Siirry sisältöön

Siirry lisävalikkoon

Siirry sisällysluetteloon

Jehovan todistajat

suomi

Vartiotorni – tutkittava  |  Tammikuu 2016

Henki todistaa meidän henkemme kanssa

Henki todistaa meidän henkemme kanssa

”Henki itse todistaa meidän henkemme kanssa, että olemme Jumalan lapsia.” (ROOM. 8:16)

LAULUT: 109, 108

1–3. Mitkä tapahtumat tekivät helluntaista erityisen päivän, ja miten ne täyttivät sen, mitä Raamatussa oli ennustettu? (Ks. kuva kirjoituksen alussa.)

OLI sunnuntaiaamu, ja kello oli noin yhdeksän. Tämä sunnuntai oli erityinen päivä niille, jotka olivat Jerusalemissa. Koska se oli juhlapäivä, se oli myös sapatti. Tavanomaiset aamu-uhrit oli epäilemättä jo uhrattu temppelissä. Jännitys väreili ilmassa, kun ylimmäinen pappi valmistautui esittämään heilutusuhrina kaksi hapatettua leipää, jotka oli valmistettu uudesta viljasta. (3. Moos. 23:15–20.) Tämä uhri aloitti vehnäsadon korjuun. Oli vuoden 33 helluntaipäivä.

2 Samalla kun temppelialueella noudatettiin näitä palvontamenoja, jotakin paljon tärkeämpää oli tapahtumaisillaan – ei kuitenkaan temppelissä vaan eräässä kaupungin ylähuoneessa. Suunnilleen 120 kristittyä oli koolla, ja he ”pysyivät hellittämättä yksimielisesti rukouksessa”. (Apt. 1:13–15.) Se mitä ylimmäinen pappi teki jokaisena helluntaina, liittyi läheisesti siihen, mitä heille kohta tapahtuisi. Samalla täyttyisi myös ennustus, jonka profeetta Joel oli lausunut noin 800  vuotta aikaisemmin. (Joel 2:28–32; Apt. 2:16–21.) Millä tapahtumalla voisi olla näin tärkeä merkitys?

3 Lue Apostolien tekojen 2:2–4. Jumalan pyhää henkeä vuodatettiin näiden ylähuoneeseen kokoontuneiden kristittyjen päälle (Apt. 1:8). He alkoivat profetoida eli todistaa kaikista niistä hienoista asioista, joita he olivat nähneet ja kuulleet. Paikalle alkoi kerääntyä paljon ihmisiä, ja apostoli Pietari selitti heille tapahtumien merkityksen. Sitten hän kehotti kuulijoitaan: ”Katukaa, ja kastettakoon kukin teistä Jeesuksen Kristuksen nimessä syntienne anteeksi antamiseksi, niin saatte pyhän hengen ilmaisen lahjan.” Yhteensä 3000 ihmistä vastasi kutsuun tuona päivänä, ja heidät kastettiin. He saivat pyhää henkeä, kuten oli luvattu. (Apt. 2:37, 38, 41.)

4. a) Miksi helluntain tapahtumien pitäisi kiinnostaa meitä? b) Mitä muuta tärkeää on saattanut tapahtua samana päivänä useita vuosia aikaisemmin? (Ks. loppuviite.)

4 Miksi vuoden 33 helluntai on meille hyvin merkittävä? Ei varmastikaan sen vuoksi, mitä tapahtui Jerusalemin temppelissä, vaan siksi, että Jeesus Kristus Ylimmäisenä Pappina täytti profeetallisen mallin. [1] Ylimmäinen pappi uhrasi tuona päivänä kaksi vertauskuvallista leipää Jehovalle. Temppelissä uhratut hapatetut leivät edustivat opetuslapsia, jotka Jumala oli voidellut pyhällä hengellä ja ottanut syntisestä ihmiskunnasta pojikseen. Siten joillekin ihmisille avautui ”ensi hedelmänä” mahdollisuus elää lopulta taivaassa ja olla osana Valtakuntaa, joka toisi lukemattomia siunauksia muille tottelevaisille ihmisille. (Jaak. 1:18; 1. Piet. 2:9.) Onpa toivonamme hallita taivaassa Jeesuksen kanssa tai elää ikuisesti paratiisimaassa, tuon päivän tapahtumat vaikuttavat elämäämme suuresti.

MITEN VOITELU TAPAHTUU?

5. Mistä tiedämme, että kaikki voidellut eivät ole saaneet voitelua täsmälleen samalla tavalla?

5 Jos olisit ollut yksi niistä opetuslapsista, joiden pään päälle asettui ”tulinen kieli”, et varmastikaan olisi koskaan unohtanut tuota päivää. Jos vielä olisit saanut ihmeellisen lahjan puhua vierasta kieltä, niin olisit ollut täysin varma siitä, että sinut oli voideltu pyhällä hengellä. (Apt. 2:6–12.) Mutta tapahtuuko pyhän hengen voitelun yhteydessä aina yhtä huomiota herättäviä asioita kuin 120 opetuslapsesta koostunut ensimmäinen ryhmä koki? Ei. Muut Jerusalemissa tuona päivänä olleet saivat pyhän hengen voitelun, kun heidät kastettiin. (Apt. 2:38.) Heidän päänsä päälle ei laskeutunut ”tulista kieltä”. Toisaalta kaikki voidellut kristityt eivät ole saaneet voitelua kasteensa yhteydessä. Samarialaiset voideltiin pyhällä hengellä jossakin vaiheessa heidän kasteensa jälkeen (Apt. 8:14–17). Cornelius ja hänen huonekuntansa voideltiin pyhällä hengellä poikkeuksellisesti jo ennen kuin he olivat käyneet kasteella (Apt. 10:44–48).

6. Mitä kaikki voidellut saavat, ja miten tämä vaikuttaa heihin?

6 Kaikkia ei siis voidella täsmälleen samalla tavalla. Jotkut ovat saattaneet oivaltaa kutsumisensa melko äkillisesti, kun taas toiset ymmärtävät sen vähitellen. Huolimatta siitä, miten voitelu tapahtuu, jokainen heistä on saanut sen, mitä apostoli Paavali kuvaili seuraavin sanoin: ”Hänen välityksellään teidät myös uskottuanne sinetöitiin luvatulla pyhällä hengellä, joka on perintömme ennakkovakuus.” (Ef. 1:13, 14.) Tämä pyhän hengen erityinen ilmenemismuoto on ikään kuin ennakkomaksu, tae tai vakuus siitä, mitä on tulossa. Sen ansiosta  kristitty saa siis sisäisen varmuuden voitelustaan. (Lue 2. Korinttilaiskirjeen 1:21, 22; 5:5.)

7. Mitä jokaisen voidellun kristityn täytyy tehdä saadakseen palkintonsa taivaassa?

7 Odottaako kristittyä, joka on saanut tämän ennakkovakuuden, varmasti elämä taivaassa? Ei. Vaikka ihminen on varma kutsustaan, hän saa taivaallisen palkintonsa vain, jos hän pysyy uskollisena. Pietari selitti: ”Tehkää siksi, veljet, sitä suuremmalla syyllä kaikkenne saattaaksenne kutsumisenne ja valitsemisenne varmaksi, sillä jos teette näin jatkuvasti, niin ette missään tapauksessa lankea koskaan. Siten näet teille suodaan runsain määrin pääsy Herramme ja Pelastajamme Jeesuksen Kristuksen ikuiseen valtakuntaan.” (2. Piet. 1:10, 11.) Jokaisen voidellun kristityn täytyy siksi ponnistella pysyäkseen uskollisena. Jos hän ei toimi näin, hänen taivaallisesta kutsumisestaan ei ole mitään hyötyä. (Hepr. 3:1; Ilm. 2:10.)

MISTÄ TIETÄÄ ETTÄ ON VOIDELTU?

8, 9. a) Miksi useimpien ihmisten on vaikea tajuta, miten voitelu tapahtuu? b) Mistä ihminen tietää, että hän on saanut taivaallisen kutsun?

8 Useimpien Jumalan palvelijoiden voi olla vaikea tajuta, miten voitelu tapahtuu. Tämä on ymmärrettävää, koska he eivät itse koe sitä. Jumalan alkuperäinen tarkoitus ihmisten suhteen oli, että he eläisivät ikuisesti täällä maan päällä (1. Moos. 1:28; Ps. 37:29). Se että jotkut on valittu hallitsemaan kuninkaina ja pappeina taivaassa, ei ole tavanomaista. Se on poikkeuksellinen järjestely. Voitelu saakin aikaan suuren muutoksen ihmisen ajattelutavassa, asenteessa ja tulevaisuuden toivossa. (Lue Efesolaiskirjeen 1:18.)

9 Mistä ihminen sitten tietää, onko hän saanut taivaallisen kutsun eli erityisen ”ennakkovakuuden”? Vastaus tulee selvästi esille siitä, mitä Paavali sanoi Rooman voidelluille kristityille, jotka olivat ”kutsuttuja olemaan pyhiä”. Hän kertoi heille: ”Te ette saaneet orjuuden henkeä, joka aiheuttaa jälleen pelkoa, vaan te saitte pojaksioton hengen, jonka avulla huudamme: ’Abba, Isä!’ Henki itse todistaa meidän henkemme kanssa, että olemme Jumalan lapsia.” (Room. 1:7; 8:15, 16.) Jumala tekee siis pyhän henkensä välityksellä selväksi tuolle ihmiselle, että hänet on kutsuttu Valtakunnan tulevaksi perilliseksi (1. Tess. 2:12).

10. Mitä 1. Johanneksen kirjeen 2:27:ssä tarkoitetaan, kun siinä sanotaan, että voideltu kristitty ei tarvitse ketään opettamaan itseään?

10 Ne, jotka ovat saaneet tämän erityisen kutsun Jumalalta, eivät tarvitse muuta todistusta mistään toisesta lähteestä. He eivät tarvitse keneltäkään toiselta vahvistusta sille, mitä heille on tapahtunut. Jehova ei jätä heidän mieleensä ja sydämeensä pienintäkään epäilystä. Apostoli Johannes sanoo tällaisille voidelluille kristityille: ”Teillä on voitelu pyhältä; teillä kaikilla on tieto.” Hän toteaa lisäksi: ”Mitä teihin tulee, niin se voitelu, jonka häneltä saitte, pysyy teissä, ettekä te tarvitse ketään opettamaan itseänne, vaan niin kuin hänen voitelunsa opettaa teitä kaikesta ja on totta eikä ole valhetta, ja niin kuin se on opettanut teitä, pysykää hänen yhteydessään.” (1. Joh. 2:20, 27.) Nämä kristityt tarvitsevat hengellistä opetusta kuten kaikki muutkin, mutta he eivät tarvitse ketään vahvistamaan voiteluaan. Kaikkeuden mahtavin voima on antanut heille varmuuden siitä, että he ovat voideltuja!

 HE ”SYNTYVÄT UUDELLEEN”

11, 12. Mitä voideltu kristitty saattaa pohtia, mutta mitä hän ei kuitenkaan kyseenalaista?

11 Kun kristitty saa pyhän hengen välityksellä varmuuden voitelustaan, hän käy läpi valtavia muutoksia. Jeesus sanoi tästä sisäisestä prosessista, että ihminen ikään kuin ”syntyy uudelleen”. [2] (Joh. 3:3, 5.) Hän selitti lisäksi: ”Älä ihmettele, että sanoin sinulle: teidän täytyy syntyä uudelleen. Tuuli puhaltaa missä tahtoo, ja sinä kuulet sen äänen, mutta et tiedä, mistä se tulee ja minne se menee. Niin on jokainen, joka on syntynyt hengestä.” (Joh. 3:7, 8.) On todellakin mahdotonta selittää täysin tätä henkilökohtaista kutsua niille, jotka eivät ole sitä itse kokeneet.

12 Ne, jotka ovat saaneet taivaallisen kutsun, saattavat pohtia: ”Miksi juuri minut on valittu? Miksei jotakuta toista?” Heistä saattaa tuntua jopa siltä, etteivät he ole sen arvoisia. He eivät kuitenkaan kyseenalaista sitä tosiasiaa, että heidät on kutsuttu. Heidän sydämensä on tulvillaan iloa ja arvostusta. He tuntevat paljolti samoin kuin Pietari, joka sanoi henkeytettynä: ”Siunattu olkoon meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala ja Isä, sillä suuren armonsa mukaan hän synnytti meidät uudelleen elävään toivoon Jeesuksen Kristuksen kuolleista nousemisen välityksellä, turmeltumattomaan ja saastumattomaan ja kuihtumattomaan perintöön. Se on varattuna taivaissa teitä varten.” (1. Piet. 1:3, 4.) Kun voidellut lukevat noita sanoja, he tietävät ilman epäilyksen häivääkään, että heidän taivaallinen Isänsä puhuu juuri heille.

13. Miten ihmisen ajattelutapa muuttuu, kun hänet voidellaan pyhällä hengellä, ja mikä aiheuttaa tämän muutoksen?

13 Ennen kuin Jumalan henki todisti näille kristityille heidän olevan voideltuja, he vaalivat toivoa, että he saisivat elää maan päällä. He odottivat hartaasti aikaa, jolloin Jumala puhdistaisi maan, ja he halusivat päästä osallisiksi tuosta hienosta tulevaisuudesta. Ehkä he näkivät itsensä jopa toivottamassa tervetulleiksi kuolleista herätettyjä rakkaitaan. He kuvittelivat, millaista olisi elää kodeissa, jotka he olisivat itse rakentaneet, ja syödä hedelmäsatoa puista, jotka he olisivat omin käsin istuttaneet. (Jes. 65:21–23.) Miksi heidän ajattelunsa muuttui? Se ei johtunut siitä, että he olisivat tulleet tyytymättömiksi maanpäälliseen toivoonsa. He eivät muuttaneet mieltään stressin tai tunnekuohun vuoksi. Heistä ei yhtäkkiä tuntunut, että ikuinen elämä maan päällä olisi pitkästyttävää tai tylsää, eikä heidän vaikuttimenaan ollut halu lähteä tutkimusmatkalle taivaaseen. Pikemminkin kävi niin, että kun Jumalan henki kutsui heidät, se samalla muutti heidän ajattelutapansa ja toivonsa.

14. Miten voidellut suhtautuvat maanpäälliseen elämäänsä?

14 Pitäisikö meidän näin ollen päätellä, että voidellut kristityt haluavat kuolla? Paavali henkeytettiin vastaamaan: ”Me näet, jotka olemme tässä teltassa, huokaamme rasittuneina, sillä emme tahdo riisua sitä, vaan pukeutua tuohon toiseen, jotta elämä nielisi sen, mikä on kuolevaista.” (2. Kor. 5:4.) He eivät ole menettäneet elämänhaluaan niin että toivoisivat maanpäällisen elämänsä päättyvän pian. He haluavat päinvastoin käyttää jokaisen päivän Jehovan palveluksessa yhdessä ystävien ja sukulaisten kanssa. Heidän suurenmoinen tulevaisuudentoivonsa on kuitenkin aina elävänä heidän mielessään (1. Kor. 15:53; 2. Piet. 1:4; 1. Joh. 3:2, 3; Ilm. 20:6).

ONKO SINUT KUTSUTTU?

15. Mikä ei todista, että ihminen on voideltu pyhällä hengellä?

15 Jos pohdit, oletko sinä saanut kutsun  taivaalliseen elämään, mieti joitakin tärkeitä kysymyksiä. Tunnetko keskimääräistä suurempaa intoa palvelusta kohtaan? Tutkitko innokkaasti Raamattua ja uppoudutko mielelläsi ”Jumalan syviin asioihin”? (1. Kor. 2:10.) Oletko kokenut, että Jehova on erityisesti siunannut sinun palvelustasi? Onko sinulla palava halu tehdä Jehovan tahto? Tunnetko syvällä sisimmässäsi, että sinulla on velvollisuus auttaa toisia hengellisesti? Oletko nähnyt todisteita siitä, että Jehova on puuttunut elämäsi kulkuun? Jos vastaat näihin kysymyksiin painokkaasti ”kyllä”, tarkoittaako se sitä, että olet saanut taivaallisen kutsun? Ei tarkoita. Miksi ei? Koska nämä eivät ole ainutlaatuisia tunteita, joita vain taivaallisen kutsun saaneet kokevat. Jehovan henki toimii yhtä voimakkaasti niissä ihmisissä, joilla on toivo elää ikuisesti maan päällä. Jos pohdit, oletko saanut taivaallisen kutsun, se jo itsessään osoittaa, että et ole saanut sitä. Ne, jotka Jehova on kutsunut, eivät mieti, onko heidät kutsuttu vai ei. He tietävät!

16. Mistä tiedämme, ettei kaikilla niillä, jotka ovat saaneet Jumalan henkeä, ole taivaallista kutsua?

16 Raamatussa on monia esimerkkejä uskon miehistä, jotka saivat pyhää henkeä mutta joilla ei ollut taivaallista toivoa. Yksi heistä oli Johannes Kastaja. Jeesus piti Johannesta suuressa arvossa, mutta sanoi, ettei tämä olisi osa taivaallista Valtakuntaa (Matt. 11:10, 11). Pyhä henki vaikutti myös Daavidiin (1. Sam. 16:13). Hän oli syvästi hengellinen mies, joka jopa henkeytettiin kirjoittamaan osia Raamatusta (Mark. 12:36). Helluntaina Pietari kuitenkin sanoi, että Daavid ”ei todellakaan noussut taivaisiin” (Apt. 2:34). Pyhä henki vaikutti voimakkaasti näissä miehissä, mutta se ei antanut heille erityistä todistusta siitä, että heidät olisi valittu taivaalliseen elämään. Tämä ei tarkoittanut sitä, että he olisivat olleet jollakin tavalla arvottomia tai vajavaisia. Se merkitsi yksinkertaisesti sitä, että Jehova tulisi herättämään heidät kuolleista elämään paratiisimaassa (Joh. 5:28, 29; Apt. 24:15).

17, 18. a) Mitä palkintoa suurin osa Jumalan nykyisistä palvelijoista odottaa innokkaasti? b) Mitä kysymyksiä tarkastelemme seuraavassa artikkelissa?

17 Suurimmalla osalla Jumalan nykyisistä palvelijoista ei ole taivaallista kutsua. Heillä on sama toivo kuin Daavidilla, Johannes Kastajalla ja toisilla entisaikojen uskollisilla miehillä ja naisilla. He odottavat Abrahamin tavoin innokkaasti elävänsä Valtakunnan alamaisina (Hepr. 11:10). Vain jäännös niistä 144 000:sta, jotka on valittu taivaalliseen elämään, on maan päällä tänä lopun aikana (Ilm. 12:17). Tämä tarkoittaa sitä, että enemmistö heistä on jo kuollut uskollisena.

18 Miten sitten niiden, joilla on toivo elää maan päällä, pitäisi suhtautua niihin, jotka väittävät saaneensa taivaallisen toivon? Miten sinun tulisi reagoida, jos joku seurakunnassasi alkaa ottaa osaa Herran illallisen vertauskuviin? Pitäisikö sinun huolestua, jos niiden määrä, jotka väittävät saaneensa taivaallisen kutsun, kasvaa? Näihin kysymyksiin vastataan seuraavassa artikkelissa.

^ [1] (kpl 4) On mahdollista, että Mooseksen laki annettiin Siinailla samaan aikaan vuodesta, helluntaina (2. Moos. 19:1). Mikäli näin on, Jeesus Kristus saattoi uuden kansakunnan, hengellisen Israelin, uuteen liittoon samana päivänä, jona Mooses useita vuosia aikaisemmin saattoi Israelin lakiliittoon.

^ [2] (kpl 11) Ks. lisätietoa siitä, mitä uudelleen syntyminen tarkoittaa, Vartiotorni 1.4.2009 s. 3–11.