Helppokäyttöasetukset

Valitse kieli

Siirry lisävalikkoon

Siirry sisällysluetteloon

Siirry sisältöön

Jehovan todistajat

suomi

VARTIOTORNI (TUTKITTAVA) LOKAKUU 2016

Ilmaise uskoa Jehovan lupauksiin

Ilmaise uskoa Jehovan lupauksiin

”Usko on – – selvä osoitus todellisuuksista, vaikka niitä ei nähdä.” (HEPR. 11:1)

LAULUT: 54, 125

1. Miten meidän tulisi suhtautua kristilliseen uskoon?

KRISTILLINEN usko on kallisarvoinen ominaisuus. Se ”ei ole kaikkien omaisuutta” (2. Tess. 3:2). Jehova on kuitenkin antanut uskoa jokaiselle palvojalleen (Room. 12:3; Gal. 5:22). Kaikkien, joilla on sitä, tulisi olla syvästi kiitollisia.

2, 3. a) Mitkä siunaukset usko mahdollistaa? b) Mitä kysymyksiä ryhdymme tarkastelemaan?

2 Jeesus Kristus sanoi, että hänen taivaallinen Isänsä vetää ihmisiä lähelleen Poikansa välityksellä (Joh. 6:44, 65). Jeesukseen uskominen puolestaan mahdollistaa sen, että ihminen voi saada syntinsä anteeksi. Tämän ansiosta taas hän voi nauttia Jehovan ystävyydestä ikuisesti (Room. 6:23). Syntisinä ihmisinä ansaitsemme ainoastaan kuoleman, emme tällaisia ihastuttavia siunauksia (Ps. 103:10). Jehova kuitenkin näki meissä potentiaalia. Hän osoitti ansaitsematonta hyvyyttään ja avasi sydämemme hyvälle uutiselle. Niin aloimme uskoa Jeesukseen ja saimme toivon elää ikuisesti. (Lue 1. Johanneksen kirjeen 4:9, 10.)

 3 Mutta mitä usko oikeastaan on? Merkitseekö se vain sitä, että ymmärrämme järjellä, millaisia siunauksia Jumalalla on meitä varten? Mikä vielä tärkeämpää, millä tavoin meidän täytyy ilmaista uskoa?

USKO KUMPUAA SYDÄMESTÄ

4. Selitä, miksi usko ei ole vain asioiden ymmärtämistä järjellä.

4 Usko on enemmän kuin sitä, että ihminen ymmärtää Jumalan tarkoituksen järjellään. Se on vahva motivoiva voima, joka saa hänet toimimaan Jumalan tahdon mukaan. Usko pelastukseen, jonka Jumala on järjestänyt, kannustaa kertomaan hyvää uutista toisille. Apostoli Paavali selitti: ”Jos sinä julkisesti julistat tämän ’omassa suussasi’ olevan sanan, että Jeesus on Herra, ja uskot sydämessäsi, että Jumala on herättänyt hänet kuolleista, niin sinä pelastut. Sillä sydämellä uskotaan vanhurskaudeksi, mutta suulla annetaan julkinen julistus pelastukseksi.” (Room. 10:9, 10; 2. Kor. 4:13.)

5. Miksi usko on hyvin tärkeä ominaisuus, ja miten voimme pitää sen vahvana? Havainnollista.

5 Ikuinen elämämme Jumalan uudessa maailmassa riippuu selvästikin siitä, että meillä on uskoa ja että pidämme sen vahvana. Uskoamme voidaan verrata kasviin. Toisin kuin tekokukka, elävä kasvi muuttuu koko ajan. Jos tervettä kasvia kastelee säännöllisesti, se kukoistaa, mutta ellei se saa riittävästi vettä, se kuihtuu ja lopulta kuolee. Sama pitää paikkansa uskostamme: ellemme pidä siitä huolta, se kuihtuu ja kuolee. (Luuk. 22:32; Hepr. 3:12.) Jos taas huolehdimme uskostamme asianmukaisesti, se säilyy elävänä ja ”kasvaa” ja me pysymme ”terveinä uskossa” (2. Tess. 1:3; Tit. 2:2).

MITEN USKOA KUVAILLAAN RAAMATUSSA?

6. Millä kahdella tavalla uskoa kuvaillaan Heprealaiskirjeen 11:1:ssä?

6 Raamatussa Heprealaiskirjeen 11:1:ssä kuvaillaan, mitä usko on. (Lue.) 1) Usko on ”sen vakuuttunutta odotusta, mitä toivotaan”. Siihen, ”mitä toivotaan”, sisältyvät tulevat tapahtumat, jotka on luvattu mutta jotka eivät vielä ole toteutuneet, kuten kaiken pahuuden loppu ja uuden maailman tulo. 2) Usko on ”selvä osoitus todellisuuksista, vaikka niitä ei nähdä”. Tässä tekstiyhteydessä ”selväksi osoitukseksi” käännetty kreikan sana viittaa vakuuttaviin todisteisiin näkymättömistä todellisuuksista. Olemme varmoja esimerkiksi siitä, että Jehova Jumala, Jeesus Kristus ja enkelit ovat olemassa ja että taivaallinen Valtakunta on toiminnassa. (Hepr. 11:3.) Miten voimme osoittaa, että toivomme on elävä ja että uskomme näkymättömiin asioihin, joista Jumalan sanassa kerrotaan? Meiltä edellytetään sanoja ja tekoja, sillä ilman niitä uskomme olisi vajavainen.

7. Miten Nooan esimerkki auttaa ymmärtämään, mitä usko merkitsee? (Ks. kuva kirjoituksen alussa.)

7 Heprealaiskirjeen 11:7:ssä kerrotaan Nooan uskosta: ”Kun hänelle oli annettu jumalallinen varoitus siitä, mitä ei vielä nähty, [hän osoitti] jumalanpelkoa ja rakensi arkin huonekuntansa pelastamiseksi.” Nooa ilmaisi uskoa rakentamalla valtavan arkin. Hänen naapurinsa varmasti kyselivät häneltä, miksi hän työskenteli tuon jättiläismäisen rakennelman kimpussa. Pysyikö Nooa vaiti, tai käskikö hän heitä pitämään huolta vain omista asioistaan? Ei tietenkään! Usko sai hänet todistamaan rohkeasti ja varoittamaan aikalaisiaan lähestyvästä  Jumalan tuomiosta. Hyvin todennäköisesti Nooa toisti ihmisille juuri ne sanat, jotka Jehova oli lausunut hänelle: ”Kaiken lihan loppu on nyt edessäni, koska maa on heidän takiaan täynnä väkivaltaa – – minä puolestani tuotan vedenpaisumuksen maan päälle hävittääkseni taivaiden alta kaiken lihan, jossa elämän voima vaikuttaa. Kaikki, mikä on maan päällä, heittää henkensä.” Epäilemättä Nooa selitti, mikä oli ainoa keino pelastua, ja toisti Jumalan käskyn: ”Sinun on mentävä arkkiin.” Nooa siis ilmaisi uskoa myös toimimalla ”vanhurskauden saarnaajana”. (1. Moos. 6:13, 17, 18; 2. Piet. 2:5.)

8. Mitä opetuslapsi Jaakob sanoi aidosta uskosta?

8 Jaakobin kirje kirjoitettiin todennäköisesti vähän sen jälkeen, kun apostoli Paavali oli kuvaillut uskoa Heprealaiskirjeessä. Paavalin tavoin Jaakobkin selitti, että aito kristillinen usko edellyttää myös toimintaa. Hän kirjoitti: ”Näytä minulle uskosi ilman tekoja, niin minä näytän uskoni sinulle teoillani.” (Jaak. 2:18.) Jaakob selitti edelleen, että johonkin uskomisen ja uskon ilmaisemisen välillä on selvä ero. Demonit  uskovat, että Jumala on olemassa, mutta niillä ei ole aitoa uskoa. Sen sijaan ne yrittävät petollisesti estää Jumalan tarkoituksen toteutumisen. (Jaak. 2:19, 20.) Jaakob kääntää nyt huomion erääseen muinaiseen uskon mieheen ja kysyy: ”Eikö Abraham, meidän isämme, julistettu vanhurskaaksi teoista, kun hän oli uhrannut poikansa Iisakin alttarilla? Sinä näet, että hänen uskonsa vaikutti hänen tekojensa mukana ja hänen uskonsa täydellistyi hänen teoistaan.” Korostaakseen sitä tosiasiaa, että usko täytyy osoittaa teoilla, Jaakob lisää: ”Niin kuin ruumis ilman henkeä on kuollut, niin myös usko ilman tekoja on kuollut.” (Jaak. 2:21–23, 26.)

9, 10. Miten apostoli Johannes auttaa meitä ymmärtämään, kuinka tärkeää uskon ilmaiseminen on?

9 Yli 30 vuotta myöhemmin apostoli Johannes kirjoitti evankeliuminsa ja kolme kirjettään. Ymmärsikö hän aidon kristillisen uskon yhtä syvällisesti kuin muut raamatunkirjoittajat, jotka olivat Jumalan hengen vaikutuksesta kuvailleet sitä ennen häntä? Johannes käytti useammin kuin kukaan muu raamatunkirjoittaja kreikan verbiä, joka käännetään vastineella ”uskoa”.

10 Johannes selitti esimerkiksi: ”Joka uskoo Poikaan, sillä on ikuinen elämä; joka ei tottele Poikaa, se ei näe elämää, vaan hän pysyy Jumalan vihastuksen alaisena.” (Joh. 3:36.) Kristilliseen uskoon sisältyy se, että tottelee Jeesuksen käskyjä. Johannes lainasi usein Jeesuksen sanoja, joiden mukaan uskoa täytyy ilmaista jatkuvasti (Joh. 3:16; 6:29, 40; 11:25, 26; 14:1, 12).

11. Miten voimme osoittaa arvostuksemme sen johdosta, että tunnemme totuuden?

11 Miten kiitollisia olemmekaan siitä, että Jehova on pyhän henkensä välityksellä paljastanut meille totuuden ja auttanut meitä uskomaan hyvään uutiseen! (Lue Luukkaan 10:21.) Meidän tulisi aina muistaa kiittää Jehovaa siitä, että hän on vetänyt meidät lähelleen Poikansa kautta, joka on ”uskomme Pääedustaja ja Täydellistäjä” (Hepr. 12:2). Koska arvostamme Jumalan ansaitsematonta hyvyyttä, haluamme jatkuvasti vahvistaa uskoamme rukoilemalla ja tutkimalla hänen Sanaansa (Ef. 6:18; 1. Piet. 2:2).

Ilmaise uskoa kertomalla hyvää uutista joka tilaisuudessa. (Ks. kpl 12.)

12. Millä tavoin meidän tulee ilmaista uskoa?

12 Meidän tulee edelleen ilmaista uskoa Jehovan lupauksiin. Ilmaisemme sitä tavoilla, jotka näkyvät selvästi toisille. Esimerkiksi saarnaamme jatkuvasti Jumalan valtakuntaa ja osallistumme opetuslasten tekemiseen. Me myös ”teemme hyvää kaikille, mutta varsinkin niille, jotka ovat meille sukua uskossa” (Gal. 6:10). Lisäksi yritämme kovasti ”riisua pois vanhan persoonallisuuden tottumuksineen” ja varomme kaikkea sellaista, mikä saattaisi heikentää meitä hengellisesti (Kol. 3:5, 8–10).

USKO JUMALAAN ON OSA ”PERUSTUSTAMME”

13. Miten tärkeää on ”usko Jumalaan”? Mihin sitä verrataan ja miksi?

13 Jumalan sanassa sanotaan: ”Ilman uskoa on mahdotonta miellyttää häntä, sillä Jumalaa lähestyvän täytyy uskoa, että hän on ja että hänestä tulee niiden palkitsija, jotka hartaasti etsivät häntä.” (Hepr. 11:6.) Raamatussa ”uskoa Jumalaan” kuvaillaan ”perustukseksi”, jota jokainen tarvitsee voidakseen tulla aidoksi kristityksi ja pysyä sellaisena (Hepr. 6:1). Kristittyjen täytyy lisätä uskon perustukselle muita tärkeitä ominaisuuksia, jotta he voivat ”pitää itsensä Jumalan rakkaudessa”.  (Lue 2. Pietarin kirjeen 1:5–7; Juud. 20, 21.)

14, 15. Miten tärkeää usko on rakkauteen verrattuna?

14 Kristityt raamatunkirjoittajat tähdensivät uskon tärkeyttä viittaamalla siihen satoja kertoja. Mitään muuta kristillistä ominaisuutta ei mainita yhtä usein. Merkitseekö tämä sitä, että usko on tärkein kristillinen ominaisuus?

15 Paavali vertasi uskoa rakkauteen seuraavin sanoin: ”Jos minulla on kaikki usko, niin että voin siirtää vuoria, mutta minulla ei ole rakkautta, en ole mitään.” (1. Kor. 13:2.) Jeesus korosti, miten tärkeää on rakkaus Jumalaan, kun hän vastasi kysymykseen: ”Mikä on Lain suurin käsky?” (Matt. 22:35–40.) Rakkaus liittyy läheisesti moniin muihin välttämättömiin kristillisiin ominaisuuksiin, myös uskoon. Raamatussa todetaan rakkaudesta: ”Kaikki se uskoo.” Rakkaus auttaa meitä uskomaan kaikkeen, mitä Jumala kertoo meille Sanassaan. (1. Kor. 13:4, 7.)

16, 17. Miten usko ja rakkaus yhdistetään toisiinsa Raamatussa? Kumpi niistä on suurempi ja miksi?

16 Koska usko ja rakkaus ovat kumpikin hyvin tärkeitä, kristityt raamatunkirjoittajat mainitsivat ne usein samassa virkkeessä tai tekstiyhteydessä. Paavali kehotti veljiään ”pitämään yllään uskon ja rakkauden rintahaarniskan” (1. Tess. 5:8). Pietari kirjoitti: ”Vaikka ette ole koskaan nähneet häntä [Jeesusta], niin te rakastatte häntä. Vaikka ette katsele häntä nykyään, silti te uskotte häneen.” (1. Piet. 1:8.) Jaakob kysyi voidelluilta veljiltään: ”Eikö Jumala valinnut ne, jotka ovat maailman kannalta köyhiä, olemaan rikkaita uskossa ja sen valtakunnan perillisiä, jonka hän lupasi häntä rakastaville?” (Jaak. 2:5.) Johannes kirjoitti: ”Tämä onkin hänen [Jumalan] käskynsä, että me uskomme hänen Poikansa Jeesuksen Kristuksen nimeen ja rakastamme toisiamme.” (1. Joh. 3:23.)

17 Vaikka usko on olennaisen tärkeää, se käy joiltakin osin tarpeettomaksi silloin, kun näemme Jumalan lupausten täyttyvän ja kristillisen toivomme toteutuvan. Meidän on kuitenkin aina tarpeen kasvattaa rakkauttamme Jumalaan ja lähimmäiseemme. Siksi Paavalilla oli hyvät syyt kirjoittaa: ”Nyt pysyvät kuitenkin usko, toivo, rakkaus, nämä kolme, mutta suurin näistä on rakkaus.” (1. Kor. 13:13.)

TODISTE USKON VOIMASTA

18, 19. Mikä todistaa uskon voimasta nykyään, ja kuka ansaitsee siitä kunnian?

18 Meidän aikanamme Jumalan kansa on ilmaissut uskoa Jumalan perustettuun valtakuntaan. Tämän tuloksena on syntynyt maailmanlaajuinen hengellinen paratiisi, jossa on yli kahdeksan miljoonaa asukasta. Siellä tuotetaan runsaasti Jumalan hengen hedelmää (Gal. 5:22, 23). Aidossa kristillisessä uskossa ja rakkaudessa on selvästikin voimaa!

19 Kukaan ihminen ei voi ottaa tästä kunniaa itselleen. Hengellinen paratiisi on Jumalan ansiota. Tämä suurenmoinen saavutus tulee ”Jehovalle maineikkaaksi, ajan hämärään asti pysyväksi merkiksi” (Jes. 55:13). Se että meidät on ”pelastettu uskon välityksellä”, on tosiaankin ”Jumalan lahja” (Ef. 2:8). Hengellinen paratiisimme tulee kasvamaan ja kukoistamaan, kunnes koko maa on täynnä täydellisiä, vanhurskaita ja onnellisia ihmisiä, jotka ylistävät Jehovan nimeä ikuisesti. Haluamme siis yhä edelleen ilmaista uskoa Jehovan lupauksiin!