Helppokäyttöasetukset

Valitse kieli

Siirry lisävalikkoon

Siirry sisällysluetteloon

Siirry sisältöön

Jehovan todistajat

suomi

VARTIOTORNI (TUTKITTAVA) TAMMIKUU 2017

Kun vaatimattomuus joutuu koetukselle

Kun vaatimattomuus joutuu koetukselle

”Ole vaatimaton vaeltaessasi Jumalasi kanssa.” (MIIKA 6:8)

LAULUT: 48, 95

1–3. Mitä nimeltä mainitsematon profeetta jätti tekemättä, ja mihin se johti? (Ks. kuva kirjoituksen alussa.)

JEHOVA lähetti erään Juudasta kotoisin olevan profeetan viemään murskaavaa tuomiosanomaa Israelin luopiokuninkaalle Jerobeamille. Tämä nöyrä profeetta kertoi uskollisesti Jumalan sanoman, ja Jumala suojeli häntä Jerobeamin vihalta. (1. Kun. 13:1–10.)

2 Kotimatkallaan profeetta tapasi yllättäen vanhan miehen, joka asui lähellä Beteliä. Mies sanoi, että hänkin oli Jehovan profeetta. Hän sai petoksen avulla nuoremman profeetan rikkomaan Jehovan suoria ohjeita ”et saa syödä leipää etkä juoda vettä [Israelissa]” ja ”et saa enää lähteä takaisin sitä tietä, jota menit”. Jehovan suuttumus syttyi. Kun Jehovan profeetta jatkoi matkaa kohti kotia, häntä vastaan tuli leijona, joka tappoi hänet. (1. Kun. 13:11–24.)

3 Miksi tämä profeetta lähti petollisen vanhemman miehen mukaan? Raamattu ei kerro sitä. Ehkä hän oli täysin unohtanut, että hänen olisi pitänyt ”olla vaatimaton vaeltaessaan Jumalansa kanssa”. (Lue Miikan 6:8.) Raamatun tekstissä Jehovan kanssa vaeltaminen välittää ajatuksen siitä, että luottaa Jehovaan, kannattaa hänen suvereeniuttaan ja seuraa hänen johtoaan. Vaatimaton ihminen ymmärtää, että hän voi  ja että hänen täytyy jatkuvasti kommunikoida rakastavan ja kaikkivaltiaan taivaallisen Isänsä kanssa. Profeetta olisi voinut pyytää Jehovaa selventämään ohjeitaan, mutta hänen ei kerrota tehneen niin. Meidänkin täytyy aika ajoin tehdä vaikeita ratkaisuja, eikä meille ole aina selvää, miten pitäisi toimia. Kun etsimme vaatimattomasti Jehovan ohjausta, voimme välttyä vakavilta virheiltä.

4. Mitä opimme tästä kirjoituksesta?

4 Edellisestä kirjoituksesta opimme, miksi vaatimattomuus on tärkeää kristityille ja mitä sen osoittamiseen sisältyy. Millaisissa tilanteissa vaatimattomuus saattaa kuitenkin joutua koetukselle? Entä miten voimme kasvattaa itsessämme tätä haluttavaa ominaisuutta, niin että pysymme vaatimattomina myös paineen alaisena? Tarkastelemme nyt kolmea tavanomaista tilannetta, joissa vaatimattomuuden osoittaminen voi olla vaikeaa, ja saamme tietää, miten niissä on viisasta toimia (Sananl. 11:2).

KUN OLOSUHTEET MUUTTUVAT

5, 6. Miten Barsillai osoitti vaatimattomuutta?

5 Olosuhteiden tai tehtävien muuttuminen voi koetella vaatimattomuuttamme. Kun kuningas Daavid pyysi 80-vuotiasta Barsillaita asumaan hoviinsa, Barsillai piti sitä varmasti suurena kunniana. Jos hän olisi ottanut tarjouksen vastaan, hän olisi voinut edelleen nauttia kuninkaan seurasta. Mutta Barsillai kieltäytyi. Miksi hän teki niin? Hän selitti Daavidille, että hän oli jo iäkäs ja ettei hän halunnut olla taakaksi kuninkaalle. Barsillai suositteli tilalleen Kimhamia, joka oli ilmeisesti hänen poikansa. (2. Sam. 19:31–37.)

6 Vaatimattomuus auttoi Barsillaita tekemään järkevän ratkaisun. Hän ei kieltäytynyt Daavidin kutsusta siksi, että hän olisi tuntenut itsensä kykenemättömäksi kantamaan vastuuta tai että hän olisi halunnut nauttia leppoisista eläkepäivistä. Barsillai yksinkertaisesti ymmärsi, että hänen olosuhteensa olivat muuttuneet, ja hän hyväksyi rajoituksensa. Hän ei halunnut ottaa itselleen enempää kuormaa kuin pystyi järkevästi kantamaan. (Lue Galatalaiskirjeen 6:4, 5.) Se että tavoittelisimme huomattavaa asemaa tai toisten tunnustusta, loisi kasvualustan itsekeskeisyydelle ja kilpailuhengelle ja johtaisi lopulta pettymykseen (Gal. 5:26). Toisaalta vaatimattomuus saa meidät toimimaan yhteistyössä veljiemme ja sisartemme kanssa ja käyttämään kykyjämme ja voimiamme Jumalan kunniaksi ja toisten parhaaksi (1. Kor. 10:31).

7, 8. Miten vaatimattomuus estää meitä luottamasta liikaa itseemme?

7 Vastuun lisääntyminen tuo usein mukanaan myös lisää valtaa, ja se voi koetella vaatimattomuutta. Kun Nehemia kuuli Jerusalemin asukkaiden hädästä, hän rukoili hartaasti Jehovaa (Neh. 1:4, 11). Jehova vastasi Nehemian rukoukseen. Kuningas Artakserkses nimitti Nehemian juutalaisten käskynhaltijaksi. Huomattavasta asemastaan, varallisuudestaan ja suuresta vallastaan huolimatta Nehemia ei luottanut omaan kokemukseensa tai kykyihinsä. Sen sijaan hän vaelsi Jumalan kanssa: hän etsi jatkuvasti ohjausta Jehovalta tutkimalla hänen lakiaan. (Neh. 8:1, 8, 9.) Nehemia ei käyttänyt valtaansa väärin vaan päinvastoin palveli toisia omista varoistaan (Neh. 5:14–19).

8 Jos olemme Nehemian tavoin vaatimattomia, emme luota liikaa itseemme, kun saamme uuden tehtävän tai lisää vastuuta. Jos esimerkiksi vanhin luottaisi pelkästään omaan kokemukseensa, hän voisi alkaa huolehtia seurakunnan asioista rukoilematta ensin  Jehovaa. Joku veli tai sisar voisi tehdä ensin ratkaisun ja sitten jälkeenpäin rukoilla tekemälleen ratkaisulle Jehovan siunausta. Olisiko se kuitenkaan vaatimattomuutta? Vaatimaton ihminen ymmärtää oman paikkansa Jehovan järjestelyissä. Tärkeää ei ole oma kyvykkyytemme. Meidän täytyy varoa luottamasta itseemme erityisesti silloin kun kohtaamme tutun tilanteen tai ongelman. (Lue Sananlaskujen 3:5, 6.) ”Jumalan huonekunnan” jäseninä keskitymme täyttämään oman osamme perheessä tai seurakunnassa emmekä ajattele, että meidän olisi saavutettava jokin asema tai edettävä uraputkessa (1. Tim. 3:15).

KUN MEITÄ ARVOSTELLAAN TAI KEHUTAAN

9, 10. Miten vaatimattomuus auttaa suhtautumaan tasapainoisesti epäoikeudenmukaiseen arvosteluun?

9 Meidän voi olla vaikea hallita tunteitamme, jos meitä arvostellaan epäoikeudenmukaisesti. Hanna itki usein, koska hänen kilpailijattarensa Peninna kiusasi häntä lakkaamatta. Hänen aviomiehensä rakasti häntä, mutta hän oli hedelmätön. Kaiken lisäksi kun hän eräänä päivänä rukoili tabernaakkelissa, ylimmäinen pappi Eeli väitti perusteettomasti, että hän oli juovuksissa. Tästä epäoikeudenmukaisesta syytöksestä huolimatta vaatimaton Hanna pysyi rauhallisena ja vastasi Eelille kunnioittavasti. Raamattuun on talletettu hänen koskettava rukouksensa, joka on täynnä uskon, ylistyksen ja kiitollisuuden ilmauksia. (1. Sam. 1:5–7, 12–16; 2:1–10.)

10 Vaatimattomuus auttaa meitä ”voittamaan jatkuvasti pahan hyvällä” (Room. 12:21). Saatanan maailmassa meitä kohdellaan usein epäoikeudenmukaisesti, ja se voisi saada meidät vihastumaan. Meidän täytyy kuitenkin taistella tätä tunnetta vastaan. (Ps. 37:1.) Tuska voi olla vielä suurempaa, jos meille syntyy ongelmia veljien tai sisarten kanssa. Vaatimaton ihminen jäljittelee Jeesusta. Raamatussa kerrotaan: ”Kun häntä herjattiin, hän ei ryhtynyt herjaamaan takaisin – – vaan jätti aina itsensä sen huomaan, joka tuomitsee vanhurskaasti.”  (1. Piet. 2:23.) Jeesus tiesi, että kosto kuuluu Jehovalle (Room. 12:19). Kristittyjen tulisi pysyä Jeesuksen tavoin nöyrinä eikä ”maksaa takaisin pahaa pahalla” (1. Piet. 3:8, 9).

11, 12. a) Miten vaatimattomuus auttaa meitä suhtautumaan tasapainoisesti imarteluun ja kehumiseen? b) Miten vaatimattomuuden pitäisi vaikuttaa ulkoasuumme ja käytökseemme?

11 Vaatimattomuuttamme voi koetella myös se, jos meitä kehutaan ylenmäärin tai jopa imarrellaan. Mietitäänpä, miten Ester suhtautui, kun hänen olosuhteissaan tapahtui yllättävä käänne. Hän oli hätkähdyttävän kaunis, ja häntä hemmoteltiin kokonainen vuosi ylellisillä hoidoilla. Hän oli päivittäin tekemisissä eri puolilta Persian valtakuntaa tulleiden nuorten naisten kanssa, jotka kaikki kilpailivat kuninkaan huomiosta. Silti hän pysyi kunnioittavana ja vaatimattomana. Esteristä ei tullut turhamaista ja omahyväistä senkään jälkeen, kun kuningas valitsi hänet puolisokseen. (Est. 2:9, 12, 15, 17.)

Osoittaako ulkoasumme kunnioitusta Jehovaa ja toisia kohtaan, vai kertooko se vaatimattomuuden puutteesta? (Ks. kpl 12.)

12 Vaatimattomuus auttaa meitä pitämään ulkoasumme ja käytöksemme aina hillittynä ja toisia kunnioittavana. Emme pyri tekemään toisiin vaikutusta vaan ilmaisemme pikemminkin ”hiljaista ja lempeää henkeä”. (Lue 1. Pietarin kirjeen 3:3, 4; Jer. 9:23, 24.) Jos sisimmässämme olisi itserakkautta, se tulisi lopulta esille puheestamme ja teoistamme. Voisimme esimerkiksi vihjailla, että meillä on erikoistehtäviä, sisäpiiritietoa tai erityisen hyvät suhteet vastuullisiin veljiin. Tai voisimme selittää asioita siten, että saamme itse kunnian ideoista tai saavutuksista, joihin myös toiset ovat omalta osaltaan vaikuttaneet. Jeesus on meille tässäkin erinomainen esimerkki. Hän ei puhunut omia viisaita ajatuksiaan vaan oli opettaessaan vaatimaton. Hän lainasi usein Raamatun heprealaisia kirjoituksia tai viittasi niihin, joten hänen kuulijansa ymmärsivät, että se, mitä hän sanoi, oli lähtöisin Jehovalta (Joh. 8:28).

KUN TEEMME RATKAISUJA

13, 14. Miten vaatimattomuus auttaa meitä tekemään hyviä ratkaisuja?

13 Vaatimattomuus saattaa joutua koetukselle myös silloin, kun teemme ratkaisuja. Kun apostoli Paavali oli Kesareassa, profeetta Agabos sanoi hänelle, että jos hän jatkaisi matkaa Jerusalemiin, hänet pidätettäisiin tai hänet voitaisiin jopa surmata. Veljet pelkäsivät Paavalin puolesta ja pyysivät hartaasti, ettei hän lähtisi sinne. Paavali ei kuitenkaan luopunut suunnitelmastaan. Johtuiko se siitä, että hän liian itsevarma? Ei, päinvastoin hän oli vaatimaton. Hän ei antanut pelon lamauttaa itseään vaan luotti täysin Jehovaan ja oli valmis viemään tehtävänsä päätökseen, tulipa eteen mitä tahansa. Veljetkin osoittivat vaatimattomuutta, sillä kuultuaan Paavalin ratkaisun he lopettivat hänen taivuttelemisensa ja antoivat hänen mennä. (Apt. 21:10–14.)

14 Vaatimattomuus auttaa meitä tekemään hyviä ratkaisuja silloinkin kun emme ole varmoja siitä, mitä edessä on. Esimerkiksi mitä tapahtuu, jos aloitamme kokoaikaisen palveluksen mutta myöhemmin sairastumme? Entä jos iäkkäät vanhempamme tarvitsevat apuamme? Miten pystymme huolehtimaan itsestämme, kun tulemme vanhoiksi? Vaikka rukoilisimme ja tutkisimme kuinka paljon tahansa, emme saisi tyhjentäviä vastauksia tällaisiin kysymyksiin (Saarn. 8:16, 17). Luottamus Jehovaan auttaa meitä paitsi ymmärtämään myös hyväksymään rajoituksemme. Kun olemme ensin tutkineet asiaa, keskustelleet siitä toisten kanssa ja rukoilleet ohjausta, meidän täytyy mennä  siihen suuntaan, johon Jumalan henki meitä ohjaa. (Lue Saarnaajan 11:4–6.) Näin annamme Jehovalle jotain siunattavaa. Hän voi myös hellävaraisesti muuttaa suunnitelmiamme. (Sananl. 16:3, 9.)

MITEN KEHITTÄÄ VAATIMATTOMUUTTA?

15. Miten sen miettiminen, millainen Jehova on, auttaa meitä pysymään nöyrinä?

15 Kuten olemme havainneet, vaatimattomuudesta on paljon hyötyä. Miten voimme kehittää itsessämme tätä ominaisuutta vielä lisää? Tarkastelemme neljää tapaa. Ensinnäkin kehitämme vaatimattomuutta ja kunnioittavaa pelkoa Jehovaa kohtaan miettimällä arvostavasti hänen ylivertaisia ominaisuuksiaan ja asemaansa (Jes. 8:13). Muista, että vaellamme Kaikkivaltiaan Jumalan, emme kenenkään ihmisen tai enkelin, kanssa. Tämän tajuaminen saa ”nöyrtymään – – Jumalan väkevän käden alle” (1. Piet. 5:6).

16. Miten Jumalan rakkauden miettiminen kannustaa meitä olemaan vaatimattomia?

16 Toiseksi vaatimattomuuden ilmaisemisessa voi auttaa se, että mietimme Jehovan rakkautta. Apostoli Paavali kirjoitti, että Jehova antoi ”vähemmän kunniallisille” ruumiinosille ”runsaamman kunnian” (1. Kor. 12:23, 24). Jehova arvostaa myös meitä jokaista rajoituksistamme huolimatta. Hän ei vertaa meitä toisiin eikä lakkaa rakastamasta meitä, kun teemme virheitä. Jehovan rakkauden ansiosta voimme tuntea olomme turvalliseksi, missä sitten palvelemmekin hänen ”huonekunnassaan”.

17. Miten hyödymme siitä, että etsimme toisista hyvää?

17 Kolmas tapa kasvattaa vaatimattomuutta on se, että etsimme toisista hyvää. Emme pyri olemaan huomion keskipisteenä tai yritä aina ottaa ohjaksia omiin käsiimme, vaan kysymme vaatimattomasti neuvoja toisilta ja otamme vastaan heidän ehdotuksiaan (Sananl. 13:10). Kun toiset saavat joitain tehtäviä, iloitsemme yhdessä heidän kanssaan. Kiitämme Jehovaa siitä, että meillä kaikilla on oma osamme hänen palveluksessaan ja että hän siunaa ”koko veljesseuraamme maailmassa” (1. Piet. 5:9).

18. Miten omantunnon valmentaminen auttaa ilmaisemaan hyvää arvostelukykyä?

18 Neljänneksi meidän tulee valmentaa omaatuntoamme Raamatun periaatteiden avulla. Siten voimme oppia ymmärtämään paremmin, mikä on missäkin tilanteessa sopivaa. Arvostelukykymme kehittyy, kun pyrimme vaatimattomasti näkemään asiat Jehovan näkökulmasta. Voimme valmentaa omaatuntoamme rukoilemalla, tutkimalla säännöllisesti ja soveltamalla oppimaamme käytäntöön (1. Tim. 1:5). Samalla opimme panemaan toisten edut omiemme edelle. Jos teemme oman osamme, Jehova lupaa ”saattaa itse päätökseen valmennuksemme”. Hän opettaa meitä ilmaisemaan vaatimattomuutta ja muita hyviä ominaisuuksia. (1. Piet. 5:10.)

19. Mikä auttaa meitä pysymään vaatimattomana nyt ja tulevaisuudessa?

19 Yksittäinen julkea teko maksoi Juudasta kotoisin olevalle profeetalle hänen henkensä ja hyvän aseman Jumalan edessä. Vaatimattomuus joutuu joskus koetukselle, mutta meidän on mahdollista säilyttää se. Tämän osoittavat monet esimerkit sekä menneiltä ajoilta että nykyajalta. Mitä pitempään vaellamme Jehovan kanssa, sitä vaatimattomampia meistä pitäisi tulla hänen edessään (Sananl. 8:13). Mikä meidän paikkamme Jehovan järjestelyssä sitten onkin, Jehovan kanssa vaeltaminen on itsessään ainutlaatuinen etuoikeus. Vaali sitä ja tee kaikkesi, jotta voisit pysyä vaatimattomana ja ”vaeltaa Jumalasi kanssa” ikuisesti.