Siirry sisältöön

Siirry lisävalikkoon

Siirry sisällysluetteloon

Jehovan todistajat

suomi

Vartiotorni – tutkittava  |  Maaliskuu 2013

Ota vastaan lohdutusta ja lohduta toisia

Ota vastaan lohdutusta ja lohduta toisia

Epätäydellisinä ihmisinä me kaikki olemme joskus olleet sairaana, toiset meistä vakavasti. Miten voimme selviytyä kohdatessamme tällaisia vaikeuksia?

Yksi kallisarvoinen apukeino on lohdutus, jota saamme sukulaisilta, ystäviltä ja uskonveljiltä.

Ystävän hyväntahtoiset ja rakkaudelliset sanat voivat rauhoittavan palsamin tavoin parantaa ja virkistää meitä (Sananl. 16:24; 18:24; 25:11). Tosi kristityille ei silti ole tärkeää ainoastaan lohdutuksen saaminen. He näkevät vaivaa ”lohduttaakseen missä ahdistuksessa hyvänsä olevia sillä lohdutuksella, jolla Jumala lohduttaa” heitä itseään. (2. Kor. 1:4; Luuk. 6:31.) Meksikolainen piirivalvoja Antonio oppi tämän omakohtaisesti.

Kun Antoniolla todettiin imusolmukesyöpä, hänet valtasi voimakas ahdistus. Hän pyrki kuitenkin kaikin keinoin pitämään kielteiset tunteet kurissa. Hän yritti muistella ja laulaa valtakunnanlauluja kuullakseen ja mietiskelläkseen niiden sanoja. Myös ääneen rukoileminen ja Raamatun lukeminen lohduttivat häntä suuresti.

Nyt Antonio kuitenkin tajuaa, että yksi suurimmista avun lähteistä olivat toiset uskovat. Hän kertoo: ”Kun vaimoni ja minä olimme erityisen ahdistuneita, pyysimme erästä seurakunnan vanhimpana palvelevaa sukulaistamme tulemaan luoksemme ja rukoilemaan kanssamme. Se lohdutti ja rauhoitti meitä.” Antonio jatkaa: ”Itse asiassa onnistuimme nujertamaan kielteiset tunteemme suhteellisen nopeasti sukulaistemme ja hengellisten veljiemme tuella.” Miten kiitollinen hän olikaan tällaisista rakkaudellisista ja huolehtivaisista ystävistä!

Myös tueksemme luvattu pyhä henki auttaa selviytymään vaikeista ajoista. Apostoli Pietari kutsui Jumalan pyhää henkeä ”ilmaiseksi lahjaksi” (Apt. 2:38). Monet saivatkin tämän lahjan vuoden 33 helluntaina, kun heidät voideltiin pyhällä hengellä. Pyhää henkeä on kuitenkin myös meidän kaikkien saatavilla. Tätä lahjaa on tarjolla rajattomasti, joten mikset pyytäisi saada sitä runsaasti. (Jes. 40:28–31.)

OSOITA SYVÄÄ KIINNOSTUSTA KÄRSIVIÄ KOHTAAN

Apostoli Paavali kesti monenlaisia koettelemuksia. Erään kerran hän oli jopa lähellä kuolemaa. (2. Kor. 1:8–10.) Paavali ei silti tuntenut sairaalloista kuolemanpelkoa. Häntä lohdutti sen tietäminen, että hänellä oli Jumalan tuki. Hän kirjoitti: ”Siunattu olkoon meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala ja Isä, hellän armon Isä ja kaiken lohdutuksen Jumala, joka lohduttaa meitä kaikessa ahdistuksessamme.” (2. Kor. 1:3, 4.) Paavali ei rypenyt itsesäälissä. Ennemminkin hänen kestämänsä vastoinkäymiset auttoivat häntä ilmaisemaan myötätuntoa niitä kohtaan, jotka olivat lohdutuksen tarpeessa.

Antonio tervehtyi ja pystyi jatkamaan matkatyötään. Hän oli aiemminkin osoittanut säännöllisesti kiinnostusta uskonveljiään kohtaan, mutta nyt hän ja hänen vaimonsa alkoivat kiinnittää erityistä huomiota sairaiden luona käymiseen ja heidän rohkaisemiseensa. Esimerkiksi vierailtuaan erään vakavasti sairaan veljen luona Antonio sai tietää, että hän ei halunnut tulla kokouksiin. Antonio selittää: ”Hän kyllä rakasti Jehovaa ja veljiä, mutta sairaus oli vaikuttanut hänen tunne-elämäänsä siinä määrin, että hän koki olevansa arvoton.”

Antonio halusi rohkaista sairasta veljeä ja pyysi häntä pitämään rukouksen, kun joitakin ystäviä oli koolla. Veli suostui, vaikka tunsi riittämättömyyttä. Antonio kertoo: ”Hän piti hyvin kauniin rukouksen ja jälkeenpäin hän oli kuin toinen ihminen. Hän tunsi itsensä jälleen tarpeelliseksi.”

Olemme kaikki joutuneet kestämään jonkinlaisia kärsimyksiä, suuria tai pieniä. Mutta kuten Paavali sanoi, nämä kokemuksemme voivat auttaa meitä lohduttamaan toisia, kun he tarvitsevat lohdutusta. Olkaamme siis herkkiä huomaamaan kristittyjen ystäviemme kokemat kärsimykset ja jäljitelkäämme Jumalaamme Jehovaa olemalla lohdutuksen lähteenä toisille.