Siirry sisältöön

Siirry lisävalikkoon

Siirry sisällysluetteloon

Jehovan todistajat

suomi

Vartiotorni – tutkittava  |  Maaliskuu 2017

Anna kunnia niille joille se kuuluu

Anna kunnia niille joille se kuuluu

”Valtaistuimella istuvalle ja Karitsalle olkoon siunaus ja kunnia ja kirkkaus ja väkevyys aina ja ikuisesti.” (ILM. 5:13)

LAULUT: 9, 108

1. Keitä yleensä kunnioitamme erityisesti, ja mitä tässä kirjoituksessa tarkastellaan?

TOISTEN kunnioittaminen merkitsee sitä, että arvostaa heitä ja ilmaisee sen jollakin tavoin. Yleensä kunnioitamme erityisesti niitä, jotka ovat tehneet jotain ansaitakseen kunnioituksemme tai joilla on tärkeä asema tai tehtävä. Tässä kirjoituksessa tarkastellaan sitä, keitä meidän tulisi kunnioittaa ja miksi.

2, 3. a) Miksi erityisesti Jehova ansaitsee kunnioituksen? (Ks. kuva kirjoituksen alussa.) b) Kuka on Ilmestyksen 5:13:ssa mainittu Karitsa, ja miksi hän on kunnioituksen arvoinen?

2 Kuten Ilmestyksen 5:13:ssa osoitetaan, ”valtaistuimella istuva ja Karitsa” ansaitsevat varmasti kunnioituksen. Ilmestyksen luvussa 4 esitetään yksi syy, jonka vuoksi Jehova on kunnioituksen arvoinen. Korkea-arvoiset henkiolennot ylistävät Jehovaa, ”häntä, joka elää aina ja ikuisesti”. He julistavat: ”Sinä, Jehova, niin, meidän Jumalamme, olet arvollinen saamaan kirkkauden ja kunnian ja voiman, koska sinä olet luonut kaikki ja sinun tahdostasi ne olivat olemassa ja ne luotiin.” (Ilm. 4:9–11.)

 3 Karitsa on Jeesus Kristus, ”Jumalan Karitsa, joka ottaa pois maailman synnin” (Joh. 1:29). Hän on paljon korkea-arvoisempi kuin kukaan ihminen, joka hallitsee tai on hallinnut kuninkaana. Raamatussa selitetään: ”[Hän on] kuninkaina hallitsevien Kuningas ja herroina hallitsevien Herra, jolla yksin on kuolemattomuus, joka asuu luoksepääsemättömässä valossa, jota kukaan ihmisistä ei ole nähnyt eikä voi nähdä.” (1. Tim. 6:14–16.) Kuka muu kuningas on koskaan kuollut vapaaehtoisesti lunnaina syntiemme edestä? Ehkä sinusta tuntuu samalta kuin myriadeista taivaassa olevista henkiolennoista, jotka julistavat: ”Karitsa, joka teurastettiin, on arvollinen saamaan mahdin ja rikkauden ja viisauden ja voiman ja kunnian ja kirkkauden ja siunauksen.” (Ilm. 5:12.)

4. Miksi ei ole yhdentekevää, kunnioitammeko Jehovaa ja Jeesusta?

4 Ei ole yhdentekevää, kunnioitammeko Jehovaa ja Jeesusta. Ikuinen elämämme riippuu siitä. Tämä käy selvästi ilmi Johanneksen 5:22, 23:ssa olevista Jeesuksen sanoista. Ne kuuluvat: ”Isä ei tuomitse ainoatakaan, vaan hän on antanut kaiken tuominnan Pojalle, jotta kaikki kunnioittaisivat Poikaa niin kuin he kunnioittavat Isää. Se, joka ei kunnioita Poikaa, ei kunnioita Isää, joka on lähettänyt hänet.” (Lue psalmi 2:11, 12.)

5. Miksi meidän tulisi arvostaa ja kunnioittaa ihmisiä yleensä?

5 Ihminen luotiin ”Jumalan kuvaksi” (1. Moos. 1:27). Siksi useimmat ihmiset ilmaisevat jollain tavoin ominaisuuksia, joita on Jumalalla. He pystyvät osoittamaan toisiaan kohtaan rakkautta, ystävällisyyttä ja myötätuntoa. Ihmiseen on luotu omatunto, synnynnäinen oikean ja väärän taju. Vaikka omatunto ei aina toimikaan niin kuin sen pitäisi, tavallisesti ihmiset tajuavat, mikä on oikein ja mikä väärin, mikä rehellistä ja mikä epärehellistä, mikä sopivaa ja mikä sopimatonta. (Room. 2:14, 15.) Useimpia viehättää kaikki sellainen, mikä on puhdasta ja kaunista, ja he haluavat elää rauhassa toisten kanssa. Tajuavatpa he sitä tai eivät, he heijastavat ainakin jossain määrin Jehovan ominaisuuksia ja ansaitsevat siksi arvostuksemme ja kunnioituksemme (Ps. 8:5).

TASAPAINO KUNNIAN OSOITTAMISESSA

6, 7. Miten tosi kristityt eroavat monista muista ihmisistä?

6 Millaista kunniaa toisille ihmisille tulisi osoittaa ja miten paljon? Sen ratkaiseminen vaatii tasapainoa. Saatanan maailman asenteet vaikuttavat voimakkaasti useimpiin epätäydellisiin ihmisiin. Siksi arvostus ja kunnioitus toisia kohtaan voi helposti muuttua palvonnaksi. Jotkut uskonnolliset tai poliittiset johtajat, urheilijat, viihdemaailman tähdet ja muut julkisuuden henkilöt ovat monille kuin jumalia. Sekä nuoret että vanhat saattavat pitää tällaisia ihmisiä roolimalleinaan ja jäljitellä heidän pukeutumistaan, eleitään, käytöstään tai puhetapaansa.

7 Tosi kristityt tietävät, että on väärin osoittaa ihmisiä kohtaan tällaista ylenmääräistä kunnioitusta. Jeesus on ainoa koskaan elänyt ihminen, jota voimme pitää täydellisenä roolimallina (1. Piet. 2:21). Jumalaa ei miellyttäisi se, että antaisimme ihmisille enemmän kunniaa kuin he ansaitsevat. Meidän on muistettava seuraava perustotuus: ”Kaikki ovat tehneet syntiä ja ovat Jumalan kunniaa vailla.” (Room. 3:23.) Yksikään ihminen ei siis ansaitse  sellaista kunnioitusta, joka hipoo epäjumalanpalvelusta.

8, 9. a) Miten Jehovan todistajat suhtautuvat viranomaisiin? b) Kuinka pitkälle tottelevaisuutemme viranomaisia kohtaan menee?

8 Jotkut ihmiset yhteiskunnassa ansaitsevat arvostuksen ja kunnioituksen asemansa vuoksi. Viranomaisten tehtävänä on pitää yllä lakia ja järjestystä ja huolehtia kansalaisten tarpeista. Tästä on hyötyä kaikille. Apostoli Paavali sanoikin viranomaisia ”esivalloiksi”, joille kristittyjen tulee olla alamaisia. Hän kehotti: ”Antakaa kaikille heille kuuluva: sille, joka vaatii veron, vero; – – sille, joka vaatii kunniaa, sellainen kunnia.” (Room. 13:1, 7.)

9 Jehovan todistajat kunnioittavat julkisen vallan edustajia. Jokaisessa maassa on omat tapansa, ja siksi viranomaisten vaatimukset voivat vaihdella paikasta toiseen. Olemme halukkaasti yhteistoiminnassa heidän kanssaan, mutta Raamatun viitoittamissa rajoissa. Emme voi mennä niin pitkälle, että olisimme tottelemattomia Jumalalle tai rikkoisimme kristillistä puolueettomuutta. (Lue 1. Pietarin kirjeen 2:13–17.)

10. Miten menneisyydessä eläneet Jehovan palvelijat näyttivät meille hyvää esimerkkiä?

10 Menneisyydessä eläneet Jehovan palvelijat näyttivät hyvää esimerkkiä siinä, miten he suhtautuivat vallanpitäjiin ja viranomaisiin. Kun Rooman maailmanvalta pani toimeen väestönlaskennan, Joosef ja Maria olivat yhteistoiminnallisia. He menivät Betlehemiin huolimatta siitä, että Maria synnyttäisi pian esikoisensa. (Luuk. 2:1–5.) Myöhemmin kun Paavalia syytettiin rikoksesta, hän puolustautui kunnioittavasti kuningas Herodes Agrippan ja Festuksen, Roomalle kuuluvan Juudean provinssin käskynhaltijan, edessä (Apt. 25:1–12; 26:1–3).

11, 12. a) Miksi suhtaudumme uskonnollisiin johtajiin eri tavalla kuin maallisiin viranomaisiin? b) Mitä seurasi siitä, että itävaltalainen todistaja osoitti kunnioitusta eräälle poliitikolle?

11 Jehovan todistajat eivät kuitenkaan osoita erityistä kunnioitusta uskonnollisia johtajia kohtaan, vaikka nämä saattavat odottaa sitä. Väärä uskonto antaa ihmisille virheellisen kuvan Jumalasta ja vääristää hänen Sanansa opetuksia. Niinpä vaikka kunnioitammekin uskonnollisia johtajia lähimmäisinämme, emme osoita heille erityiskunniaa. Muistamme, että Jeesus sanoi oman aikansa uskonnollisia opettajia ulkokullatuiksi ja sokeiksi oppaiksi (Matt. 23:23, 24). Toisaalta sopiva kunnioitus maallisia viranomaisia kohtaan voi johtaa odottamattomiin tuloksiin.

12 Leopold Engleitner oli innokas itävaltalainen Jehovan todistaja, jonka natsit pidättivät ja lähettivät junalla Buchenwaldin keskitysleiriin. Samassa junassa oli itävaltalainen poliitikko Heinrich Gleissner, joka oli joutunut natsien epäsuosioon. Junamatkalla veli Engleitner selitti kunnioittavasti uskonkäsityksiään Gleissnerille, ja tämä kuunteli tarkkaan. Toisen maailmansodan jälkeen Gleissner käytti useita kertoja vaikutusvaltaansa Itävallan todistajien hyväksi. Ehkä mieleesi tulee muita esimerkkejä siitä, mitä hyvää on seurannut, kun kristityt ovat Raamatun kehotuksen mukaisesti osoittaneet kunnioitusta viranomaisia kohtaan.

 MUITA JOTKA ANSAITSEVAT KUNNIOITUKSEMME

13. Ketkä erityisesti ansaitsevat arvostuksemme ja kunnioituksemme ja miksi?

13 Hengelliset veljemme ja sisaremme ansaitsevat varmasti sen, että arvostamme ja kunnioitamme heitä. Tämä pitää paikkansa varsinkin vanhimmista, jotka ottavat johdon keskuudessamme. (Lue 1. Timoteuksen kirjeen 5:17.) Kunnioitamme näitä veljiä riippumatta heidän kansallisuudestaan, koulutuksestaan, varallisuudestaan tai yhteiskunnallisesta asemastaan. Raamatussa heitä sanotaan ”lahjoiksi ihmisinä”, ja heillä on merkittävä osa järjestelyssä, jonka välityksellä Jumala huolehtii palvelijoistaan (Ef. 4:8). Ensimmäisellä vuosisadalla kristityt kunnioittivat syvästi niitä, jotka oli nimitetty ottamaan johto. Mekin suhtaudumme samoin seurakunnan vanhimpiin, kierrosvalvojiin sekä haaratoimistokomiteoiden ja hallintoelimen jäseniin. Emme kuitenkaan nosta näitä kristillisen seurakunnan edustajia jalustalle emmekä käyttäydy heidän seurassaan ikään kuin keskuudessamme olisi enkeleitä. Arvostamme ja kunnioitamme heitä heidän kovan työnsä ja nöyryytensä vuoksi. (Lue 2. Korinttilaiskirjeen 1:24; Ilmestyksen 19:10.)

14, 15. Vertaa kristittyjä vanhimpia ja uskonnollisia johtajia toisiinsa.

14 Vanhimmat ovat nöyriä hengellisiä paimenia, eivätkä he halua, että heitä kohdeltaisiin kuin kuuluisuuksia. He ovat täysin erilaisia kuin monet uskonnolliset johtajat nykyään ja ensimmäisellä vuosisadalla. Jeesus sanoi aikansa uskonnollisista johtajista: ”He pitävät huomattavimmasta paikasta illallisilla ja etumaisista istuimista synagogissa ja tervehdyksistä toreilla.” (Matt. 23:6, 7.)

15 Aidot kristityt paimenet noudattavat nöyrästi seuraavaa Jeesuksen ohjetta: ”Teitä älköön kutsuttako rabbiksi, sillä yksi on teidän opettajanne, kun taas te kaikki olette veljiä. Älkää myöskään kutsuko ketään isäksenne maan päällä, sillä yksi on teidän Isänne, taivaallinen. Älköön teitä liioin kutsuttako ’johtajiksi’, sillä yksi on teidän Johtajanne, Kristus. Vaan suurimman teidän keskuudessanne tulee olla teidän palvelijanne. Joka korottaa itsensä, se nöyrrytetään, ja joka nöyrryttää itsensä, se korotetaan.” (Matt. 23:8–12.) Kun seurakunnissa eri puolilla maailmaa palvelevat vanhimmat ovat nöyriä ja tottelevat näitä Jeesuksen sanoja, he saavat osakseen veljiensä ja sisartensa rakkauden, arvostuksen ja kunnioituksen.

Nöyrät vanhimmat ansaitsevat toisten rakkauden, arvostuksen ja kunnioituksen. (Ks. kpl:t 13–15.)

16. Miksi meidän tulisi pyrkiä noudattamaan Raamatun neuvoja kunnian osoittamisesta?

16 Voi viedä aikaa, ennen kuin löydämme sopivan tasapainon toisten  kunnioittamisessa. Se ei ollut aina helppoa myöskään ensimmäisen vuosisadan kristityille (Apt. 10:22–26; 3. Joh. 9, 10). Raamatun neuvojen noudattaminen on kuitenkin ehdottomasti vaivan arvoista. Kuten tulemme huomaamaan, siitä on paljon hyötyä.

MITÄ HYÖTYÄ TOISTEN KUNNIOITTAMISESTA ON?

17. Mitä hyötyä on niiden kunnioittamisesta, joilla on valtaa meihin?

17 Kun arvostamme ja kunnioitamme maallisia viranomaisia, on todennäköisempää, että he puolustavat oikeuttamme saarnata vapaasti. Kunnioittava asenteemme saa heidät usein suhtautumaan toimintaamme myönteisesti. Saksalainen tienraivaajasisar Birgit oli vuosia sitten tyttärensä koulunpäättäjäisissä. Opettajat kertoivat hänelle, että heistä oli ollut hienoa opettaa vuosien varrella Jehovan todistaja -lapsia. Heidän mielestään olisi ollut vahinko, jos todistajalapsia ei olisi ollut heidän koulussaan. Birgit selitti heille: ”Lapsiamme on opetettu käyttäytymään Jumalan normien mukaan, ja niihin sisältyy opettajien kunnioittaminen.” Eräs opettaja sanoi: ”Jos kaikki lapset olisivat sellaisia kuin teidän, koulu olisi paratiisi.” Joitakin viikkoja myöhemmin eräs opettajista oli läsnä konventissa Leipzigissa.

18, 19. Mitä meidän on tärkeää pitää mielessä, kun osoitamme kunnioitusta vanhimmille?

18 Jumalan sanan täydelliset ja viisaat periaatteet ohjaavat myös sitä, miten osoittaa sopivaa kunnioitusta seurakunnan vanhimmille. (Lue Heprealaiskirjeen 13:7, 17.) Me voimme ja meidän tulisi kiittää heitä heidän kovasta työstään. Kun pyrimme tottelemaan ohjeita, joita he antavat, he voivat jatkaa tehtäviensä hoitamista iloiten. Lisäksi Raamattu kehottaa meitä jäljittelemään heidän uskoaan. Tämä ei merkitse sitä, että yrittäisimme matkia jonkun ”huomattavan” vanhimman pukeutumistyyliä tai hänen puhe- tai opetustapaansa. Jos tekisimme niin, voisimme antaa väärän kuvan siitä, ketä seuraamme. Emme saisi unohtaa, että epätäydellisten ihmisten sijasta Kristus on malli, jota meidän tulee jäljitellä.

19 Siitä, että osoitamme vanhimmille sopivaa kunnioitusta mutta emme kohtele heitä kuin kuuluisuuksia, on heille apua. Näin autamme heitä karttamaan ylpeyttä, ylemmyydentunnetta ja omahyväisyyttä.

20. Miten me itse hyödymme siitä, että kunnioitamme toisia?

20 Kunnian antaminen niille, joille se kuuluu, hyödyttää monin tavoin myös meitä itseämme. Emme tule itsekeskeisiksi emmekä luule itsestämme liikoja, vaikka saisimme erikoishuomiota. Noudatamme samaa mallia kuin Jehovan järjestö, joka ei anna ylenmääräistä tai aiheetonta kunniaa ihmisille, ovatpa he uskovia tai ei-uskovia. Lisäksi se on viisasta, sillä se estää meitä kompastumasta, jos joku kunnioittamamme henkilö tuottaa meille pettymyksen.

21. Mikä on kaikkein tärkein syy, jonka vuoksi annamme kunnian niille, joille se kuuluu?

21 Toisten sopiva kunnioittaminen on hyödyllistä ennen kaikkea siksi, että se miellyttää Jumalaa. Toimimme hänen haluamallaan tavalla ja pysymme uskollisina hänelle. Uskollisuutemme antaa Jehovalle perusteen vastata kenelle tahansa, joka yrittää pilkata häntä (Sananl. 27:11). Maailma on täynnä ihmisiä, joilla on vääristynyt näkemys toisten kunnioittamisesta. Olemme hyvin kiitollisia siitä, että tiedämme, miten voimme osoittaa toisille kunniaa Jehovan tavalla.