Helppokäyttöasetukset

Valitse kieli

Siirry lisävalikkoon

Siirry sisällysluetteloon

Siirry sisältöön

Jehovan todistajat

suomi

VARTIOTORNI (TUTKITTAVA) MARRASKUU 2013

Paimenet, jäljitelkää suurimpia Paimenia

Paimenet, jäljitelkää suurimpia Paimenia

”Kristus kärsi teidän puolestanne ja jätti teille mallin seurataksenne tarkoin hänen askeleitaan.” (1. PIET. 2:21)

1, 2. a) Mitä on tuloksena, kun lampaista huolehditaan hyvin? b) Miksi monet ihmiset olivat Jeesuksen päivinä kuin lampaat ilman paimenta?

LAMPAAT kukoistavat, kun paimen on aidosti kiinnostunut laumansa hyvinvoinnista. Eräässä lampaidenhoidon ohjekirjassa sanotaan, että ”jos lampaat vain lähetetään laitumelle eikä niille anneta erityisempää huomiota, muutaman vuoden kuluttua monet niistä todennäköisesti sairastelevat eivätkä ole enää tuottoisia”. Kun paimen huolehtii lampaista hyvin, lauma menestyy.

2 Se millaista huomiota ja huolenpitoa Jumalan lauman paimenet osoittavat huostaansa uskotuille yksittäisille lampaille, vaikuttaa koko seurakunnan hengelliseen terveyteen. Saatat muistaa, että Jeesus tunsi sääliä ihmisjoukkoja kohtaan, koska ”he olivat kiusattuja ja sysittyjä niin kuin lampaat ilman paimenta” (Matt. 9:36). Miksi heidän tilansa oli näin surullinen? Koska ne, joiden vastuulla oli opettaa ihmisille Jumalan lakia, olivat tylyjä, vaativia ja tekopyhiä. Israelin hengelliset johtajat eivät auttaneet eivätkä ruokkineet laumansa jäseniä vaan panivat ”raskaita kuormia” heidän hartioilleen (Matt. 23:4).

3. Mitä seurakunnan vanhinten tulisi muistaa, kun he hoitavat tehtäväänsä hengellisinä paimenina?

3 Nykyään vanhimmilla, kristityillä paimenilla, on siis vakava vastuu. Lauman lampaat, joista he huolehtivat, kuuluvat Jehovalle sekä Jeesukselle, joka kutsui itseään ”hyväksi paimeneksi” (Joh. 10:11). Lampaat on ”ostettu tietyllä hinnalla”, jonka Jeesus maksoi omalla ”kallisarvoisella verellään” (1. Kor. 6:20; 1. Piet. 1:18, 19). Hän rakastaa lampaita niin paljon, että halusi uhrata elämänsä heidän puolestaan. Vanhinten tulisi aina muistaa, että he ovat alipaimenia ja että heitä valvoo ”suuri lampaiden  paimen”, lämminsydäminen Jumalan Poika Jeesus Kristus (Hepr. 13:20).

4. Mitä tässä kirjoituksessa tarkastellaan?

4 Miten sitten kristittyjen paimenten odotetaan kohtelevan lampaita? Seurakunnan jäseniä kannustetaan ”olemaan tottelevaisia niille, jotka ottavat johdon” heidän keskuudessaan. Toisaalta vanhimmille sanotaan, että he eivät saa ”herroina hallita niitä, jotka ovat Jumalan perintö”. (Hepr. 13:17; lue 1. Pietarin kirjeen 5:2, 3.) Miten siis nimitetyt vanhimmat voivat ottaa johdon hallitsematta laumaa herroina? Toisin sanoen miten vanhimmat huolehtivat lampaiden tarpeista ylittämättä sitä valtaa, jonka Jumala on valvojille antanut?

”POVELLAAN HÄN KANTAA NIITÄ”

5. Mitä Jesajan 40:11:n kielikuva kertoo meille Jehovasta?

5 Profeetta Jesaja sanoi Jehovasta: ”Paimenen tavoin hän kaitsee laumaansa. Käsivarrellaan hän kerää karitsat, ja povellaan hän kantaa niitä. Imettäviä hän ohjaa varovasti.” (Jes. 40:11.) Tämä kielikuva kertoo meille, että Jehova huolehtii heikkojen ja vaaroille alttiiden seurakunnan jäsenten tarpeista. Samoin kuin paimen on perillä laumansa jokaisen lampaan yksilöllisistä tarpeista ja on valmis huolehtimaan niistä, Jehova tuntee seurakunnan jäsenten tarpeet ja antaa auliisti apua. Aivan kuten paimen saattaa kantaa vastasyntynyttä karitsaa vaatteensa laskoksessa, Jehova – ”hellän armon Isä” – kantaa meidät vaikeiden aikojen läpi. Hän lohduttaa meitä, kun kohtaamme suuria koetuksia tai meillä on erityistarpeita. (2. Kor. 1:3, 4.)

6. Miten vanhin voi hengellisenä paimenena seurata Jehovan esimerkkiä?

6 Kuinka suurenmoisen esimerkin taivaallinen Isämme antaakaan hengellisille paimenille! Jehovan tavoin heidän täytyy havaita valppaasti lauman tarpeet. Kun vanhin tietää, millaisia haasteita lampaat kohtaavat ja mitkä erityistarpeet vaativat kiireellistä huomiota, hän pystyy paremmin antamaan sopivaa rohkaisua ja tukea (Sananl. 27:23). Selvästikin vanhimmalla täytyy olla hyvät viestintäyhteydet uskonveljiin. Hän kunnioittaa heidän yksityisyyttään mutta on kuitenkin kiinnostunut siitä, mitä näkee ja kuulee seurakunnassa. Hän on valmis ”auttamaan niitä, jotka ovat heikkoja” (Apt. 20:35; 1. Tess. 4:11).

7. a) Miten Jumalan lampaita kohdeltiin Hesekielin ja Jeremian päivinä? b) Mitä opimme siitä, että Jehova tuomitsi uskottomat hengelliset paimenet?

7 Pohditaanpa sellaisten paimenten asennetta, jotka Jumala tuomitsi. Hesekielin ja Jeremian päivinä Jehova moitti ankarasti niitä, jotka laiminlöivät vastuunsa huolehtia lampaista. Kun kukaan ei valvonut lampaita, petoeläimet hyökkäsivät lauman kimppuun ja se hajaantui. Paimenet eivät ruokkineet lampaita vaan käyttivät niitä hyväkseen ja ”ruokkivat itseään” (Hes. 34:7–10; Jer. 23:1). Jumalan noille paimenille langettama tuomio soveltuu myös kristikunnan johtajiin. Mutta se korostaa lisäksi sitä, miten tärkeää vanhinten on antaa oikeanlaista ja hellää huomiota Jehovan laumalle.

”MINÄ ANNOIN TEILLE MALLIN”

8. Miten vanhimmat voivat jäljitellä Jeesuksen erinomaista mallia neuvoessaan veljiään?

8 Inhimillisen epätäydellisyyden vuoksi jotkut lampaat eivät ehkä ymmärrä selvästi, mitä Jehova heiltä odottaa. Heidän käytöksensä ei välttämättä ole sopusoinnussa Raamatun neuvojen kanssa, tai heidän toiminnastaan saattaa ilmetä hengellistä epäkypsyyttä. Miten vanhinten pitäisi reagoida? Heidän tulee jäljitellä Jeesusta, joka osoitti  kärsivällisyyttä opetuslapsiaan kohtaan. Näitä kiinnosti kysymys siitä, kuka tulisi olemaan suurin Valtakunnassa. Jeesus ei menettänyt malttiaan vaan jatkoi heidän opettamistaan ja antoi heille edelleen rakkaudellista neuvontaa nöyryydestä. (Luuk. 9:46–48; 22:24–27.) Pesemällä opetuslasten jalat Jeesus antoi havaintoesityksen tästä ominaisuudesta, jota kristittyjen valvojienkin täytyy ilmaista. (Lue Johanneksen 13:12–15; 1. Piet. 2:21.)

9. Millaista asennetta Jeesus suositteli opetuslapsilleen?

9 Kerran Jaakob ja Johannes esittivät hengellisen paimenen tehtävää koskevan näkemyksen, joka poikkesi Jeesuksen ajatuksista. Nuo kaksi apostolia pyrkivät varmistamaan itselleen huomattavan aseman Valtakunnassa. Jeesus kuitenkin oikaisi heidän ajatteluaan ja sanoi: ”Te tiedätte, että kansakuntien hallitsijat herroina niitä hallitsevat [tai: ”hallitsijat haluavat määräillä kansaansa”, Contemporary English Version] ja suuret pitävät niitä vallan alla. Näin ei ole teidän keskuudessanne, vaan sen, joka tahtoo tulla suureksi teidän keskuudessanne, täytyy olla teidän palvelijanne.” (Matt. 20:25, 26.) Apostolien oli vastustettava taipumusta ”herroina hallita” tai ”määräillä” toisia.

10. Miten Jeesus haluaa vanhinten kohtelevan laumaa, ja millaista esimerkkiä Paavali tästä näytti?

10 Jeesus odottaa, että kristityt vanhimmat kohtelevat laumaa samalla tavoin kuin hänkin. Heidän täytyy palvella halukkaasti veljiään, ei hallita heitä. Apostoli Paavalilla oli tällainen nöyrä asenne. Hän sanoikin Efesoksen seurakunnan vanhimmille: ”Te tiedätte hyvin, kuinka minä ensimmäisestä päivästä lähtien, jona astuin Aasian piirikuntaan, olin koko ajan teidän kanssanne ja palvelin Herran orjana mitä suurimmalla nöyrämielisyydellä.” Paavali halusi vanhinten auttavan toisia vilpittömästi ja nöyrästi. Hän jatkoi: ”Olen kaikessa osoittanut teille, että teidän täytyy näin vaivaa nähden auttaa niitä, jotka ovat heikkoja.” (Apt. 20:18, 19, 35.) Korinttilaisille Paavali sanoi, ettei hän ollut heidän uskonsa herra. Sen sijaan hän oli nöyrä työtoveri heidän ilokseen. (2. Kor. 1:24.) Paavali näytti nykyajan vanhimmille hienoa esimerkkiä nöyryydestä ja ahkeruudesta.

”LUJASTI LUOTETTAVASSA SANASSA PYSYVÄ”

11, 12. Miten vanhin voisi auttaa jotakuta uskonveljeä ratkaisun tekemisessä?

11 Seurakunnan vanhimman täytyy opettaessaan pysyä ”lujasti luotettavassa sanassa” (Tit. 1:9). Hän ilmaisee kuitenkin samalla ”lempeyden henkeä” (Gal. 6:1). Hyvä hengellinen paimen ei yritä pakottaa seurakunnan ystäviä toimimaan tietyllä tavalla vaan vetoaa heidän sydämeensä. Kun joku veli on tekemässä tärkeää ratkaisua, vanhin voi näyttää hänelle raamatullisia periaatteita pohdittavaksi tai tarkastella hänen kanssaan aiheesta julkaistuja kirjoituksia. Hän saattaa myös kehottaa veljeä miettimään, miten erilaiset ratkaisumallit vaikuttaisivat hänen suhteeseensa Jehovaan. Vanhin voi korostaa, miten tärkeää on rukoilla Jumalan ohjausta ennen ratkaisun tekemistä (Sananl. 3:5, 6). Keskusteltuaan tällä tavoin veljen kanssa vanhin antaa hänen tehdä itse oman ratkaisunsa (Room. 14:1–4).

12 Neuvojen, joita kristityt valvojat antavat, tulee perustua ainoastaan Raamattuun. Siksi on ratkaisevan tärkeää, että he käyttävät sitä taitavasti ja pitävät kiinni sen opetuksesta. Tämä estää vanhimpia käyttämästä valtaa väärin. Loppujen  lopuksi he ovat vain alipaimenia, ja jokainen seurakunnan jäsen vastaa tekemistään ratkaisuista Jehovalle ja Jeesukselle (Gal. 6:5, 7, 8).

”LAUMALLE ESIMERKKEINÄ”

Vanhimmat auttavat perheitään valmistautumaan sananpalvelukseen. (Ks. kpl 13.)

13, 14. Millä osa-alueilla vanhimman täytyy olla esimerkkinä laumalle?

13 Varoitettuaan seurakunnan vanhimpia siitä, että he eivät saisi ”herroina hallita niitä, jotka ovat Jumalan perintö”, Pietari kehotti heitä ”tulemaan laumalle esimerkeiksi” (1. Piet. 5:3). Miten vanhin voi olla esimerkkinä laumalle? Pohditaanpa kahta niistä pätevyysvaatimuksista, jotka ”valvojan virkaa” tavoittelevan on täytettävä. Hänen tulee olla ”tervemielinen” ja ”johtaa hyvin omaa huonekuntaansa”. Mikäli vanhimmalla on perhe, hänen täytyy johtaa sitä esimerkillisesti. ”Jos tosiaan joku ei osaa johtaa omaa huonekuntaansa, kuinka hän voi pitää huolta Jumalan seurakunnasta?” (1. Tim. 3:1, 2, 4, 5.) Valvojana palvelevan veljen täytyy olla tervemielinen siinä merkityksessä, että hän ymmärtää selvästi jumalalliset periaatteet ja osaa soveltaa niitä omaan elämäänsä. Hän on maltillinen eikä tee päätelmiä hätäisesti. Kun vanhin ilmaisee näitä ominaisuuksia, hän herättää luottamusta seurakunnan jäsenissä.

14 Valvojat näyttävät hyvää esimerkkiä toisille kristityille myös ottamalla johdon kenttäpalveluksessa. Tässä suhteessa Jeesus on erinomainen malli valvojille. Valtakunnan hyvän uutisen saarnaaminen oli Jeesuksen maanpäällisessä elämässä tärkeällä sijalla. Hän näytti opetuslapsilleen, miten tätä työtä tuli tehdä (Mark. 1:38; Luuk. 8:1). Samoin meidän päivinämme julistajat rohkaistuvat suuresti, kun he saarnaavat yhdessä vanhinten kanssa, näkevät heidän intonsa tässä elämää pelastavassa työssä ja jäljittelevät heidän todistamismenetelmiään. Se että valvojat kiireisestä aikataulustaan huolimatta uhraavat innokkaasti ja määrätietoisesti aikaansa ja voimiaan hyvän uutisen julistamiseen, kannustaa koko seurakuntaa ilmaisemaan samankaltaista intoa. Vanhimmat voivat olla veljille hyvänä esimerkkinä myös siinä, että he valmistautuvat seurakunnan kokouksiin ja osallistuvat niissä. He ottavat osaa myös muihin tehtäviin, kuten valtakunnansalin siivoamiseen ja kunnossapitoon. (Ef. 5:15, 16; lue Heprealaiskirjeen 13:7.)

Valvojat näyttävät hyvää esimerkkiä kenttäpalveluksessa. (Ks. kpl 14.)

”TUKEKAA HEIKKOJA”

15. Mainitse joitakin syitä, joiden vuoksi vanhimmat tekevät paimennuskäyntejä.

15 Hyvä paimen ryhtyy nopeasti toimiin, kun lammas loukkaantuu tai sairastuu. Vastaavasti vanhinten täytyy huolehtia ripeästi kenestä tahansa seurakunnan jäsenestä, joka joutuu kestämään kärsimyksiä tai tarvitsee hengellistä apua. Iäkkäät ja sairaat saattavat tarvita huomiota fyysisten ongelmien johdosta, mutta erityisesti he tarvitsevat  hengellistä apua ja rohkaisua (1. Tess. 5:14). Seurakunnan nuorten jäsenten haasteena saattavat olla ”nuoruudelle ominaiset halut” (2. Tim. 2:22). Paimentaminen edellyttää sitä, että seurakuntaan kuuluvien luona vieraillaan säännöllisesti. Vanhimmat pyrkivät ymmärtämään veljien ja sisarten kohtaamat elämäntilanteet ja rohkaisevat heitä sopivien raamatullisten neuvojen avulla. Kun ongelmiin tartutaan ajoissa, ne voidaan monesti ratkaista ennen kuin niistä tulee vakavia.

16. Miten vanhimmat voivat auttaa hengellisen avun tarpeessa olevaa seurakunnan jäsentä?

16 Entä jos ongelmat kehittyvät siihen pisteeseen, että seurakunnassa jonkun veljen tai sisaren hengellinen terveys on vaarassa? ”Onko joku keskuudessanne sairas?” kysyi raamatunkirjoittaja Jaakob. ”Hän kutsukoon luokseen seurakunnan vanhimmat, ja he rukoilkoot hänen edestään sivellen häneen öljyä Jehovan nimessä. Ja uskon rukous tekee huonovointisen terveeksi, ja Jehova nostaa hänet ylös. Ja jos hän on tehnyt syntejä, niin hänelle annetaan anteeksi.” (Jaak. 5:14, 15.) Vaikka hengellisesti sairas ei kutsuisikaan vanhimpia luokseen, heidän pitäisi mennä nopeasti hänen avukseen saatuaan tietää hänen tilanteestaan. Rukoilemalla veljiensä kanssa ja heidän puolestaan sekä tukemalla heitä vaikeina aikoina vanhimmat osoittautuvat hengelliseksi virvoitukseksi ja rohkaisuksi niille, jotka ovat heidän huolenpidossaan. (Lue Jesajan 32:1, 2.)

17. Mikä on tuloksena, kun vanhimmat jäljittelevät ”suurta paimenta”?

17 Kristityt paimenet pyrkivät jäljittelemään ”suurta paimenta”, Jeesusta Kristusta, kaikessa siinä, mitä he tekevät Jehovan järjestön yhteydessä. Näiden vastuullisten miesten hengellisen avun ansiosta lauma menestyy suuresti ja kukoistaa. Olemme tästä kaikesta hyvin kiitollisia Jehovalle, verrattomalle Paimenellemme, ja haluamme ylistää häntä.