Helppokäyttöasetukset

Valitse kieli

Siirry lisävalikkoon

Siirry sisällysluetteloon

Siirry sisältöön

Jehovan todistajat

suomi

VARTIOTORNI (TUTKITTAVA) ELOKUU 2016

Avioliitto – sen alkuperä ja tarkoitus

Avioliitto – sen alkuperä ja tarkoitus

”Jehova Jumala sanoi – –: ’Ihmisen ei ole hyvä olla jatkuvasti yksin. Minä teen hänelle auttajan hänen täydennyksekseen.’ ” (1. MOOS. 2:18)

LAULUT: 36, 11

1, 2. a) Miten avioliitto sai alkunsa? b) Mitä ensimmäinen mies ja nainen saattoivat ymmärtää avioliitosta? (Ks. kuva kirjoituksen alussa.)

AVIOLIITTO on tärkeä osa elämää. Katsaus sen alkuperään ja tarkoitukseen auttaa meitä suhtautumaan siihen oikein ja nauttimaan siihen liittyvistä siunauksista täydemmin. Kun Jumala oli luonut ensimmäisen ihmisen, Aadamin, eläimet tuotiin hänen luokseen, jotta hän voisi antaa niille nimet. Mutta ”ihmiselle ei löytynyt auttajaa hänen täydennyksekseen”. Siksi Jumala vaivutti Aadamin sikeään uneen, otti yhden hänen kylkiluistaan, rakensi siitä naisen ja toi hänet Aadamin luo. (Lue 1. Mooseksen kirjan 2:20–24.) Avioliitto on siis lähtöisin Jumalasta.

2 Jeesuksen mukaan juuri Jehova sanoi: ”Mies jättää isänsä ja äitinsä ja liittyy vaimoonsa, ja ne kaksi tulevat olemaan yhtä lihaa.” (Matt. 19:4, 5.) Se että Jumala käytti Aadamin kylkiluuta, kun hän loi ensimmäisen naisen, luultavasti tähdensi ensimmäiselle ihmisparille, miten läheinen heidän suhteensa oli. Ei tehty mitään järjestelyä, joka olisi mahdollistanut avioeron  tai useamman kuin yhden puolison pitämisen samanaikaisesti.

MITEN AVIOLIITTO EDISTÄÄ JEHOVAN TARKOITUSTA?

3. Mikä oli yksi avioliiton tärkeä tarkoitus?

3 Aadam ihastui kauniiseen vaimoonsa, jolle hän myöhemmin antoi nimen Eeva. Eeva olisi hänelle ”täydennys” ja ”auttaja”, kun he toisivat päivästä päivään iloa toisilleen täyttämällä osansa aviomiehenä ja vaimona (1. Moos. 2:18). Yksi avioliiton tärkeä tarkoitus oli asuttaa maa (1. Moos. 1:28). Vaikka pojat ja tyttäret rakastivat vanhempiaan, he jättäisivät nämä mennäkseen naimisiin ja perustaakseen oman perheen. Ihmiset täyttäisivät maan sopivassa määrin ja laajentaisivat kotiaan, kunnes koko maapallo olisi paratiisi.

4. Mitä ensimmäiselle avioliitolle tapahtui?

4 Ensimmäisen avioliiton kävi huonosti, koska sekä Aadam että Eeva päättivät käyttää väärin tahdonvapauttaan ja olla tottelemattomia Jehovalle. ”Alkuperäinen käärme”, Saatana Panettelija, petti Eevan uskomaan, että ”hyvän ja pahan tiedon puusta” syöminen toisi tälle erikoistietoa ja auttaisi tätä ratkaisemaan, mikä oli hyvää ja mikä pahaa. Eeva ei kunnioittanut aviomiehensä johtoasemaa eikä kysynyt tämän mielipidettä asiasta. Ja sen sijaan että Aadam olisi totellut Jumalaa, hän otti vastaan hedelmän, jota Eeva tarjosi. (Ilm. 12:9; 1. Moos. 2:9, 16, 17; 3:1–6.)

5. Mitä voimme oppia siitä, miten Aadam ja Eeva vastasivat Jehovalle?

5 Kun Jumala vaati Aadamin tilille, tämä syytti vaimoaan sanomalla: ”Nainen, jonka annoit olemaan kanssani, hän antoi minulle hedelmän siitä puusta, ja niin minä söin.” Eeva syytti käärmettä siitä, että se oli pettänyt hänet. (1. Moos. 3:12, 13.) Ontuvia tekosyitä, joilla ei ollut perusteita! Koska ensimmäinen ihmispari oli ollut tottelematon Jehovalle, he olivat hänen edessään tuomittuina kapinallisina. Miten varoittava esimerkki meille! Jotta avioliitto menestyisi, kummankin puolison täytyy kantaa vastuunsa ja totella Jehovaa.

6. Miten selittäisit 1. Mooseksen kirjan 3:15:n?

6 Huolimatta siitä, mitä Saatana teki Eedenissä, Jehova tarjosi ihmiskunnalle toivon Raamatun ensimmäisessä profetiassa. (Lue 1. Mooseksen kirjan 3:15.) ”Naisen” ”siemen” eli jälkeläinen murskaisi tuon kapinallisen henkiolennon. Jehova näytti ihmisille välähdyksenomaisesti, millainen erikoissuhde vallitsee hänen ja niiden lukuisten vanhurskaiden henkiluomusten välillä, jotka palvelevat häntä taivaassa. Raamatussa paljastettiin myöhemmin, että Jumala lähettäisi vaimonkaltaisesta järjestöstään hänet, joka ”murskaisi” Saatanan ja avaisi tottelevaiselle ihmiskunnalle mahdollisuuden saada takaisin sen, mitä ensimmäinen ihmispari menetti. Näin heillä olisi toivo elää ikuisesti maan päällä Jehovan alkuperäisen tarkoituksen mukaisesti (Joh. 3:16).

7. a) Mitä avioliitolle on tapahtunut Aadamin ja Eevan kapinasta lähtien? b) Miten Raamattu käskee aviomiesten ja vaimojen toimia?

7 Aadamin ja Eevan kapina vaikutti heidän avioliittoonsa ja kaikkiin myöhempiin avioliittoihin. Esimerkiksi raskaus ja synnyttäminen tuottaisivat Eevalle ja hänen naispuolisille jälkeläisilleen paljon vaivaa ja kipua. Naiset tuntisivat halua mieheensä, mutta miehet vallitsisivat ja jopa pahoinpitelisivät vaimoaan, kuten näemme monissa avioliitoissa tapahtuvan nykyään. (1. Moos. 3:16.) Raamattu käskee aviomiehiä käyttämään johtoasemaa rakkaudellisesti. Vaimojen taas tulee alistua aviomiehensä johtoon. (Ef. 5:33.) Kun puolisot kunnioittavat syvästi Jumalaa ja ovat yhteistoiminnassa keskenään,  epäsopua aiheuttavat tilanteet pysyvät minimissä tai karsiutuvat kokonaan pois.

AVIOLIITTO AADAMIN AJASTA VEDENPAISUMUKSEEN

8. Millainen on avioliiton historia Aadamin ajasta vedenpaisumukseen?

8 Ennen kuin synti ja epätäydellisyys aiheuttivat Aadamin ja Eevan kuoleman, he saivat poikia ja tyttäriä (1. Moos. 5:4). Heidän ensimmäinen poikansa Kain otti vaimokseen yhden naispuolisista sukulaisistaan. Kainin jälkeläinen Lemek on ensimmäinen mies, jolla kerrotaan olleen kaksi vaimoa. (1. Moos. 4:17, 19.) Aikana, joka ulottui Aadamista Nooan päivien vedenpaisumukseen, vain harvojen sanotaan palvoneen Jehovaa. Heihin kuuluivat Abel, Hanok sekä Nooa ja hänen perheensä. Raamatun mukaan Nooan päivinä ”tosi Jumalan pojat huomasivat, että ihmisten tyttäret olivat kauniita”. Niinpä ”he ottivat näistä vaimoikseen kaikki, jotka he valitsivat”. Näistä aineellistuneiden enkelien ja naisten luonnottomista liitoista syntyi väkivaltaisia sekasikiöjälkeläisiä, joita kutsuttiin nefileiksi. Lisäksi ”ihmisen pahuus maan päällä oli hyvin suuri” ja ”hänen sydämensä ajatusten kaikki taipumukset olivat kaiken aikaa ainoastaan pahat”. (1. Moos. 6:1–5.)

9. Mitä pahoille tapahtui Nooan päivinä, ja mikä opetus tuon ajan tapahtumissa on meille?

9 Tuhotakseen pahat Jehova aiheutti Nooan päivien vedenpaisumuksen. Tuolloin ihmisten ajatukset pyörivät niin täysin elämän jokapäiväisissä asioissa, myös avioliitossa, etteivät he suhtautuneet vakavasti siihen, mitä ”Nooa, vanhurskauden saarnaaja”, sanoi lähestyvästä tuhosta (2. Piet. 2:5). Jeesus vertasi tuon ajan olosuhteita siihen, mitä me näemme parhaillaan ympärillämme. (Lue Matteuksen 24:37–39.) Nykyään useimmat kieltäytyvät kuuntelemasta Jumalan valtakunnan hyvää uutista, jota saarnataan kautta maailman todistukseksi kaikille kansakunnille ennen tämän pahan järjestelmän loppua. Meidän on hyvä varmistautua siitä, etteivät avioliitto, lastenkasvatus ja muut sinänsä tärkeät perheasiat tukahduta kiireellisyyden tunnettamme Jehovan päivän suhteen.

AVIOLIITTO VEDENPAISUMUKSESTA JEESUKSEN PÄIVIIN

10. a) Millaisesta sukupuolikäyttäytymisestä tuli elämäntapa monissa kulttuureissa? b) Miten Abraham ja Saara näyttivät hyvää esimerkkiä avioliitossaan?

10 Vaikka Nooalla ja hänen kolmella pojallaan oli kullakin vain yksi vaimo, patriarkaalisina aikoina harjoitettiin moniavioisuutta. Monissa kulttuureissa sukupuolisesta moraalittomuudesta tuli elämäntapa, ja se kuului jopa joihinkin palvontamenoihin. Kun Abram (Abraham) ja hänen vaimonsa Saarai (Saara) tottelivat Jumalaa ja muuttivat Kanaaniin, tuo maa oli täynnä avioliittoa häpäiseviä tapoja. Jehova määräsi Sodoman ja Gomorran hävitettäviksi, koska näiden kaupunkien asukkaat harjoittivat tai suvaitsivat törkeää moraalittomuutta. Abraham johti hyvin perhettään, ja Saara näytti erinomaista esimerkkiä alistumalla miehensä johtoasemaan. (Lue 1. Pietarin kirjeen 3:3–6.) Abraham piti huolen siitä, että hänen poikansa Iisak otti vaimokseen Jehovan palvojan. Tosi palvonta oli sydämenasia myös Iisakin pojalle Jaakobille, jonka pojista tuli Israelin 12 heimon esi-isiä.

11. Miten Mooseksen laki suojeli israelilaisia?

11 Myöhemmin Jehova toi Jaakobin (Israelin) jälkeläiset liittosuhteeseen kanssaan. Mooseksen laki säänteli patriarkaalisena aikana tärkeimpiä avioliittoa  koskevia tapoja, kuten moniavioisuutta. Se suojeli osaltaan israelilaisia hengellisesti, koska se kielsi avioitumasta sellaisten kanssa, jotka palvoivat vääriä jumalia. (Lue 5. Mooseksen kirjan 7:3, 4.) Kun avioliitossa ilmeni vakavia ongelmia, apua saatiin usein vanhimmilta. Uskottomuus, mustasukkaisuus ja epäilykset käsiteltiin asianmukaisesti. Avioero sallittiin, mutta sitäkin koskivat omat sääntönsä. Mies saattoi erota vaimostaan ”tavattuaan hänessä jotakin sopimatonta” (5. Moos. 24:1). Raamatussa ei määritellä, mitä ”sopimattomalla” tarkoitettiin, mutta on järkevää olettaa, etteivät siihen sisältyneet pikkuasiat (3. Moos. 19:18).

ÄLÄ KOSKAAN KOHTELE PUOLISOASI PETOLLISESTI

12, 13. a) Miten jotkut miehet kohtelivat vaimoaan Malakian päivinä? b) Mitä nykyään seuraisi, jos kastettu aviomies tai vaimo lähtisi jonkun toisen mukaan?

12 Profeetta Malakian päivinä monet juutalaiset aviomiehet kohtelivat vaimojaan petollisesti ottamalla heistä avioeron kaikenlaisten tekosyiden varjolla. Näin he hankkiutuivat eroon nuoruutensa vaimosta, kenties mennäkseen naimisiin nuoremman naisen tai jopa pakananaisen kanssa. Juutalaismiehet erosivat petollisesti vaimoistaan ”millä perusteella tahansa” vielä silloinkin, kun Jeesus oli maan päällä (Matt. 19:3). Jehova Jumala vihasi tällaista avioeron ottamista. (Lue Malakian 2:13–16.)

13 Nykyään aviopuolison petollista kohtelua ei voida suvaita Jehovan kansan keskuudessa. Mutta kuvitellaanpa, että kastettu aviomies tai vaimo lähtee jonkun toisen mukaan ja menee naimisiin hänen kanssaan saatuaan avioeron. Jos väärintekijä ei osoita katumusta, hänet täytyy erottaa, jotta seurakunta pysyisi hengellisesti puhtaana (1. Kor. 5:11–13). Hänen on tuotettava ”katumukseen sopivia hedelmiä” ennen kuin hänet voidaan ottaa takaisin seurakuntaan (Luuk. 3:8; 2. Kor. 2:5–10). Siitä, kuinka pian näin toiminut henkilö on mahdollista ottaa takaisin seurakunnan yhteyteen, ei ole mitään sääntöä. Tällaista petollisuutta, jota esiintyy vain harvoin Jumalan kansan keskuudessa, ei kuitenkaan voida sivuuttaa. Saattaa kulua pitemmän aikaa – vuosi tai kauemmin – ennen kuin synnintekijä on todistanut katumuksensa aitouden. Vaikka hänet otettaisiinkin takaisin, hänen täytyy silti tehdä itsestään tili ”Jumalan tuomarinistuimen edessä”. (Room. 14:10–12; ks. Vartiotorni 1. 2.1980 s. 31–32.)

AVIOLIITTO KRISTITTYJEN KESKUUDESSA

14. Mitä tarkoitusta Laki palveli?

14 Mooseksen laki sääteli Israelin kansan asioita yli 1 500 vuotta. Koska se käsitteli esimerkiksi perheeseen liittyviä ongelmatilanteita, se auttoi heitä pitämään kiinni vanhurskaista periaatteista. Se toimi myös kasvattajana, joka johti Messiaaseen. (Gal. 3:23, 24.) Kun Jeesuksen kuolema lakkautti Lain, Jumala pani alulle uuden järjestelyn (Hepr. 8:6). Joitakin Lain suomia myönnytyksiä ei enää sallittu.

15. a) Mitä avioliittonormia noudatetaan kristillisessä seurakunnassa? b) Mitkä seikat kristityn tulisi ottaa huomioon, jos hän harkitsee avioeroa?

15 Vastatessaan joidenkin fariseusten kysymykseen Jeesus sanoi, että Mooses kyllä salli israelilaisten erota puolisostaan, mutta että ”niin ei ole ollut alusta asti” (Matt. 19:6–8). Näin Jeesus ilmaisi, että Eedenissä asetettu Jumalan avioliittonormi olisi voimassa kristillisessä seurakunnassa (1. Tim. 3:2, 12). Koska aviopuolisot ovat ”yhtä lihaa”, heidän  oli määrä pitää yhtä. Lisäksi heidän rakkautensa Jumalaan ja toisiinsa vahvistaisi heidän keskinäistä suhdettaan. Laillinen avioero, joka ei perustu sukupuoliseen moraalittomuuteen, ei anna vapautta uudelleen avioitumiseen. (Matt. 19:9.) Kristitty voi tietysti päättää antaa anteeksi aviorikoksen tehneelle mutta katuvalle puolisolle, kuten profeetta Hoosea ilmeisesti antoi anteeksi moraalittomalle vaimolleen Gomerille. Samalla tavoin Jehova osoitti armoa katuvalle Israelille sen syyllistyttyä hengelliseen aviorikokseen. (Hoos. 3:1–5.) Jos kristitty tietää puolisonsa tehneen aviorikoksen ja ryhtyy uudelleen sukupuolisuhteisiin tämän kanssa, hän ilmaisee antaneensa anteeksi eikä avioerolle enää ole raamatullista perustetta.

16. Mitä Jeesus sanoi naimattomuudesta?

16 Kun Jeesus oli ilmaissut, että tosi kristittyjen keskuudessa ei ole muuta perustetta avioerolle kuin sukupuolinen moraalittomuus, hän puhui niistä, joilla on naimattomuuden lahja. Hän lisäsi: ”Se, joka voi tehdä sille tilaa, tehköön sille tilaa.” (Matt. 19:10–12.) Monet ovat päättäneet pysyä naimattomina voidakseen kohdistaa jakamattoman huomion Jehovan palvelemiseen. He ansaitsevat tästä kiitoksen.

17. Mikä voi auttaa kristittyä ratkaisemaan, mennäkö naimisiin?

17 Ratkaistakseen, pysyäkö naimattomana vai mennäkö naimisiin, kristityn täytyy selvittää sydämessään, pystyykö hän kehittämään naimattomuuden lahjaa. Apostoli Paavali suositteli naimattomuutta mutta sanoi kuitenkin: ”Haureuden yleisyyden vuoksi olkoon kullakin miehellä oma vaimonsa ja kullakin naisella oma miehensä.” Hän lisäsi: ”Jos heillä ei ole itsehillintää, niin menkööt naimisiin, sillä parempi on mennä naimisiin kuin olla intohimon tulessa.” Avioituminen voi auttaa kristittyä, niin ettei hän intohimon vallassa ala harjoittaa esimerkiksi masturbaatiota tai sukupuolista moraalittomuutta. Myös ikä voi vaikuttaa asiaan, sillä Paavali neuvoi: ”Jos joku arvelee menettelevänsä sopimattomasti neitsyyttään kohtaan, jos se on sivuuttanut nuoruuden kukoistuksen ja näin pitää tapahtua, niin tehköön mitä tahtoo; hän ei tee syntiä. Menkööt naimisiin.” (1. Kor. 7:2, 9, 36; 1. Tim. 4:1–3.) Kristityn ei silti pitäisi mennä naimisiin sellaisessa intohimon puuskassa, joita nuoruudessa voi tulla. Hän ei ehkä ole riittävän kypsä ottamaan kannettavakseen avioliiton vastuita.

18, 19. a) Mitä kristillinen avioliitto edellyttää? b) Mitä seuraavassa kirjoituksessa tarkastellaan?

18 Miehen ja naisen, jotka solmivat kristillisen avioliiton, tulee olla Jehovalle vihkiytyneitä ja rakastaa häntä koko sydämestään. Heidän on myös täytynyt oppia rakastamaan toisiaan niin paljon, että he haluavat liittää elämänsä yhteen aviositein. Luonnollisesti se, että he ovat noudattaneet neuvoa mennä naimisiin ”vain Herrassa”, koituu heille siunaukseksi (1. Kor. 7:39). Avioiduttuaan he ovat epäilemättä samaa mieltä siitä, että Raamattu antaa parhaat neuvot menestykselliseen avioliittoon.

19 Näinä ”viimeisinä päivinä” monilla miehillä ja naisilla on ominaisuuksia, jotka vaikeuttavat avioliiton onnistumista (2. Tim. 3:1–5). Seuraavassa kirjoituksessa tarkastellaan raamatullisia ajatuksia, jotka voivat auttaa naimisissa olevia kristittyjä selviytymään tällaisista haasteista. Kallisarvoisessa Sanassaan Jehova on antanut meille kaiken tarpeellisen, niin että voimme tehdä avioliitostamme menestyksellisen ja onnellisen samalla kun kuljemme hänen kansansa kanssa ikuiseen elämään johtavaa tietä (Matt. 7:13, 14).