Helppokäyttöasetukset

Valitse kieli

Siirry lisävalikkoon

Siirry sisällysluetteloon

Siirry sisältöön

Jehovan todistajat

suomi

VARTIOTORNI (TUTKITTAVA) LOKAKUU 2012

Tottele Jumalaa hyötyäksesi hänen lupauksistaan

Tottele Jumalaa hyötyäksesi hänen lupauksistaan

”Koska hän [Jumala] ei voinut vannoa kenenkään suuremman kautta, hän vannoi itsensä kautta.” (HEPR. 6:13)

1. Miten Jehovan lupaukset eroavat syntisten ihmisten lupauksista?

JEHOVA on ”totuuden Jumala” (Ps. 31:5). Syntisiin ihmisiin ei voi aina luottaa, mutta ”Jumalan on mahdotonta valehdella”. (Hepr. 6:18; lue 4. Mooseksen kirjan 23:19.) Se mitä Jumala on päättänyt tehdä ihmiskunnan hyväksi, käy aina toteen. Esimerkiksi kaikki, mitä hän kunkin luomisjakson alussa sanoi tekevänsä, ”tuli olemaan niin”. Niinpä Jumala kuudennen luomispäivän lopussa ”katsoi kaikkea, minkä hän oli tehnyt, ja katso, se oli erittäin hyvää”. (1. Moos. 1:6, 7, 30, 31.)

2. Mitä Jumalan lepopäivällä tarkoitetaan, ja miksi hän pyhitti sen?

2 Tarkasteltuaan luomistöitään Jehova Jumala ilmoitti, että alkaisi seitsemäs päivä. Sillä ei tarkoiteta 24-tuntista päivää vaan pitkää ajanjaksoa, jonka kuluessa hän on levännyt siinä mielessä, että hän ei ole tehnyt lisää maallisia luomuksia. (1. Moos. 2:2.) Jumalan lepopäivä ei ole vielä loppunut (Hepr. 4:9, 10). Raamattu ei ilmaise tarkasti, milloin se alkoi. Tiedämme kuitenkin sen alkaneen jonkin aikaa Aadamin vaimon Eevan luomisen jälkeen, noin 6 000 vuotta sitten. Edessämme on Jeesuksen Kristuksen tuhatvuotinen hallituskausi, jonka kuluessa Jumala täyttää tarkoituksensa maan suhteen: siitä tehdään paratiisi, jossa täydelliset ihmiset saavat elää ikuisesti (1. Moos. 1:27, 28; Ilm. 20:6). Voimmeko luottaa siihen, että meitä odottaa tällainen onnellinen tulevaisuus? Ehdottomasti voimme, sillä ”Jumala ryhtyi siunaamaan seitsemättä päivää ja pyhittämään sitä”. Tämä takasi sen, että ilmaantuisipa mitä hyvänsä ennalta arvaamattomia ongelmia, Jumalan tarkoitus varmasti toteutuisi hänen lepopäivänsä loppuun mennessä. (1. Moos. 2:3.)

3. a) Mikä kapina puhkesi Jumalan lepopäivän alettua? b) Miten Jehova ilmaisi aikomuksensa kukistaa kapina?

 3 Jumalan lepopäivän alettua jotkut hänen luomuksensa kuitenkin kapinoivat häntä vastaan. Saatana, yksi Jumalan enkelipojista, yritti saada toiset palvomaan Jumalan sijasta häntä. Hän esitti ensimmäisen valheen ja petti Eevan rikkomaan Jehovan käskyä (1. Tim. 2:14). Eeva sai vuorostaan aviomiehensä liittymään kapinaan (1. Moos. 3:1–6). Tämä kapina oli pahinta, mitä kaikkeudessa oli koskaan tapahtunut. Mutta vaikka Saatana asetti Jehovan totuudellisuuden kyseenalaiseksi, Jehova ei katsonut tarpeelliseksi vahvistaa valalla sitä, että hän täyttäisi tarkoituksensa maan suhteen. Jumala yksinkertaisesti ilmaisi, miten kapina kukistettaisiin. Hän lausui seuraavat sanat, jotka ymmärrettäisiin vasta hänen määräaikanaan: ”Minä panen vihollisuuden sinun [Saatanan] ja naisen välille ja sinun siemenesi ja hänen siemenensä välille. Se [luvattu Siemen] murskaa sinun pääsi, ja sinä murskaat sen kantapään.” (1. Moos. 3:15; Ilm. 12:9.)

SANOJEN TODENMUKAISUUDEN VAHVISTAMINEN VALALLA

4, 5. Miten Abraham toisinaan vahvisti sanojensa todenmukaisuuden?

4 Tuossa ihmiskunnan historian varhaisessa vaiheessa sanojen todenmukaisuutta ei ollut luultavasti koskaan tarvinnut vahvistaa valalla. Täydellisten luomusten, jotka rakastavat Jumalaa ja jäljittelevät häntä, ei tarvitse vannoa valaa, sillä he puhuvat aina totta ja luottavat täysin toisiinsa. Mutta tilanne muuttui ihmisten tehtyä syntiä ja tultua epätäydellisiksi. Kun valehtelu ja petollisuus yleistyivät heidän keskuudessaan, kävi tarpeelliseksi vahvistaa tärkeiden asioiden paikkansapitävyys valalla.

5 Patriarkka Abraham vannoi ainakin kolmessa tilanteessa puhuvansa totta (1. Moos. 21:22–24; 24:2–4, 9). Näin tapahtui esimerkiksi silloin, kun hän palasi kukistamasta Elamin kuningasta ja tämän liittolaisia. Salemin ja Sodoman kuninkaat tulivat Abrahamia vastaan. Salemin kuningas Melkisedek oli myös ”Korkeimman Jumalan pappi”, ja tuossa virassa hän siunasi Abrahamin ja ylisti Jumalaa, joka oli antanut Abrahamille voiton tämän vihollisista. (1. Moos. 14:17–20.) Kun sitten Sodoman kuningas halusi palkita Abrahamin tämän pelastettua tuon kuninkaan alamaiset hyökkääjien käsistä, Abraham vannoi: ”Minä kohotan käteni ja vannon Jehovalle, Korkeimmalle Jumalalle, taivaan ja maan Valmistajalle, etten ota mitään siitä mikä on sinun, en edes lankaa tai sandaalin hihnaa, jottet sanoisi: ’Minä tein Abramin rikkaaksi.’ ” (1. Moos. 14:21–23.)

JEHOVAN ABRAHAMILLE VANNOMA VALA

6. a) Mistä Abraham antoi meille mallin? b) Miten hyödymme Abrahamin tottelevaisuudesta?

6 Jotta syntiset ihmiset voisivat luottaa Jehova Jumalan lupauksiin, hänkin on vannonut valoja esimerkiksi käyttämällä ilmausta: ” ’Niin totta kuin minä elän’, lausuu Suvereeni Herra Jehova.” (Hes. 17:16.) Raamatussa kerrotaan yli 40 tilanteesta, joissa Jehova Jumala vannoi valoja. Kenties parhaiten tunnetaan hänen Abrahamille esittämänsä vala. Jehova oli vuosien mittaan antanut Abrahamille useita liittolupauksia, jotka yhdessä osoittivat luvatun Siemenen polveutuvan Abrahamista hänen poikansa Iisakin kautta (1. Moos. 12:1–3, 7; 13:14–17; 15:5, 18; 21:12). Sitten Jehova pani Abrahamin ankaraan kokeeseen,  jossa hän käski tätä uhraamaan rakkaan poikansa. Abraham totteli viivyttelemättä ja oli uhraamaisillaan Iisakin, kun Jumalan enkeli pysäytti hänet. Silloin Jumala teki seuraavan valan: ”Vannon totisesti itseni kautta – – Koska olet tehnyt tämän etkä ole kieltäytynyt antamasta ainokaista poikaasi, minä siunaamalla siunaan sinua ja lisäämällä lisään siemenesi, niin että se on kuin taivaiden tähdet ja kuin hiekkajyväset, jotka ovat meren rannalla, ja sinun siemenesi ottaa haltuunsa vihollistensa portin. Ja sinun siemenesi välityksellä kaikki maan kansakunnat siunaavat itsensä, koska olet kuunnellut ääntäni.” (1. Moos. 22:1–3, 9–12, 15–18.)

7, 8. a) Miksi Jumala vannoi Abrahamille valan? b) Miten Jeesuksen ”muut lampaat” hyötyvät Jumalan vannomasta valasta?

7 Miksi Jumala vannoi Abrahamille, että Hänen lupauksensa toteutuisivat? Hän halusi vahvistaa niiden uskoa ja luottamusta, joista tulisi Kristuksen perijätovereita eli luvatun ”siemenen” toissijainen osa. (Lue Heprealaiskirjeen 6:13–18; Gal. 3:29.) Apostoli Paavali selittikin, että Jehova ”puuttui asioihin valalla, jotta me – – saisimme kahden muuttumattoman asian [hänen lupauksensa ja hänen valansa] välityksellä, joissa Jumalan on mahdotonta valehdella, voimakasta rohkaisua tarttuaksemme eteemme asetettuun toivoon”.

Abraham näkee pian Jehovan lupausten toteutuvan.

8 Jumalan Abrahamille vannomasta valasta eivät hyödy ainoastaan voidellut kristityt. Jehova vannoi, että Abrahamin ”siemenen välityksellä kaikki maan kansakunnat siunaavat itsensä” (1. Moos. 22:18). Näiden siunattujen joukossa ovat Kristuksen tottelevaiset ”muut lampaat”, joilla on toivo elää ikuisesti paratiisissa maan päällä (Joh. 10:16). Onpa toivosi taivaallinen tai maallinen, ”tartu” siihen tottelemalla jatkuvasti Jumalaa kaikessa. (Lue Heprealaiskirjeen 6:11, 12.)

ABRAHAMIN JÄLKELÄISILLE VANNOTTUJA VALOJA

9. Mitä Jumala vannoi, kun Abrahamin jälkeläiset olivat egyptiläisten orjina?

9 Satoja vuosia myöhemmin Jehova esitti jälleen edellä mainittuihin lupauksiin liittyvän valan, kun hän lähetti Mooseksen puhumaan Abrahamin jälkeläisille, jotka olivat silloin egyptiläisten orjina (2. Moos. 6:6–8). Tuohon tilanteeseen viitaten Jumala sanoi: ”Sinä päivänä, jona valitsin Israelin, – – kohotin käteni ja vannoin heille vieväni heidät pois  Egyptin maasta maahan, jonka olin katsonut heille, joka vuotaa maitoa ja hunajaa.” (Hes. 20:5, 6.)

10. Minkä lupauksen Jumala esitti Israelille vapautettuaan sen Egyptistä?

10 Kun israelilaiset oli vapautettu Egyptistä, Jehova esitti heille myös seuraavan lupauksen: ”Jos nyt tarkoin tottelette ääntäni ja pidätte liittoni, niin te totisesti tulette kaikista muista kansoista minun erikoisomaisuudekseni, sillä koko maa kuuluu minulle. Ja teistä tulee minulle pappisvaltakunta ja pyhä kansakunta.” (2. Moos. 19:5, 6.) Miten kunniakasta asemaa Jumala tarjosikaan Israelille! Se merkitsi sitä, että jos tuo kansa olisi tottelevainen, Jumala voisi muodostaa siinä olevista yksilöistä pappisvaltakunnan siunaukseksi koko muulle ihmiskunnalle. Jehova kuvaili myöhemmin sitä, mitä hän oli tuolloin tehnyt Israelille, ja sanoi: ”Minä – – vannoin sinulle valan ja tein kanssasi liiton.” (Hes. 16:8.)

11. Miten Israel reagoi Jumalan kutsuun tulla hänen valituksi kansakseen?

11 Siihen aikaan Jehova ei velvoittanut israelilaisia vannomaan, että he olisivat tottelevaisia. Hän ei myöskään pakottanut heitä tähän erikoisasemaan. Sen sijaan he sanoivat täysin vapaaehtoisesti: ”Kaiken, mitä Jehova on puhunut, me haluamme tehdä.” (2. Moos. 19:8.) Kolme päivää myöhemmin Jehova Jumala ilmoitti israelilaisille, mitä hän vaatisi valitulta kansaltaan. Ensin he saivat kymmenen käskyä, ja sitten Mooses kertoi heille muita käskyjä, jotka on kirjoitettu muistiin 2. Mooseksen kirjan 20:22–23:33:een. Miten Israel reagoi? ”Koko kansa vastasi yhteen ääneen ja sanoi: ’Kaikki sanat, jotka Jehova on puhunut, me haluamme toteuttaa.’ ” (2. Moos. 24:3.) Sitten Mooses kirjoitti lait muistiin ”liiton kirjaan” ja luki ne jälleen ääneen koko kansan kuullen. Sen jälkeen kansa lupasi juhlallisesti kolmannen kerran: ”Kaiken, mitä Jehova on puhunut, me haluamme tehdä ja haluamme olla tottelevaisia.” (2. Moos. 24:4, 7, 8.)

12. Miten Jehova ja hänen valittu kansansa suhtautuivat liittoon, joka oli vahvistettu heidän välilleen?

12 Jehova alkoi heti täyttää omaa osaansa lakiliitosta järjestämällä palvontateltan ja papiston, joiden välityksellä syntiset ihmiset saattoivat lähestyä häntä. Israelilaiset puolestaan unohtivat nopeasti sen, että he olivat vihkiytyneet Jumalalle, ja he ”tuottivat tuskaa Israelin Pyhälle” (Ps. 78:41). Esimerkiksi Mooseksen saadessa lisäohjeita Siinainvuorella israelilaiset tulivat kärsimättömiksi ja alkoivat menettää uskoaan Jumalaan, koska he ajattelivat Mooseksen hylänneen heidät. Siksi he tekivät kultaisen vasikkapatsaan ja sanoivat: ”Tämä on sinun Jumalasi, oi Israel, se joka johdatti sinut pois Egyptin maasta.” (2. Moos. 32:1, 4.) Sitten he väittivät viettävänsä ”juhlaa Jehovan kunniaksi” mutta kumarsivat ihmistekoista kuvapatsastaan ja uhrasivat sille. Nähdessään tämän Jehova sanoi Moosekselle: ”Äkkiä he ovat poikenneet siltä tieltä, jota olen käskenyt heidän kulkea.” (2. Moos. 32:5, 6, 8.) Sen jälkeen israelilaiset tekivät yhä uudelleen Jumalalle juhlallisia lupauksia, jotka he myöhemmin ikävä kyllä rikkoivat (4. Moos. 30:2).

KAKSI MUUTA VALAA

13. Mitä Jumala vannoi kuningas Daavidille, ja miten tämä liittyy luvattuun Siemeneen?

13 Kuningas Daavidin hallituskaudella Jehova teki kaksi muuta valaa kaikkien niiden hyödyksi, jotka tottelevat häntä. Ensiksikin hän vannoi Daavidille,  että tämän valtaistuin pysyisi ikuisesti ja että luvattu Siemen perisi hänen valtaistuimensa. (Ps. 89:35, 36; 132:11, 12.) Niinpä tuota Siementä kutsuttaisiin ”Daavidin Pojaksi” (Matt. 1:1; 21:9). Daavid sanoi nöyrästi tätä tulevaa jälkeläistä ”Herrakseen”, koska Kristus saisi häntä ylemmän aseman (Matt. 22:42–44).

14. Mitä Jehova vannoi tekevänsä luvatun Siemenen suhteen, ja miten me hyödymme tästä?

14 Toiseksi Jehova henkeytti Daavidin ennustamaan, että tämä ainutlaatuinen Kuningas toimisi myös ihmiskunnan Ylimmäisenä Pappina. Israelissa kuninkuus ja pappeus pidettiin tyystin erillään toisistaan. Papit olivat Leevin heimosta ja kuninkaat Juudan heimosta. Mutta Daavid ennusti tulevasta loistoisasta perillisestään: ”Jehova lausuu minun Herralleni: ’Istu minun oikealla puolellani, kunnes minä panen vihollisesi sinun jalkojesi alustaksi.’ Jehova on vannonut (eikä hän pahoittele): ’Sinä olet pappi ajan hämärään asti Melkisedekin tavan mukaan!’ ” (Ps. 110:1, 4.) Tämän profetian täyttymykseksi Jeesus Kristus, luvattu Siemen, hallitsee nyt taivaasta käsin. Hän toimii myös ihmiskunnan Ylimmäisenä Pappina auttamalla katuvia ihmisiä pääsemään hyvään suhteeseen Jumalan kanssa. (Lue Heprealaiskirjeen 7:21, 25, 26.)

UUSI JUMALAN ISRAEL

15, 16. a) Mistä kahdesta Israelista Raamatussa puhutaan, ja kumpaa niistä Jumala nykyään siunaa? b) Mitä Jeesus sanoi seuraajilleen lupausten tekemisestä?

15 Koska Israelin kansa hylkäsi Jeesuksen Kristuksen, se menetti lopulta hyvän asemansa Jumalan edessä ja mahdollisuuden tulla ”pappisvaltakunnaksi”. Jeesus sanoikin juutalaisten johtajille: ”Jumalan valtakunta otetaan teiltä pois ja annetaan kansakunnalle, joka tuottaa sen hedelmiä.” (Matt. 21:43.) Tuo uusi kansa, ”Jumalan Israel”, syntyi helluntaina vuonna 33, kun Jumalan henki vuodatettiin Jeesuksen noin 120 opetuslapsen päälle, jotka olivat kokoontuneet Jerusalemiin. Pian useita tuhansia eri kansakuntiin kuuluvia ihmisiä tuli osaksi ”Jumalan Israelia”. (Gal. 6:16.)

16 Toisin kuin luonnollinen Israel, Jumalan uusi hengellinen kansa on kantanut hyvää hedelmää olemalla jatkuvasti tottelevainen Jumalalle. Sen jäsenet noudattavat muun muassa sitä, mitä Jeesus sanoi valojen vannomisesta. Hänen ollessaan maan päällä ihmiset esittivät valoja valheellisesti tai vähämerkityksisten asioiden johdosta (Matt. 23:16–22). Jeesus opetti seuraajiaan: ”Älkää vannoko ensinkään – – Merkitköön vain teidän sananne kyllä ’kyllä’ ja ei ’ei’, sillä se, mikä ylittää nämä, on paholaisesta.” (Matt. 5:34, 37.)

Jehovan lupaukset toteutuvat aina.

17. Mitä kysymyksiä tarkastellaan seuraavassa tutkittavassa kirjoituksessa?

17 Tarkoittiko Jeesus sitä, että on aina väärin vannoa vala? Mikä vielä tärkeämpää, mitä sisältyy siihen, että sanamme kyllä merkitsee ’kyllä’? Näitä kysymyksiä tarkastellaan seuraavassa tutkittavassa kirjoituksessa. Saakoon Jumalan sanan pohtiminen meidät aina tottelemaan hänen käskyjään. Silloin hän vuorostaan antaa meille ikuisia siunauksia valalla vahvistamiensa kallisarvoisten lupausten mukaisesti.