Helppokäyttöasetukset

Valitse kieli

Siirry lisävalikkoon

Siirry sisällysluetteloon

Siirry sisältöön

Jehovan todistajat

suomi

VARTIOTORNI (TUTKITTAVA) MAALISKUU 2017

Kun ystävyys on vaarassa

Kun ystävyys on vaarassa

Gianni ja Maurizio ovat olleet ystäviä jo noin 50 vuotta. Jossain vaiheessa heidän ystävyytensä joutui kuitenkin koetukselle. Maurizio selittää: ”Elämässäni oli vaikea jakso, ja tein vakavia virheitä. Aloimme sen vuoksi ajautua erilleen.” Gianni jatkaa: ”Kun aloin tutkia Raamattua, Maurizio opetti minua. Hänestä tuli minulle hengellinen tuki ja opastaja. Siksi se, mitä hän teki, tuntui käsittämättömältä. Minusta näytti siltä kuin maailmani romahtaisi, sillä tiesin, että tiemme eroaisivat. Tunsin itseni hylätyksi.”

HYVÄT ystävät ovat kallisarvoisia, eivätkä kestävät ystävyyssuhteet synny sattumalta. Mikä voi auttaa pelastamaan ystävyyden, jos se on vaarassa? Voimme oppia paljon Raamatun henkilöistä, jotka olivat toistensa hyviä ystäviä mutta joiden ystävyys joutui myöhemmin koetukselle.

KUN YSTÄVÄ TEKEE VIRHEEN

Daavidilla, joka oli paimen ja myöhemmin kuningas, oli monia hyviä ystäviä. Saatat muistaa heistä esimerkiksi Jonatanin (1. Sam. 18:1). Myös profeetta Natan oli Daavidin ystävä. Raamattu ei kerro, milloin heidän ystävyytensä alkoi, mutta hallituskautensa loppupuolella Daavid uskoutui Natanille kuin ystävälle. Daavid halusi rakentaa temppelin Jehovan palvontaa varten. Hän varmasti arvosti Natanin näkemystä, koska he olivat ystäviä ja Natanilla oli Jehovan henkeä. (2. Sam. 7:2, 3.)

Tapahtui kuitenkin jotain, mikä uhkasi heidän ystävyyttään. Kuningas Daavid syyllistyi aviorikokseen Batseban kanssa. Sitten hän järjesti niin, että Batseban aviomies Uuria saisi surmansa. (2. Sam. 11:2–21.) Vuosien ajan Daavid oli ollut uskollinen Jehovalle ja toiminut oikeudenmukaisesti. Mutta sitten hän syyllistyi tällaiseen järkyttävään syntiin. Mitä tälle hyvälle kuninkaalle  oli oikein tapahtunut? Eikö hän tajunnut, miten vakavasta asiasta oli kyse? Luuliko hän voivansa peittää tekonsa Jumalalta?

Mitä Natan tekisi nyt? Odottaisiko hän, että joku toinen puhuisi asiasta Daavidin kanssa? Oli muitakin, jotka tiesivät, että Daavid oli järjestänyt Uurian kuoleman. Miksi Natanin pitäisi puuttua asiaan ja vaarantaa heidän pitkään jatkunut ystävyytensä? Jopa Natanin oma henki voisi olla vaarassa, jos hän ottaisi asian esille. Daavidhan oli jo tapattanut viattoman miehen.

Jumalan edustajana Natanin oli kuitenkin toimittava. Hän ymmärsi, että jos hän olisi vain hiljaa, hänen suhteensa Daavidiin ei voisi pysyä ennallaan. Lisäksi hänen omatuntonsa vaivaisi häntä. Hänen ystävänsä oli lähtenyt tielle, jota Jehova ei voinut hyväksyä. Daavidin oli välttämättä saatava apua, jotta hän voisi korjata suhteensa Jehovaan. Hän tarvitsi nyt tosi ystävää, ja Natan oli tällainen ystävä. Natan mietti, miten lähestyä Daavidia. Hän päätti kertoa tarinan, joka voisi koskettaa entisen lammaspaimenen sydäntä. Natan välitti Jumalan sanoman, mutta hän teki sen tavalla, joka auttoi Daavidia tunnustamaan syntinsä ja katumaan. (2. Sam. 12:1–14.)

Mitä sinä tekisit, jos sinulla olisi ystävä, joka on tehnyt pahan virheen tai syyllistynyt vakavaan syntiin? Sinulle voisi tulla kiusaus ajatella, että hänen väärintekonsa esille nostaminen vahingoittaisi ystävyyttänne. Tai sinusta voisi tuntua, että jos kerrot asiasta vanhimmille, jotka voisivat auttaa häntä hengellisesti, pettäisit ystäväsi. Miten toimisit?

Aiemmin mainittu Gianni muistelee: ”Tajusin, että jotain oli muuttunut. Maurizio ei enää puhunut minulle yhtä avoimesti kuin ennen. Päätin keskustella hänen kanssaan, vaikka se oli minulle erittäin vaikeaa. Ajattelin, että enhän minä voi kertoa hänelle mitään, mitä hän ei jo tiedä. Ja miten hän oikein reagoisi? Mutta kun mietin kaikkea, mitä olimme tutkineet yhdessä, sain kerättyä rohkeutta puhua hänen kanssaan. Maurizio oli toiminut näin silloin kun minä tarvitsin apua. En halunnut menettää hänen ystävyyttään mutta halusin auttaa häntä, koska välitin hänestä.”

Maurizio lisää: ”Gianni oli vilpitön, ja kaiken lisäksi hän oli oikeassa. Tiesin, etteivät huonojen valintojeni seuraukset olleet sen enempää hänen kuin Jehovankaan syytä. Otin ojennuksen vastaan, ja aikanaan elvyin hengellisesti.”

KUN YSTÄVÄ ON VAIKEUKSISSA

Daavidin elämässä oli muitakin ihmisiä, jotka pysyivät uskollisesti hänen rinnallaan vaikeina aikoina. Yksi heistä oli Husai, jota sanotaan Raamatussa ”Daavidin ystäväksi” (2. Sam. 16:16; 1. Aik. 27:33). Hän saattoi olla hovivirkamies ja kuninkaan seuralainen, joka aika ajoin hoiti luottamustehtäviä.

Kun Daavidin poika Absalom kaappasi valtaistuimen, monet israelilaiset menivät Absalomin puolelle. Mutta Husai ei tehnyt niin. Kun Daavid oli pakomatkalla, Husai meni hänen luokseen. Daavidia loukkasi syvästi se, että hänen oma poikansa, johon hän oli luottanut, oli pettänyt hänet. Husai sen sijaan pysyi uskollisena Daavidille. Hän oli jopa valmis vaarantamaan oman henkensä ja ryhtymään hankkeeseen, jolla salaliitto tehtäisiin tyhjäksi. Husai ei toiminut näin vain siksi, että hän katsoi sen olevan hänen velvollisuutensa hovivirkamiehenä. Hän osoitti olevansa uskollinen ystävä. (2. Sam. 15:13–17, 32–37; 16:15–17:16.)

On sydäntä lämmittävää nähdä nykyään, miten veljiä ja sisaria yhdistää side, johon ei vaikuta esimerkiksi se, millaisia tehtäviä heillä on seurakunnassa. Toiminnallaan he todellisuudessa sanovat: ”Olen sinun ystäväsi, en pakosta vaan siksi, että olet minulle tärkeä.”

Federico-niminen veli koki jotain tällaista. Hyvän ystävänsä Antonion tuella hän  pääsi vaikean elämänvaiheen yli. Federico kertoo: ”Kun Antonio muutti meidän seurakuntaan, meistä tuli pian ystäviä. Olimme molemmat avustavia palvelijoita, ja meistä oli mukavaa työskennellä yhdessä. Pian Antonio nimitettiin vanhimmaksi. Hän oli minulle paitsi ystävä myös hengellinen roolimalli.” Sitten Federico otti harha-askeleen. Hän haki heti hengellistä apua, mutta hän ei enää voinut palvella tienraivaajana eikä avustavana palvelijana. Miten Antonio reagoi tähän?

Kun Federicolla oli vaikeaa, hänen ystävänsä Antonio kuunteli ja rohkaisi häntä.

Federico muistelee: ”Näin, että Antonio ymmärsi tuskani. Hän tuki minua parhaansa mukaan. Hänelle oli tärkeää, että toipuisin hengellisesti, eikä hän koskaan hylännyt minua. Hän kannusti minua vahvistamaan hengellisyyttäni ja olemaan antamatta periksi.” Antonio kertoo: ”Vietin enemmän aikaa Federicon kanssa. Halusin, että hän voisi puhua minulle vapaasti mistä tahansa, jopa tuskallisista asioista.” Aikanaan Federico pääsi takaisin tasapainoon, ja myöhemmin hänet nimitettiin taas tienraivaajaksi ja avustavaksi palvelijaksi. Antonio sanoo: ”Vaikka palvelemme nykyään eri seurakunnissa, olemme läheisempiä kuin koskaan.”

TUNTISITKO ITSESI PETETYKSI?

Miltä sinusta tuntuisi, jos läheinen ystävä kääntäisi sinulle selkänsä silloin kun tarvitsisit häntä kaikkein eniten? Harva asia voisi loukata meitä enemmän. Pystyisitkö antamaan hänelle anteeksi? Voisiko ystävyytenne koskaan palautua ennalleen?

Mietitäänpä, mitä Jeesukselle tapahtui hänen maanpäällisen elämänsä viimeisinä päivinä. Hän oli viettänyt paljon aikaa uskollisten apostoliensa kanssa, ja heidän välilleen oli muodostunut erityinen side. Jeesus kutsui heitä syystäkin ystävikseen (Joh. 15:15). Mutta mitä tapahtui, kun Jeesus pidätettiin? Apostolit pakenivat. Pietari oli julistanut suureen ääneen, että hän ei koskaan hylkäisi Herraansa, mutta vielä samana yönä hän kielsi edes tuntevansa häntä. (Matt. 26:31–33, 56, 69–75.)

 Jeesus tiesi, että hän joutuisi kohtaamaan viimeisen koetuksensa yksin. Pettymyksen ja loukkaantumisen tunteet olisivat silti olleet ymmärrettäviä. Kun Jeesus keskusteli muutama päivä ylösnousemuksensa jälkeen opetuslasten kanssa, hänen sanoissaan ei kuitenkaan ollut häivähdystäkään pettymystä, katkeruutta tai mielipahaa. Hänellä ei ollut tarvetta luetella heidän virheitään, eikä hän ottanut esille edes sitä, mitä he olivat tehneet sinä yönä, jona hänet pidätettiin.

Jeesus päinvastoin rauhoitteli Pietaria ja muita apostoleja. Hän vakuutti luottavansa heihin ja antoi heille ohjeita, jotka koskivat ihmishistorian tärkeintä opetustyötä. Jeesus piti apostoleja edelleen ystävinään. Hänen rakkautensa teki heihin lähtemättömän vaikutuksen. Apostolit päättivät tehdä parhaansa, jotta he eivät enää koskaan tuottaisi pettymystä Herralleen. He tosiaan suorittivat menestyksellisesti tehtävän, jonka Jeesus jätti seuraajilleen (Apt. 1:8; Kol. 1:23).

Elvira-niminen sisar muistaa elävästi vaikean tilanteen, joka syntyi hänen ja hänen hyvän ystävänsä Giulianan välille. Elvira kertoo: ”Kun hän sanoi minulle, että häntä loukkasi se, mitä olin tehnyt, minusta tuntui tosi pahalta. Hänellä oli täysi oikeus olla vihainen. Minuun teki kuitenkin vaikutuksen se, että hän oli enemmän huolissaan minusta ja siitä, mitä käytöksestäni seuraisi. Tulen aina arvostamaan sitä, että hän ei keskittynyt siihen, miten väärin olin häntä kohdellut, vaan siihen, miten toimintani vahingoitti minua itseäni. Kiitin Jehovaa siitä, että minulla oli ystävä, joka pani minun hyvinvointini omien tunteidensa edelle.”

Miten hyvä ystävä siis toimii, kun ystävyys on vaarassa? Hän on tarvittaessa halukas puhumaan ongelmasta ystävällisesti mutta avoimesti. Hän on kuin Natan ja Husai, jotka pysyivät uskollisina ystävinä jopa vaikeina aikoina, ja niin kuin Jeesus, joka oli valmis antamaan anteeksi. Oletko sinä tällainen ystävä?