Helppokäyttöasetukset

Valitse kieli

Siirry lisävalikkoon

Siirry sisällysluetteloon

Siirry sisältöön

Jehovan todistajat

suomi

VARTIOTORNI (TUTKITTAVA) MARRASKUU 2013

Keitä ovat seitsemän paimenta ja kahdeksan herttuaa nykyään?

Keitä ovat seitsemän paimenta ja kahdeksan herttuaa nykyään?

”Meidän on myös nostettava häntä vastaan seitsemän paimenta, niin, kahdeksan ihmisten herttuaa.” (MIIKA 5:5)

1. Miksi Syyrian ja Israelin kuninkaiden salajuoni oli tuomittu epäonnistumaan?

JOSKUS vuosien 762 eaa. ja 759 eaa. välisenä aikana Israelin ja Syyrian kuninkaat julistivat sodan Juudan valtakuntaa vastaan. Mikä oli heidän tavoitteensa? Valloittaa Jerusalem, syöstä kuningas Ahas valtaistuimelta ja asettaa hänen tilalleen joku toinen, todennäköisesti sellainen, joka ei kuulunut kuningas Daavidin sukuhaaraan. (Jes. 7:5, 6.) Israelin kuninkaan olisi pitänyt tietää, ettei se onnistu. Jehova oli säätänyt, että hänen valtaistuimellaan istuisi aina joku Daavidin jälkeläinen, eikä Jehovan sana jää koskaan täyttymättä (Joos. 23:14; 2. Sam. 7:16).

2–4. Selitä, miten Jesajan 7:14, 16 täyttyi a) 700-luvulla eaa. b) ajanlaskumme ensimmäisellä vuosisadalla.

2 Aluksi Syyrian ja Israelin liittouma näytti olevan voitolla. Ahas menetti 120 000 urhoollista soturia vain yhdessä taistelussa! Kuninkaan poika Maaseja sai surmansa. (2. Aik. 28:6, 7.) Mutta Jehova tarkkaili tilannetta. Hän muisti Daavidille antamansa lupauksen ja lähetti profeetta Jesajan esittämään hyvin rohkaisevan sanoman.

3 Jesaja sanoi: ”Katso! Neito on tuleva raskaaksi ja synnyttää pojan ja on antava hänelle nimen Immanuel. – – ennen kuin poika osaa hylätä pahan ja valita hyvän, se maa [Syyria ja Israel], jonka kahta kuningasta kohtaan sinä tunnet puistattavaa kauhua, hylätään kokonaan.” (Jes. 7:14, 16.) Tämän profetian alkuosa sovelletaan usein – ja aivan oikein – Messiaan syntymään (Matt. 1:23). Mutta koska nuo ”kaksi kuningasta”, Syyrian ja Israelin kuninkaat, eivät enää Jeesuksen syntymän aikoihin uhanneet Juudaa, Immanuelia koskevalla ennustuksella on täytynyt olla ensimmäinen täyttymys Jesajan päivinä.

 4 Pian sen jälkeen kun Jesaja esitti tuon huomattavan ilmoituksen, hänen vaimonsa tuli raskaaksi ja synnytti hänelle pojan nimeltä Maher-Salal-Has-Bas. Mahdollisesti juuri tämä lapsi oli Jesajan mainitsema ”Immanuel”. * Raamatun aikoina lapselle voitiin antaa syntymän jälkeen nimi vaikkapa jonkin erikoistapahtuman muistoksi, mutta hänen vanhempansa ja sukulaisensa saattoivat käyttää hänestä jotakin toista nimeä (2. Sam. 12:24, 25). Emme tiedä, puhuteltiinko Jeesusta koskaan nimellä Immanuel. (Lue Jesajan 7:14; 8:3, 4.)

5. Minkä typerän ratkaisun kuningas Ahas teki?

5 Samoihin aikoihin kun Israel ja Syyria kohdistivat huomionsa Juudaan, tuota aluetta alkoi havitella kolmaskin, hyvin sotahenkinen kansa. Kyseessä oli Assyrian nouseva maailmanvalta. Jesajan 8:3, 4 ennusti, että ennen kuin Assyria hyökkäisi Juudan eteläistä valtakuntaa vastaan, se veisi pois ”Damaskoksen rikkaudet ja Samarian saaliin”. Uskoton Ahas ei luottanut Jesajan esittämään Jumalan sanomaan vaan teki kohtalokkaan sopimuksen assyrialaisten kanssa. Se johti lopulta siihen, että he alkoivat sortaa Juudaa. (2. Kun. 16:7–10.) Millaiseksi pettymykseksi Ahas osoittautuikaan Juudan paimenena! Kun meidän edessämme on tärkeitä ratkaisuja, luotammeko Jumalaan vai ihmisiin? (Sananl. 3:5, 6.)

UUSI PAIMEN OTTAA UUDEN SUUNNAN

6. Miten Ahasin ja Hiskian hallituskaudet erosivat toisistaan?

6 Ahas kuoli vuonna 746 eaa., ja hänen poikansa Hiskia peri aineellisesti köyhtyneen ja hengellisesti rappeutuneen Juudan valtakunnan. Mitä tämä nuori kuningas pitäisi tärkeimpänä noustuaan valtaistuimelle? Juudan horjuvan talouden pönkittämistäkö? Ei. Hiskia oli hengellinen mies, joka kykeni oivallisesti toimimaan kansansa paimenena. Ensi töikseen hän päätti ennallistaa puhtaan palvonnan ja vahvistaa kurittoman kansan heikentynyttä suhdetta Jehovaan. Hiskia tajusi, mitä Jumala häneltä halusi, ja toimi määrätietoisesti. Hän on meille erinomainen esimerkki. (2. Aik. 29:1–19.)

7. Miksi leeviläisten oli tärkeää vakuuttua siitä, että uusi kuningas tuki heitä?

7 Leeviläisillä olisi tärkeä osa puhtaan palvonnan ennallistamisessa. Siksi Hiskia kutsui heidät koolle ja vakuutti tukevansa heitä. Kuvittele tuossa tilaisuudessa läsnä olleita uskollisia leeviläisiä, jotka kenties kyyneleet silmissä kuuntelivat kuninkaan julistusta: ”Teidät Jehova on valinnut seisomaan edessään palvelemassa häntä.” (2. Aik. 29:11.) Leeviläisillä oli siis selvät valtuudet edistää puhdasta palvontaa.

8. Mitä Hiskia seuraavaksi teki kansan hengellisyyden vahvistamiseksi, ja mikä oli tuloksena?

8 Hiskia kutsui koko Juudan ja Israelin suureen pesahin viettoon, jota seuraisi seitsenpäiväinen happamattomien leipien juhla. Kansa nautti juhlasta niin suuresti, että sitä pidennettiin vielä seitsemällä päivällä. Raamatussa kerrotaan: ”Jerusalemissa vallitsi suuri ilo, sillä Israelin kuninkaan Salomon, Daavidin pojan, päivistä lähtien ei ollut tällaista ollut Jerusalemissa.” (2. Aik. 30:25, 26.) Tämä hengellinen juhla epäilemättä innosti koko kansaa! 2. Aikakirjan 31:1:ssä kerrotaan, että ”heti kun tämä kaikki oli päättynyt”, he ”murskasivat pyhiä patsaita ja hakkasivat maahan pyhiä paaluja ja hajottivat uhrikukkuloita ja alttareita”. Näin Juuda alkoi palata Jehovan luo huomattavalla tavalla. Tämä hengellinen  puhdistus oli äärimmäisen tärkeää tulevaisuuden kannalta.

KUNINGAS LUOTTAA JEHOVAAN

9. a) Miten Israelin suunnitelma epäonnistui? b) Miten Sanherib aluksi menestyi Juudassa?

9 Jesajan ennustuksen mukaisesti assyrialaiset valloittivat Israelin pohjoisen valtakunnan ja karkottivat maasta sen asukkaat. Näin Israelin suunnitelma syöstä Daavidin sukuun kuuluva kuningas valtaistuimelta epäonnistui. Mutta millaisia aikomuksia oli assyrialaisilla? He kohdistivat nyt katseensa Juudaan. ”Kuningas Hiskian neljäntenätoista vuonna nousi Assyrian kuningas Sanherib kaikkia Juudan linnoitettuja kaupunkeja vastaan ja ryhtyi valtaamaan niitä.” Sanheribin kerrotaan valloittaneen Juudan alueelta yhteensä 46 kaupunkia. Miltä sinusta olisi tuntunut asua Jerusalemissa tuohon aikaan? Juudan kaupungit kukistuivat toinen toisensa jälkeen Assyrian etenevän armeijan tieltä. (2. Kun. 18:13.)

10. Miksi Miikan 5:5, 6:n sanat ovat saattaneet rohkaista Hiskiaa?

10 Hiskia oli tietysti selvillä lähestyvästä vaarasta, mutta hän ei etsinyt epätoivoisesti apua miltään pakanakansalta, kuten hänen luopioisänsä Ahas oli tehnyt, vaan pani luottamuksensa Jehovaan (2. Aik. 28:20, 21). Hiskia on ehkä tiennyt seuraavasta ennustuksesta, jonka hänen aikalaisensa, profeetta Miika oli esittänyt Assyriasta: ”Kun assyrialainen puolestaan tulee – –, meidän on myös nostettava häntä vastaan seitsemän paimenta, niin, kahdeksan ihmisten herttuaa. Ja he tulevat todella paimentamaan Assyrian maata miekalla.” (Miika 5:5, 6.) Nämä henkeytetyt sanat ovat varmasti rohkaisseet Hiskiaa, sillä niiden mukaan assyrialaisia vastaan nostettaisiin varsin epätavallinen armeija ja lopulta vihamieliset hyökkääjät kukistuisivat.

11. Milloin seitsemää paimenta ja kahdeksaa herttuaa koskeva profetia pääasiallisesti täyttyisi?

11 Seitsemää paimenta ja kahdeksaa herttuaa (”ruhtinasta”, The New English Bible) koskevan profetian oli määrä täyttyä pääasiallisesti kauan sen jälkeen, kun Jeesus – se Israelin hallitsija, ”jonka alkuperä on varhaisista ajoista” – syntyi. (Lue Miikan 5:1, 2.) Tuo ennustus täyttyisi aikana, jolloin nykyajan ”assyrialainen”  uhkaisi Jehovan palvelijoiden olemassaoloa. Mitkä joukot Jehova johdattaa Poikansa välityksellä tuota pelottavaa vihollista vastaan? Se selviää myöhemmin tässä kirjoituksessa. Mutta mietitäänpä ensin, mitä voimme oppia tavasta, jolla Hiskia menetteli Assyrian uhatessa Juudaa.

HISKIA RYHTYY TOIMIIN

12. Mihin toimiin Hiskia miestensä kanssa ryhtyi Jumalan kansan suojelemiseksi?

12 Jehova on aina valmis toimimaan hyväksemme, kun tarvitsemme apua. Hän kuitenkin odottaa meidän tekevän parhaamme. Hiskia neuvotteli ”ruhtinaittensa ja väkevien miestensä kanssa”, ja yhdessä he päättivät ”tukkia kaupungin ulkopuolella olevien lähteiden vedet”. Lisäksi Hiskia ”rohkaisi itsensä ja rakensi koko murretun muurin ja pystytti siihen torneja ja ulkopuolelle toisen muurin ja – – valmisti runsaasti heittoaseita ja kilpiä”. (2. Aik. 32:3–5.) Suojellakseen ja paimentaakseen kansaansa Jehova käytti tuolloin monia urhoollisia miehiä: Hiskiaa, hänen ruhtinaitaan ja hengellisesti vahvoja profeettoja.

13. Mikä oli tärkein toimenpide, johon Hiskia ryhtyi valmistaakseen kansaa tulevaan hyökkäykseen? Selitä.

13 Hiskia teki seuraavaksi jotain sellaista, millä oli vielä enemmän arvoa kuin vesilähteiden tukkimisella tai kaupungin muurien vahvistamisella. Huolehtivaisena paimenena hän kokosi kansan ja antoi sille hengellistä rohkaisua seuraavin sanoin: ”Älkää pelätkö älkääkä kauhistuko Assyrian kuningasta – –, sillä meidän kanssamme on enemmän kuin hänen kanssaan. Hänen kanssaan on lihan käsivarsi, mutta meidän kanssamme on Jehova, meidän Jumalamme, auttamassa meitä ja taistelemassa taistelumme.” Miten uskoa vahvistava muistutus: Jehova taistelisi kansansa puolesta! Kuultuaan sen ”kansa alkoi tukeutua Juudan kuninkaan Hiskian sanoihin”. Huomaa, että kansa rohkaistui nimenomaan sen johdosta, mitä Hiskia sanoi. Hän ja hänen ruhtinaansa ja väkevät miehensä samoin kuin profeetat Miika ja Jesaja osoittautuivat oivallisiksi paimeniksi, kuten Jehova oli profeettansa välityksellä ennustanut. (2. Aik. 32:7, 8; lue Miikan 5:5, 6.)

Hiskian sanat rohkaisivat kansaa. (Ks. kpl:t 12, 13.)

14. Mitä rabsake teki, ja miten kansa reagoi?

14 Assyrian kuningas pystytti leirin Lakisiin, Jerusalemista lounaaseen. Sieltä hän kolmen lähetin välityksellä käski kaupunkia antautumaan. Hänen edustajansa, viralliselta arvonimeltään rabsake, käytti monia eri strategioita. Puhuen heprean kielellä rabsake kehotti kansaa hylkäämään Hiskian, kuninkaansa, ja antautumaan assyrialaisille. Sitten hän lupasi valheellisesti viedä heidät maahan, jossa he voisivat nauttia ylellisestä elämästä. (Lue 2. Kuninkaiden kirjan 18:31, 32.) Sen jälkeen rabsake väitti, että Jehova ei pystyisi pelastamaan juutalaisia assyrialaisten kynsistä, sillä eiväthän muidenkaan kansojen jumalat olleet kyenneet suojelemaan palvojiaan. Kansa pidättyi viisaasti vastaamasta tuohon herjaavaan propagandaan. Nykyään Jehovan palvelijat menettelevät usein samoin. (Lue 2. Kuninkaiden kirjan 18:35, 36.)

15. Mitä Jerusalemin asukkailta vaadittiin, ja miten Jehova pelasti kaupungin?

15 Hiskia oli ymmärrettävästikin kuohuksissaan. Hän ei kuitenkaan kääntynyt minkään vieraan vallan puoleen saadakseen apua vaan kutsui luokseen profeetta Jesajan. Jesaja sanoi Hiskialle: ”Ei hän [Sanherib] tule tähän kaupunkiin eikä ammu siihen nuolta.” (2. Kun. 19:32.) Jerusalemin asukkaita vaadittiin vain pysymään paikoillaan. Jehova taistelisi Juudan puolesta. Ja niin hän tekikin! ”Sinä yönä tapahtui, että Jehovan enkeli lähti ja löi assyrialaisten leirissä  satakahdeksankymmentäviisituhatta.” (2. Kun. 19:35.) Juudan pelastuminen ei ollut sen ansiota, että Hiskia tukki kaupungin vesilähteet ja korjasi sen muureja. Kansa pelastui, koska Jumala puuttui tilanteeseen.

OPETUKSIA NYKYAJALLE

16. Ketkä vastaavat nykyään a) Jerusalemin asukkaita b) ”assyrialaista” c) seitsemää paimenta ja kahdeksaa herttuaa?

16 Seitsemää paimenta ja kahdeksaa ruhtinasta koskevalla profetialla on suurempi täyttymys meidän aikanamme. Muinoin assyrialaiset hyökkäsivät Jerusalemin asukkaita vastaan. Lähitulevaisuudessa nykyajan ”assyrialainen” hyökkää Jehovan suojattomalta vaikuttavaa kansaa vastaan pyyhkäistäkseen sen olemattomiin. Tuon hyökkäyksen lisäksi Raamatussa mainitaan ”Magogin maan Gogin” hyökkäys, ”pohjoisen kuninkaan” hyökkäys ja ”maan kuninkaiden” hyökkäys (Hes. 38:2, 10–13; Dan. 11:40, 44, 45; Ilm. 17:14; 19:19). Tarkoitetaanko näillä eri hyökkäyksiä? Ei välttämättä. Raamatussa voidaan puhua samasta hyökkäyksestä eri nimillä. Minkä salaisen aseen Jehova nostaisi Miikan profetian mukaan tuota leppymätöntä vihollista, ”assyrialaista”, vastaan? Yllättävää kyllä, tuo ase on ”seitsemän paimenta, niin, kahdeksan ihmisten herttuaa” (Miika 5:5). Tämän erikoisen armeijan paimenilla ja herttuoilla (tai: ”ruhtinailla”, NEB) tarkoitetaan seurakunnan vanhimpia (1. Piet. 5:2). Jehova on nykyään järjestänyt runsaasti hengellisiä miehiä paimentamaan hänen kallisarvoisia lampaitaan ja vahvistamaan hänen kansaansa, jotta se kestäisi nykyajan ”assyrialaisen” lähestyvän hyökkäyksen. * Miikan profetiassa sanotaan, että he tulevat ”paimentamaan Assyrian maata miekalla” (Miika 5:6). Heidän sota-aseisiinsa kuuluu siis myös ”hengen miekka” eli Jumalan sana (2. Kor. 10:4; Ef. 6:17).

17. Mitkä neljä johtopäätöstä vanhimmat voivat tehdä kertomuksesta, jota olemme tarkastelleet?

17 Vanhimmat voivat tehdä tarkastelemastamme kertomuksesta joitakin hyödyllisiä johtopäätöksiä: 1) Paras tapa valmistautua ”assyrialaisen” lähestyvään hyökkäykseen on vahvistaa omaa uskoamme Jumalaan ja auttaa veljiämme toimimaan samoin. 2) Kun ”assyrialainen” hyökkää, vanhinten täytyy olla ehdottoman vakuuttuneita siitä, että Jehova pelastaa meidät. 3) Elämää pelastava ohjaus, jota silloin saamme Jehovan järjestöltä, ei ehkä näytä omasta mielestämme viisaalta. Meidän kaikkien täytyy olla valmiita tottelemaan mitä tahansa saamiamme ohjeita, vaikka ne eivät kenties näyttäisikään inhimilliseltä kannalta katsottuna tai strategisesti järkeviltä. 4) Kaikkien, jotka panevat luottamuksensa maalliseen koulutukseen, aineelliseen omaisuuteen tai ihmisten järjestöihin, on nyt aika korjata ajatteluaan. Vanhinten täytyy olla valmiita auttamaan jokaista, joka ehkä horjuu uskossaan.

18. Miten tämä kertomus voi hyödyttää meitä tulevaisuudessa?

18 Pian Jumalan nykyiset palvelijat tulevat näyttämään aivan yhtä suojattomilta kuin ne juutalaiset, jotka olivat Hiskian päivinä jääneet loukkuun Jerusalemiin. Silloin meidän kaikkien on hyvä ammentaa voimaa Hiskian sanoista. Muistakaamme, että vihollistemme kanssa ”on lihan käsivarsi, mutta meidän kanssamme on Jehova, meidän Jumalamme, auttamassa meitä ja taistelemassa taistelumme” (2. Aik. 32:8).

^ kpl 4 Heprealainen sana, joka on Jesajan 7:14:ssä käännetty vastineella ”neito”, voi merkitä joko naimisissa olevaa naista tai neitsyttä. Siksi samaa sanaa voitiin käyttää sekä Jesajan vaimosta että juutalaisesta neitsyestä Mariasta.

^ kpl 16 Lukua seitsemän käytetään Raamatussa usein ilmaisemaan täysimääräisyyttä. Luku kahdeksan (yksi enemmän kuin seitsemän) edustaa joskus runsautta.