Helppokäyttöasetukset

Valitse kieli

Siirry lisävalikkoon

Siirry sisällysluetteloon

Siirry sisältöön

Jehovan todistajat

suomi

VARTIOTORNI (TUTKITTAVA) ELOKUU 2016

Johannes Rauthe osallistuu kenttäpalvelukseen, luultavasti 1920-luvulla.

 ARKISTON AARTEITA

”Korjaan satoa Jehovan ylistykseksi”

”Korjaan satoa Jehovan ylistykseksi”

”KAIKKI menneisyyden sodat – – kalpenevat sen suuren taistelun rinnalla, jota parhaillaan käydään Euroopassa.” Näin Vartiotorni 1. 9.1915 (engl.) kuvaili ensimmäistä maailmansotaa, joka levisi lopulta noin 30 maahan. Millainen vaikutus sotatoimilla oli? Vartiotornissa kerrottiin: ”[Valtakunnan] palvelus – – on tullut jossain määrin ehkäistyksi, erittäinkin Saksassa ja Ranskassa.”

Kohdatessaan raivoisan, maailmanlaajuisen konfliktin raamatuntutkijat eivät täysin ymmärtäneet kristillisen puolueettomuuden periaatetta. He olivat kuitenkin päättäneet julistaa hyvää uutista. Koska Wilhelm Hildebrandt halusi tehdä oman osansa Valtakunnan palveluksessa, hän tilasi Raamatuntutkijain Lehden numeroita ranskaksi. Hän ei ollut Ranskassa kolporteeraajana (kokoaikaisena saarnaajana) vaan saksalaisena sotilaana. Tämä vihollismaan edustaja levitti sotilaspuvussa rauhan sanomaa yllättyneille ranskalaisille ohikulkijoille.

Vartiotornissa julkaistut kirjeet osoittavat, että myös monet muut saksalaiset raamatuntutkijat tunsivat armeijassa ollessaan pakottavaa tarvetta kertoa Valtakunnan hyvää uutista. Merivoimissa palvellut veli Lemke raportoi siitä, miten hän oli löytänyt viisi kiinnostunutta oman laivansa miehistöstä. ”Täällä laivassakin korjaan satoa Jehovan ylistykseksi”, hän kirjoitti.

Georg Kayser lähti rintamalle sotilaana ja palasi kotiin tosi Jumalan palvelijana. Mitä oli tapahtunut? Hän sai jostakin käsiinsä raamatuntutkijoiden julkaisun, omaksui Valtakunnan totuuden koko sydämestään ja laski aseensa. Sitten hän teki työtä, joka ei liittynyt taisteluihin. Sodan jälkeen hän palveli innokkaana tienraivaajana monia vuosia.

Vaikka raamatuntutkijat eivät vielä täysin ymmärtäneet puolueettomuutta koskevaa kysymystä, heidän asenteensa ja käytöksensä olivat jyrkkä vastakohta niiden ihmisten mielipiteille ja teoille, jotka pitivät sotaa tervetulleena. Samalla kun  poliitikot ja papit ikään kuin nostivat sotaliput salkoon, raamatuntutkijat kannattivat ”Rauhan Ruhtinasta” (Jes. 9:6). Vaikka jotkut eivät pysyneet täysin puolueettomina, heillä oli silti pohjimmiltaan sama vakaumus kuin raamatuntutkija Konrad Mörtterillä, joka sanoi: ”Ymmärsin selvästi Jumalan sanasta, ettei kristitty saa tappaa ketään.” (2. Moos. 20:13.) *

Hans Hölterhoff mainosti Kultaista Aikaa käsin työnnettävien kärryjen avulla.

Vaikka Saksassa laki ei suonut vapautusta aseistakieltäytyjille, yli 20 sikäläistä raamatuntutkijaa kieltäytyi osallistumasta millään tavoin sotatoimiin. Jotkut heistä luokiteltiin mielisairaiksi, kuten Gustav Kujath. Hänet suljettiin mielisairaalaan ja hänelle määrättiin lääkitys. Hans Hölterhoff kieltäytyi samaten sotapalveluksesta ja joutui vankilaan, missä hän ei suostunut tekemään minkäänlaisia sotaan liittyviä työtehtäviä. Vartijat pitivät häntä pakkopaidassa, kunnes hänen raajansa olivat tunnottomat. Koska tämä ei horjuttanut hänen päätöstään, vartijat järjestivät valeteloituksen. Hans pysyi kuitenkin lujana koko sodan ajan.

Jotkut toiset sotapalvelukseen kutsutut veljet kieltäytyivät kantamasta asetta ja pyysivät tehtäviä, jotka eivät liittyisi taisteluihin. * Johannes Rauthe otti tällaisen kannan, ja hänet lähetettiin tekemään työtä rautateillä. Konrad Mörtter määrättiin sairaala-apulaiseksi, ja Reinhold Weber työskenteli sairaanhoitajana. Myös August Krafzig oli kiitollinen siitä, ettei hän joutunut työtehtäviensä vuoksi taistelukentälle. Nämä raamatuntutkijat ja muut heidän kaltaisensa olivat päättäneet palvella Jehovaa sen mukaan, mitä he ymmärsivät rakkaudesta ja uskollisuudesta häntä kohtaan.

Sodanaikaisen toimintansa vuoksi raamatuntutkijat päätyivät viranomaisten tarkkailuun. Seuraavien vuosien aikana Saksan raamatuntutkijat joutuivat oikeuteen tuhansia kertoja saarnaamistyönsä takia. Auttaakseen heitä Saksan haaratoimisto perusti Magdeburgissa sijaitsevaan Beteliin lakiosaston.

Jehovan todistajat oppivat vähitellen ymmärtämään, mitä kristillinen puolueettomuus merkitsi. Kun toinen maailmansota syttyi, he säilyttivät puolueettomuutensa pysymällä täysin erossa sotapalveluksesta. Siksi heitä pidettiin Saksan valtion vihollisina ja vainottiin ankarasti. Mutta se tulee olemaan aivan oma lukunsa palstalla ”Arkiston aarteita”. (Arkistostamme Keski-Euroopasta.)

^ kpl 7 Ks. kertomus ensimmäisen maailmansodan ajan brittiläisistä raamatuntutkijoista artikkelista ”Arkiston aarteita: He pysyivät lujina ’koetuksen hetkellä’ ”, Vartiotorni 15. 5.2013.

^ kpl 9 Tällaista toimintatapaa ehdotettiin Raamatun tutkielmien VI osassa (engl. 1904) sekä vuoden 1906 elokuun saksankielisessä ”Siionin Vartiotornissa”. Syyskuun 1915 Vartiotornissa (engl.) selvennettiin kantaamme ja suositeltiin, etteivät raamatuntutkijat liittyisi armeijaan. Tätä artikkelia ei kuitenkaan julkaistu saksankielisessä painoksessa.

Aiheesta lisää

Miksi Jehovan todistajat ovat poliittisesti puolueettomia?

Ovatko he uhkana kansalliselle turvallisuudelle?