Helppokäyttöasetukset

Valitse kieli

Siirry lisävalikkoon

Siirry sisällysluetteloon

Siirry sisältöön

Jehovan todistajat

suomi

VARTIOTORNI (TUTKITTAVA) SYYSKUU 2014

Tavoitteletko palvelustehtäviä?

Tavoitteletko palvelustehtäviä?

FERNANDOA * jännitti. Kaksi vanhinta oli sanonut haluavansa keskustella hänen kanssaan. Aiempien kierrosvalvojan vierailujen jälkeen vanhimmat olivat selittäneet hänelle, mitä hänen täytyisi tehdä, jotta hänelle voitaisiin antaa lisätehtäviä seurakunnassa. Ajan kuluessa Fernando alkoi ihmetellä, nimitettäisiinkö häntä vanhimmaksi lainkaan. Nyt kierrosvalvoja oli taas vieraillut seurakunnassa. Mitä sanottavaa vanhimmilla olisi tällä kertaa?

Fernando kuunteli, kun toinen veljistä lainasi 1. Timoteuksen kirjeen 3:1:tä ja kertoi seurakunnan vanhinten saaneen tiedon, että hänet oli nimitetty vanhimmaksi. Fernando ei ollut uskoa korviaan! Veljen toistettua sanansa Fernandon kasvoille levisi hymy. Kun nimityksestä ilmoitettiin seurakunnalle, kaikki olivat hymyssä suin.

Onko väärin haluta palvelustehtäviä seurakunnassa? Ei suinkaan, sillä 1. Timoteuksen kirjeen 3:1:ssä sanotaan: ”Jos joku tavoittelee valvojan virkaa, niin hän haluaa hyvää työtä.” Monet kristityt miehet toimivat tämän kannustuksen mukaisesti ja edistyvät hengellisesti ollakseen päteviä palvelustehtäviin. Jumalan kansaa onkin siunattu kymmenillätuhansilla hyvillä vanhimmilla ja avustavilla palvelijoilla. Seurakuntien kasvaessa tällaisia veljiä tarvitaan kuitenkin yhä enemmän. Millä tavoin palvelustehtäviä tulisi tavoitella? Entä pitäisikö valvojiksi haluavien olla Fernandon tavoin huolissaan siitä, milloin heidät mahdollisesti nimitetään?

MITEN PALVELUSTEHTÄVIÄ ”TAVOITELLAAN”?

Raamatussa sanalla ”tavoitella” käännettyyn kreikan verbiin sisältyy ajatus jonkin hartaasta haluamisesta ja ojentautumisesta sitä kohti. Tämä voi tuoda mieleen ihmisen, joka kurottautuu tarttuakseen puussa kasvavaan houkuttelevaan hedelmään. ”Valvojan virkaa” tavoitteleva ei kuitenkaan kurottaudu sitä kohti itsekkäistä  vaikuttimista. Miksi ei? Niiden, jotka haluavat vilpittömästi palvella vanhimpina, tulee pyrkiä ”hyvään työhön”, ei huomattavaan asemaan.

Monia tähän hyvään työhön liittyviä vaatimuksia luetellaan 1. Timoteuksen kirjeen 3:2–7:ssä ja Tituksen kirjeen 1:5–9:ssä. Pitkään vanhimpana toiminut Raymond sanoo näistä korkeista normeista: ”Minulle on eniten merkitystä sillä, mitä olemme. Veljen on kyllä tärkeää osata pitää puheita ja opettaa, mutta lisäksi hänen täytyy olla moitteeton, kohtuullinen tavoissaan, tervemielinen, järjestystä noudattava, vieraanvarainen ja järkevä.”

Tavoittele palvelustehtäviä osallistumalla eri tavoin seurakunnan toimintaan.

Veli, joka tavoittelee palvelustehtäviä oikeista vaikuttimista, osoittaa olevansa moitteeton karttamalla kaikenlaista epärehellisyyttä ja epäpuhtautta. Koska hän on kohtuullinen tavoissaan, tervemielinen, järjestystä noudattava ja järkevä, toiset kristityt luottavat siihen, että hän pystyy johtamaan seurakuntaa ja auttamaan heitä heidän ongelmissaan. Olemalla vieraanvarainen hän rohkaisee nuoria ja niitä, jotka ovat uusia totuudessa. Hän lohduttaa ja auttaa sairaita ja iäkkäitä, sillä hän on hyvyyttä rakastava. Hän kehittää näitä ominaisuuksia hyödyttääkseen toisia, ei parantaakseen mahdollisuuksiaan tulla nimitetyksi. *

Vanhimmisto antaa mielellään neuvoja ja rohkaisua, mutta palvelustehtäviä tavoittelevan on itse pyrittävä täyttämään raamatulliset vaatimukset. Kokenut vanhin Henry sanoo: ”Jos tavoittelet palvelustehtäviä, ponnistele kovasti, jotta osoittautuisit päteväksi niihin.” Hän lainaa Saarnaajan 9:10:tä ja lisää: ” ’Kaikki, mitä kätesi löytää tehdäkseen, tee voimallasi.’ Tee parhaasi, antavatpa vanhimmat sinulle mitä työtä hyvänsä. Rakasta jokaista seurakunnassa saamaasi tehtävää, myös lattian lakaisua. Aikanaan työsi ja ponnistelusi pannaan merkille.” Jos toivot voivasi joskus palvella vanhimpana, ole ahkera ja luotettava kaikissa pyhän palveluksen piirteissä. Elämästäsi tulisi heijastua nöyryys, ei ylpeä kunnianhimo. (Matt. 23:8–12.)

 VASTUSTA VÄÄRIÄ AJATUKSIA JA TEKOJA

Palvelustehtävää tavoitteleva voisi yrittää vaikuttaa vanhimpiin tai haluaisi ehkä vihjata heille, että hän olisi jo pätevä tehtävään. Joku taas saattaa olla silmin nähden tyytymätön, kun vanhimmat tarjoavat hänelle neuvoja. Tällaisten veljien olisi hyvä kysyä itseltään: tahdonko edistää omia etujani vai huolehtia nöyrästi Jehovan lampaista?

Palvelustehtäviä tavoittelevat eivät saa unohtaa, että vanhinten odotetaan myös ”tulevan laumalle esimerkeiksi” (1. Piet. 5:1–3). Veli, joka on seurakunnalle esimerkkinä, ei ajattele eikä toimi vilpillisesti. Hän kehittää kärsivällisyyttä ja kestävyyttä, onpa hänet nimitetty johonkin tehtävään tai ei. Nimitys vanhimmaksi ei poista veljen inhimillisiä puutteita ihmeen avulla (4. Moos. 12:3; Ps. 106:32, 33). Joku ei ehkä itse ”ole tietoinen mistään, mikä olisi – – [häntä] vastaan”, mutta toisilla voi jostain syystä olla hänestä vähemmän myönteinen näkemys (1. Kor. 4:4). Niinpä jos vanhimmat antavat sinulle hyvää tarkoittavia raamatullisia neuvoja, kuuntele ärsyyntymättä. Ryhdy sitten soveltamaan niitä käytäntöön.

ENTÄ JOS JOUDUT ODOTTAMAAN KAUAN?

Joistakin veljistä tuntuu, että heidän nimityksensä viipyy. Jos olet jo vuosien ajan ”tavoitellut valvojan virkaa”, etkö enää jaksaisi odottaa? Muista siinä tapauksessa henkeytetyt sanat: ”Pitkittynyt odotus tekee sydämen sairaaksi, mutta se, mitä halutaan, on elämän puu, kun se todella tulee.” (Sananl. 13:12.)

Ihminen voi menettää toivonsa, kun jokin arvokas tavoite vaikuttaa saavuttamattomalta. Abrahamilla oli tällaisia tunteita. Jehova oli luvannut hänelle pojan, mutta vuodet vierivät, eivätkä hän ja Saara saaneet lapsia (1. Moos. 12:1–3, 7). Ikääntynyt Abraham huudahti: ”Suvereeni Herra Jehova, mitä sinä minulle annat, koskapa minä lähden lapsettomana – – Sinä et ole antanut minulle siementä.” Jehova vakuutti, että poikaa koskeva lupaus täyttyisi, mutta kului ainakin 14 vuotta, ennen kuin hänen sanansa kävi toteen. (1. Moos. 15:2–4; 16:16; 21:5.)

Menettikö Abraham noina vuosina ilonsa Jehovan palveluksessa? Ei menettänyt. Hän ei koskaan epäillyt Jumalan lupausta vaan odotti edelleen innokkaasti hyvää lopputulosta. Apostoli Paavali kirjoitti: ”Abraham kärsivällisyyttä osoitettuaan sai tämän lupauksen.” (Hepr. 6:15.) Lopulta Kaikkivaltias Jumala siunasi tätä uskollista miestä yli kaikkien odotusten. Mitä opimme Abrahamin esimerkistä?

Jos haluaisit palvella vanhimpana mutta on kulunut vuosia eikä sinua ole nimitetty, luota edelleen Jehovaan. Älä menetä iloasi hänen palveluksessaan. Warren, joka on auttanut monia veljiä edistymään hengellisesti, selittää: ”Ensin on edistyttävä, ja vasta sitten voi saada nimityksen. Ajan mittaan veljen kyvyt ja asenne käyvät vähitellen ilmi siitä, miten hän käyttäytyy ja huolehtii tehtävistään. Joidenkin mielestä heidän palveluksellaan on arvoa vain, jos heidät nimitetään johonkin  nimenomaiseen tehtävään. Vaikka tällainen ajatus ei pidä paikkaansa, se voi iskostua syvälle mieleen. Jos olet uskollinen Jehovalle, palveluksesi on arvokasta riippumatta siitä, missä olet ja mitä teet.”

Eräs veli odotti yli kymmenen vuotta ennen kuin hänet nimitettiin vanhimmaksi. Viitaten Hesekielin 1. luvussa olevaan tunnettuun kertomukseen hän sanoo siitä, mitä on oppinut: ”Jehova ohjaa vaunujaan – järjestöään – haluamallaan nopeudella. Tärkeää ei ole se, milloin me uskomme olevamme valmiita, vaan se, milloin Jehova katsoo meidän olevan valmiita. Vanhimpana palvelemisessa ei ole kyse minusta: siitä, mitä minä haluan tai mitä minä toivoisin olevani. Haluni ei välttämättä vastaa sitä, mitä Jehova tietää minun tarvitsevan.”

Jos toivot voivasi jonakin päivänä tehdä hyvää työtä kristittynä valvojana, tavoittele tuota tehtävää edistämällä seurakunnan onnellisuutta. Vaikka odottaminen tuntuisi pitkältä, älä tuskastu äläkä tule kärsimättömäksi. Edellä mainittu Raymond toteaa: ”Kunnianhimo on tyytyväisyyden vihollinen. Ne, jotka ovat kärsimättömiä, menettävät Jehovan palvelemisesta tulevan runsaan ilon.” Kehitä täydemmässä määrin Jumalan hengen hedelmää, erityisesti pitkämielisyyttä. Kasvata hengellisyyttäsi tutkimalla Raamattua. Osallistu enemmän hyvän uutisen saarnaamiseen ja Raamatun tutkimiseen kiinnostuneiden kanssa. Johda perheesi hengellistä toimintaa ja yhteistä palvontaa. Nauti kaikista tilaisuuksista olla veljien ja sisarten seurassa. Edetessäsi kohti päämäärää voit saada iloa jo matkan tekemisestä.

Jehova on antanut veljille suurenmoisen mahdollisuuden edistyä kohti seurakunnan palvelustehtäviä. Hän sen enempää kuin hänen järjestönsäkään ei halua, että niitä tavoittelevat turhautuvat tai menettävät ilonsa palveluksessa. Jumala tukee ja siunaa kaikkia, jotka palvelevat häntä puhtaista vaikuttimista. Kuten kaikkiin häneltä saataviin siunauksiin tähänkin soveltuvat sanat: ”Eikä hän lisää siihen mitään tuskaa.” (Sananl. 10:22.)

Vaikka olisit tavoitellut palvelustehtäviä jo jonkin aikaa, voit edelleen edistyä hengellisesti. Kun kehität tarvittavia ominaisuuksia ja ahkeroit seurakunnassa laiminlyömättä kuitenkaan perhettäsi, uskollinen palveluksesi pannaan merkille eikä sitä unohdeta. Palvele siis Jehovaa aina iloiten, saatpa millaisia tehtäviä hyvänsä.

^ kpl 2 Nimet on muutettu.

^ kpl 8 Tässä kirjoituksessa esitettävät periaatteet soveltuvat myös niihin, jotka haluaisivat toimia avustavina palvelijoina. Vaatimukset, jotka heidän on täytettävä, luetellaan 1. Timoteuksen kirjeen 3:8–10, 12, 13:ssa.