Abrahamista ja Mooseksesta, jotka vaikeuksista huolimatta pitivät mielensä kohdistettuna siihen, mikä on ylhäällä?

MITÄ MERKITSEE MIELEN KOHDISTAMINEN SIIHEN, MIKÄ ON YLHÄÄLLÄ?

4. Miten muut lampaat voivat pitää mielensä kohdistettuna siihen, mikä on ylhäällä?

4 Muilla lampailla ei ole taivaallista toivoa, mutta hekin voivat keskittää ajatuksensa siihen, mikä on ylhäällä, asettamalla Jehova Jumalan ja hänen Valtakuntansa edut ensi sijalle elämässään (Luuk. 10:25–27). Kristus toimi juuri näin, ja me pyrimme seuraamaan hänen malliaan (1. Piet. 2:21). Saatanan hallitsemassa asiainjärjestelmässä joudumme ensimmäisellä vuosisadalla eläneiden veljiemme tavoin alttiiksi väärälle järkeilylle, maailmalliselle filosofialle ja materialistisille asenteille. (Lue 2. Korinttilaiskirjeen 10:5.) Jeesuksen jäljittelijöinä meidän täytyy varoa tarkoin tällaisia hengellisyyttämme uhkaavia vaaroja.

5. Miten voimme tutkia suhtautumistamme aineelliseen?

5 Onko maailman näkemys aineellisesta vallannut alaa elämässämme? Tavallisesti ajatuksemme ja tekomme osoittavat, mikä on meille todella tärkeää. Jeesus sanoi: ”Missä on aarteesi, siellä tulee olemaan myös sydämesi.” (Matt. 6:21.) Saadaksemme selville, mihin suuntaan sydämemme meitä johtaa, meidän on hyvä aika ajoin tutkia itseämme. Mieti esimerkiksi: Miten paljon aikaa käytän raha-asioiden ajattelemiseen? Kuluuko suuri osa ajastani siihen, että kannan huolta talousnäkymistä ja sijoituksista tai tavoittelen mukavampaa elämäntapaa? Vai pyrinkö pitämään silmäni kohdistettuna hengellisiin asioihin? (Matt. 6:22.) Jeesuksen sanojen mukaan ne, jotka keskittyvät pääasiassa ”keräämään itselleen aarteita maan päälle”, saattavat itsensä vakavaan vaaraan hengellisesti (Matt. 6:19, 20, 24).

6. Miten voimme voittaa taistelun lihallisia taipumuksia vastaan?

6 Epätäydellinen lihamme yrittää saada meidät uppoutumaan asioihin, jotka miellyttävät aistejamme. (Lue Roomalaiskirjeen 7:21–25.) Ellei Jumalan pyhä henki vaikuta elämässämme, voimme syyllistyä ”pimeyteen kuuluviin tekoihin”, kuten ”mässäilyihin”, ”juopotteluun”, ”luvattomaan sukupuoliyhteyteen” ja ”irstauteen” (Room. 13:12, 13). Voittaaksemme taistelun sitä vastaan, ”mikä on maan päällä” – eli sitä vastaan, mikä vetoaa lihaan – meidän täytyy pitää mielemme kohdistettuna siihen, mikä on ylhäällä. Tämä vaatii vaivannäköä. Siksi apostoli Paavali sanoi: ”Minä kuritan lyönnein ruumistani ja johdatan sitä kuin orjaa.” (1. Kor. 9:27.) Emme selvästikään saa päästää itseämme helpolla, jos aiomme jatkaa elämän kilpajuoksua. Ajatellaanpa, mitä kaksi muinoin elänyttä uskollista miestä teki miellyttääkseen Jumalaa (Hepr. 11:6).

ABRAHAM ”USKOI JEHOVAAN”

7, 8. a) Mitä ongelmia Abrahamilla ja Saaralla oli? b) Mihin Abraham kohdisti mielensä?

7 Kun Abraham sai Jehovalta käskyn  muuttaa huonekuntineen Kanaanin maahan, hän totteli alttiisti. Abrahamin uskon ja tottelevaisuuden vuoksi Jehova solmi hänen kanssaan liiton sanoen: ”Minä tulen tekemään sinusta suuren kansakunnan ja siunaan sinua.” (1. Moos. 12:2.) Vuosia myöhemmin Abraham ja hänen vaimonsa Saara olivat kuitenkin yhä lapsettomia. Oliko Jehova unohtanut antamansa lupauksen? Elämä Kanaanissa ei sitä paitsi ollut helppoa. Abraham ja hänen huonekuntansa olivat lähteneet kodistaan ja sukulaistensa luota vauraasta Urin kaupungista Mesopotamiasta. He olivat kulkeneet yli 1 600 kilometrin matkan Kanaaniin, missä he elivät teltoissa, kokivat nälänhätää ja joutuivat varomaan ryöstäjiä (1. Moos. 12:5, 10; 13:18; 14:10–16). He eivät silti halunneet palata mukaviin oloihin Uriin. (Lue Heprealaiskirjeen 11:8–12, 15.)

8 Abraham ei keskittynyt ”siihen, mikä on maan päällä” vaan ”uskoi Jehovaan” (1. Moos. 15:6). Hän tosiaankin kohdisti mielensä siihen, mikä on ylhäällä, ajattelemalla jatkuvasti Jumalan lupauksia. Abrahamin usko palkittiin, kun Korkein Jumala näyttäytyi hänelle ja sanoi: ” ’Katsohan kohti taivaita ja laske tähdet, jos pystyt ne laskemaan.’ Ja hän sanoi vielä hänelle: ’Niin tulee siemenesi olemaan.’ ” (1. Moos. 15:5.) Tämän on täytynyt rohkaista Abrahamia suuresti. Joka kerta kun hän loi katseensa tähtitaivaalle, hänen mieleensä muistui Jehovan lupaus tehdä hänen jälkeläisensä lukuisiksi. Jumalan määräaikana Abraham sai kuin saikin perillisen, aivan kuten hänelle oli luvattu (1. Moos. 21:1, 2).

9. Miten Abrahamin esimerkki kannustaa meitä ahkeroimaan Jumalan palveluksessa?

9 Abrahamin tavoin mekin odotamme Jumalan lupausten toteutumista (2. Piet. 3:13). Jos emme pidä mieltämme kohdistettuna siihen, mikä on ylhäällä, näiden lupausten täyttymys saattaisi näyttää viipyvän ja voisimme hidastaa tahtia hengellisissä toimissa. Oletko esimerkiksi menneisyydessä tehnyt uhrauksia voidaksesi toimia tienraivaajana tai laajentaa muulla tavoin palvelustasi? Jos olet, ansaitset kiitoksen. Mutta mihin keskityt nyt? Muista, että Abraham kohdisti mielensä ”kaupunkiin, jolla on todelliset perustukset” (Hepr. 11:10). Hän ”uskoi Jehovaan, ja se luettiin hänelle vanhurskaudeksi” (Room. 4:3).

MOOSES NÄKI ”HÄNET, JOKA ON NÄKYMÄTÖN”

10. Millaista elämää Mooses vietti nuoruudessaan?

10 Myös Mooses piti mielensä kohdistettuna siihen, mikä on ylhäällä. Nuorena hänelle ”opetettiin kaikkea egyptiläisten viisautta”. Kyse ei ollut mistään tavanomaisesta koulutuksesta. Egypti oli tuon ajan huomattavin suurvalta, ja lisäksi Mooses kuului faraon huonekuntaan. Ei ihme, että hän oli tätä tasokasta koulutusta saatuaan ”voimallinen sanoissaan ja teoissaan” (Apt. 7:22). Kuvittele, millaisia mahdollisuuksia Mooseksella oli edessään! Hän kuitenkin suuntasi mielensä johonkin ylevämpään: Jumalan tahdon tekemiseen.

11, 12. Mitä koulutusta Mooses piti suuressa arvossa, ja mistä tiedämme sen?

11 Kun Mooses oli vielä lapsi, hänen oma äitinsä Jokebed varmasti kertoi hänelle heprealaisten Jumalasta. Mooses arvosti suuresti Jehovan tuntemusta ja piti sitä arvokkaampana kuin mitään muita rikkauksia. Siksi hän hylkäsi ne etuoikeudet ja mahdollisuudet, jotka hän olisi faraon huonekunnan jäsenenä todennäköisesti saanut. (Lue Heprealaiskirjeen 11:24–27.) Hengellinen kasvatus ja usko Jehovaan saivat hänet kohdistamaan mielensä siihen, mikä on ylhäällä.

 12 Vaikka Mooses sai tuon ajan parasta maallista koulutusta, hän ei pyrkinyt sen avulla etenemään urallaan Egyptissä, luomaan itselleen nimeä eikä kokoamaan aineellista omaisuutta. Hän päinvastoin ”kieltäytyi – – siitä, että häntä kutsuttaisiin faraon tyttären pojaksi, ja valitsi ennemmin osakseen huonon kohtelun Jumalan kansan kanssa kuin synnistä saatavan tilapäisen nautinnon”. Mooses selvästikin käytti saamaansa hengellistä kasvatusta Jehovan tarkoituksen edistämiseen.

13, 14. a) Mikä auttoi Moosesta pätevöitymään tehtävään, jonka Jehova hänelle antaisi? b) Mitä meidän on ehkä Mooseksen tavoin tehtävä?

13 Mooses oli syvästi kiinnostunut Jehovasta ja hänen kansastaan. 40-vuotiaana hän ajatteli olevansa valmis vapauttamaan Jumalan kansan Egyptin orjuudesta (Apt. 7:23–25). Hän ei kuitenkaan ollut vielä kypsä saamaan Jehovalta tuota tehtävää. Hänen täytyi kehittää muun muassa nöyryyttä, kärsivällisyyttä, lempeyttä ja itsehillintää (Sananl. 15:33). Mooses tarvitsi valmennusta, jonka avulla hän kestäisi edessä olevat vaikeudet ja koettelemukset. Kymmenet vuodet paimenena auttaisivat häntä kehittämään jumalisia ominaisuuksia.

14 Oliko Moosekselle apua hänen paimenena saamastaan käytännöllisestä valmennuksesta? Aivan varmasti, sillä Jumalan sanan mukaan hänestä tuli ”verrattomasti sävyisin mies kaikista ihmisistä, joita maan pinnalla oli” (4. Moos. 12:3). Hän oli kehittänyt nöyryyttä, jonka ansiosta hän saattoi suhtautua kärsivällisesti monenlaisiin ihmisiin ja heidän vaikeisiin ongelmiinsa (2. Moos. 18:26). Meidänkin on ehkä kehitettävä hengellisiä ominaisuuksia, jotka auttavat meitä selviytymään ”suuren ahdistuksen” läpi Jumalan vanhurskaaseen uuteen maailmaan (Ilm. 7:14). Tulemmeko toimeen ihmisten kanssa, niidenkin, jotka ovat mielestämme kovin temperamenttisia tai liian herkkätunteisia? Meidän on hyvä ottaa vakavasti seuraavat sanat, jotka apostoli Pietari esitti uskonveljilleen: ”Kunnioittakaa kaikenlaisia ihmisiä, rakastakaa koko veljesseuraa.” (1. Piet. 2:17.)

MITEN PITÄÄ MIELI KOHDISTETTUNA SIIHEN, MIKÄ ON YLHÄÄLLÄ?

15, 16. a) Miksi meidän on elintärkeää pitää mielemme kohdistettuna oikeisiin asioihin? b) Miksi kristittyjen täytyy säilyttää käytöksensä hyvänä?

15 Elämme ”kriittisiä aikoja, joista on vaikea selviytyä” (2. Tim. 3:1). Säilyttääksemme hengellisen valppautemme meidän täytyy siksi pitää mielemme kohdistettuna oikeisiin asioihin (1. Tess. 5:6–9). Tarkastellaanpa kolmea elämänaluetta, joilla voimme toimia näin.

16 Käytös: Pietari tähdensi hyvän käytöksen tärkeyttä sanomalla: ”Säilyttäkää käytöksenne hyvänä kansakuntien keskuudessa, jotta he – – teidän hyvien tekojenne johdosta, joiden silminnäkijöitä he ovat, kirkastaisivat Jumalaa.” (1. Piet. 2:12.) Olemmepa kotona, työssä, koulussa, virkistäytymässä tai sananpalveluksessa, pyrimme kaikin keinoin tuottamaan kunniaa Jehovalle hyvällä käytöksellämme. Epätäydellisinä ihmisinä me kaikki tosin teemme virheitä (Room. 3:23). Mutta kun jatkamme edelleen ”uskon hyvää taistelua”, voimme päästä voitolle epätäydellisestä lihastamme (1. Tim. 6:12).

17. Miten voimme jäljitellä Kristuksen Jeesuksen asennetta? (Ks. kuva kirjoituksen alussa.)

17 Asenne: Hyvään käytökseen liittyy läheisesti oikea asenne. Apostoli Paavali sanoi: ”Säilyttäkää itsellänne tämä asenne, joka oli myös Kristuksella Jeesuksella.” (Fil. 2:5.) Millainen asenne Jeesuksella oli? Hän oli nöyrä.  Nöyryys sai hänet toimimaan uhrautuvasti sananpalveluksessa. Hyvän uutisen saarnaaminen Jumalan valtakunnasta oli hänellä päällimmäisenä mielessä (Mark. 1:38; 13:10). Jeesus piti Jumalan sanaa ylimpänä auktoriteettina (Joh. 7:16; 8:28). Hän tutki uutterasti Raamatun kirjoituksia, niin että hän pystyi lainaamaan, puolustamaan ja selittämään niitä. Kun olemme nöyriä ja innokkaita palveluksessa samoin kuin henkilökohtaisessa Raamatun tutkimisessa, muistutamme ajattelultamme enemmän Kristusta.

Hyvän uutisen saarnaaminen Jumalan valtakunnasta oli Jeesuksella päällimmäisenä mielessä. (Ks. kpl 17.)

18. Millä tärkeällä tavalla voimme tukea Jehovan työtä?

18 Jehovan työn tukeminen: Jehovan tarkoitus on, että ”Jeesuksen nimessä jokainen polvi notkistuisi, niiden, jotka ovat taivaassa, ja niiden, jotka ovat maan päällä” (Fil. 2:9–11). Korotetussa asemassaankin Jeesus alistuu nöyrästi Isänsä tahtoon, ja meidänkin pitäisi alistua siihen (1. Kor. 15:28). Haluamme siksi tukea koko sydämestämme meille uskottua työtä ja ”tehdä opetuslapsia kaikkien kansakuntien ihmisistä” (Matt. 28:19). Tahdomme myös ”tehdä hyvää kaikille”, sekä veljillemme että muille lähimmäisillemme (Gal. 6:10).

19. Mitä meidän tulisi päättää tehdä?

19 Miten kiitollisia olemmekaan siitä, että Jehova kannustaa meitä pitämään mielemme kohdistettuna siihen, mikä on ylhäällä! Saavuttaaksemme tavoitteemme meidän kaikkien täytyy ”juosta kestävinä eteemme asetettu kilpajuoksu” (Hepr. 12:1). Jos ”työskentelemme – – kokosieluisesti niin kuin Jehovalle”, taivaallinen Isämme palkitsee varmasti vilpittömät ponnistelumme (Kol. 3:23, 24).