Siirry sisältöön

Siirry lisävalikkoon

Siirry sisällysluetteloon

Jehovan todistajat

suomi

Vartiotorni – tutkittava  |  Maaliskuu 2016

Miten voit vahvistaa kristillistä yhteishenkeä?

Miten voit vahvistaa kristillistä yhteishenkeä?

”Koko ruumis – – on sopusointuisesti liitetty yhteen ja saatettu yhteistoimintaan.” (EF. 4:16)

LAULUT: 53, 107

1. Mikä on ollut alusta lähtien tunnusomaista Jehovan toiminnassa?

YHTEISTYÖTÄ on tehty luomisesta asti. Jeesus, joka oli Jumalan ensimmäinen luomus, sanoi: ”Minä olin hänen [Jehovan] rinnallaan mestarityöntekijänä, ja minuun hän oli erityisesti mieltynyt päivästä päivään.” (Sananl. 8:30.) Isä ja Poika tekivät yhteistyötä luodessaan monimuotoista elämää, jota voimme nykyäänkin ihailla. Yhteistoiminta on ollut tunnusomaista Jumalan palvelijoiden keskuudessa kautta aikojen. Sitä vaadittiin esimerkiksi, kun arkkia rakennettiin Nooan päivinä, kun tabernaakkelia pystytettiin, purettiin ja kuljetettiin israelilaisten vaeltaessa erämaassa ja kun Jehovaa ylistettiin soittamalla ja laulamalla temppelissä (1. Moos. 6:14–16, 22; 4. Moos. 4:4–32; 1. Aik. 25:1–8).

2. a) Miten varhaiskristillisessä seurakunnassa toimittiin? b) Mitä tarkastellaan seuraavaksi?

2 Myös varhaiskristilliseen seurakuntaan kuuluvat voidellut toimivat keskenään läheisessä yhteistyössä, ja he olivat Jeesuksen johdon alaisuudessa. Apostoli Paavali selitti, että vaikka heillä oli ”moninaisia lahjoja” ja he osallistuivat  ”moninaisiin palveluksiin” ja ”moninaisiin toimintoihin”, he kaikki olivat osa ”yhtä ruumista”. (Lue 1. Korinttilaiskirjeen 12:4–6, 12.) Entä nykyään? Miten voimme olla yhteistoiminnassa toistemme kanssa saarnaamistyössä, seurakunnassa ja perheessä?

YHTEISTOIMINTA SAARNAAMISTYÖSSÄ

3. Millaisen näyn apostoli Johannes sai?

3 Ensimmäisen vuosisadan lopulla apostoli Johannes sai näyn seitsemästä enkelistä, joista kukin puhalsi trumpettiin. Kun viides enkeli puhalsi trumpettiinsa, Johannes näki ”tähden” putoavan taivaasta maahan. ”Tähdellä” oli kädessään avain, jolla hän avasi syvyyden kuilun. Kuilusta nousi sankka savu, ja savusta tuli esiin kokonainen parvi kulkusirkkoja. Ne eivät tuhonneet kasvillisuutta vaan hyökkäsivät niitä ihmisiä vastaan, ”joilla ei ole Jumalan sinettiä otsassaan”. (Ilm. 9:1–4.) Johannes varmasti tiesi, kuinka tuhoisaa jälkeä kulkusirkkaparvi voisi tehdä. Sellainen oli vitsannut Egyptiä Mooseksen päivinä (2. Moos. 10:12–15). Johanneksen näkemät kulkusirkat kuvaavat voideltuja kristittyjä, jotka julistavat Jehovan voimakasta tuomiosanomaa. Heihin on nykyään liittynyt miljoonia muita, joilla on maallinen toivo. Yhdessä he tekevät saarnaamistyötä, jonka ansiosta monet ovat jättäneet väärän uskonnon ja vapautuneet näin Saatanan hallinnasta.

4. Mikä tehtävä Jehovan kansalla on, ja mitä sen suorittaminen vaatii?

4 Jehovan kansan tehtävänä on saarnata ”hyvää uutista” maailmanlaajuisesti ennen kuin tämän järjestelmän loppu tulee (Matt. 24:14; 28:19, 20). Tähän valtavaan tehtävään sisältyy se, että jokaista, ”joka janoaa”, kutsutaan juomaan ”elämän vettä ilmaiseksi” (Ilm. 22:17). Miten voimme kristillisen seurakunnan jäseninä onnistua tässä? Meidän on tehtävä sopusointuisesti yhteistyötä (Ef. 4:16).

5, 6. Miten hyvän uutisen saarnaaminen yhdistää meitä?

5 Jotta voimme viedä Valtakunnan hyvää uutista niin monille kuin mahdollista, meidän on tehtävä saarnaamistyötä järjestyksellisesti. Sen vuoksi saamme ohjeita, esimerkiksi seurakunnan kenttäpalveluskokouksissa. Kun sitten menemme kenttäpalvelukseen, julistamme Valtakunnan sanomaa puhumalla ihmisille ja levittämällä miljoonia julkaisuja. Joskus järjestetään erikoiskampanjoita. Kun osallistut niihin, olet samassa työssä miljoonien muiden kanssa, jotka vievät ”keskitaivaalla lentävän enkelin” sanomaa (Ilm. 14:6).

6 On hyvin kiehtovaa lukea Vuosikirjasta saarnaamistyömme tuloksista. Ajattele myös, millainen yhdistävä vaikutus on sillä, että kutsumme ihmisiä alue- ja erikoiskonventteihin sekä kansainvälisiin konventteihin. Näissä konventeissa me kaikki kuuntelemme samaa ohjelmaa: raamatullisia puheita, näytteitä ja näytelmiä, jotka kannustavat meitä antamaan Jehovalle parhaamme. Myös Jeesuksen kuoleman muistojuhla yhdistää meitä. Koska haluamme totella Jeesuksen käskyä ja osoittaa kiitollisuutemme Jumalan ansaitsematonta hyvyyttä kohtaan, kokoonnumme tähän tilaisuuteen joka vuosi nisankuun 14. päivänä auringonlaskun jälkeen. (1. Kor. 11:23–26.) Jehovan todistajien lisäksi tilaisuuteen ovat tervetulleita kaikki muutkin. Muistonviettoa  edeltävinä viikkoina teemme yhteistyötä, kun kutsumme mahdollisimman monia seurakuntamme alueen ihmisiä tähän tärkeään tilaisuuteen.

7. Mitä saamme aikaan, kun työskentelemme yhdessä?

7 Yksittäisellä kulkusirkalla ei ole kovin suurta vaikutusta. Samalla tavoin meidän yksittäisten Jehovan palvelijoiden ponnistelut saattavat näyttää mitättömiltä. Mutta kun työskentelemme yhdessä, voimme kiinnittää miljoonien ihmisten huomion Jehovaan, joka ansaitsee kaiken ylistyksen ja kunnian.

YHTEISTOIMINTA SEURAKUNNASSA

8, 9. a) Millaista vertausta Paavali käytti kehottaessaan kristittyjä pysymään yksimielisinä? b) Miten voimme edistää hyvää henkeä seurakunnassa?

8 Kirjeessään efesolaisille Paavali käsitteli seurakuntajärjestelyä ja tarvetta ”kasvaa – – kaikessa”. (Lue Efesolaiskirjeen 4:15, 16.) Miten voimme työskennellä tämän tavoitteen hyväksi? Paavali käytti esimerkkinä ihmisruumista. Hän selitti, että jokainen kristitty voi auttaa seurakuntaa pysymään yhtenäisenä Jeesuksen, seurakunnan ”pään”, alaisuudessa. Lisäksi Paavali sanoi, että ruumiinjäsenet tekisivät yhteistyötä ”jokaisen nivelen välityksellä, joka täyttää tarpeen”. Miten me kaikki, olimmepa nuoria tai vanhoja, vahvoja tai heikkokuntoisia, voimme edistää seurakunnan yhteishenkeä ja hengellisyyttä?

9 Avain on se, että tottelemme ja kunnioitamme vanhimpia, jotka Jeesus on valtuuttanut ohjaamaan seurakuntaa (Hepr. 13:7, 17). Tämä ei ole aina helppoa, mutta voimme pyytää Jehovalta pyhää henkeä. Sen avulla voimme tukea seurakunnan järjestelyjä koko sydämestämme. Jos meistä joskus tuntuu vaikealta noudattaa saamaamme ohjausta, meidän on hyvä muistaa, että nöyryys ja yhteistoiminta edistävät hyvää henkeä seurakunnassa. Lisäksi yhteistoiminnallisuus tällaisissakin tilanteissa auttaa meitä kaikkia kasvamaan rakkaudessa.

10. Mitä avustavat palvelijat tekevät seurakunnan sopusoinnun hyväksi? (Ks. kuva kirjoituksen alussa.)

10 Avustavat palvelijat tekevät arvokasta työtä seurakunnan sopusoinnun hyväksi. Iästä riippumatta nämä veljet työskentelevät epäitsekkäästi ja auttavat vanhimpia tehtävissä, jotka hyödyttävät meitä kaikkia. He esimerkiksi varmistavat, että saatavilla on riittävästi julkaisuja kenttäpalvelusta varten, huolehtivat valtakunnansalin siivoukseen ja huoltamiseen liittyvistä asioista ja toivottavat vierailijat tervetulleiksi kokouksiimme. Kun olemme yhteistyössä näiden veljien kanssa, autamme seurakuntaa toimimaan kitkattomasti. (Vrt. Apt. 6:3–6.)

11. Mitä nuoret veljet voivat tehdä seurakunnan hyväksi?

11 Monet kypsät veljet ovat huolehtineet seurakunnan vastuista jo vuosia. Iän tuomien haasteiden vuoksi he eivät ehkä pysty enää tekemään niin paljon kuin ennen, ja siksi voi olla tarpeen tehdä muutoksia. Nuoremmat veljet voivat olla suureksi avuksi. Vaikka heillä ei olekaan vielä paljon kokemusta, valmennuksen avulla he voivat pätevöityä kantamaan lisää vastuuta. On hienoa nähdä avustavien palvelijoiden edistyvän vanhimmiksi! (1. Tim. 3:1, 10.) Jotkut nuoret vanhimmat ovat edistyneet jopa niin, että he voivat toimia kierrostyössä ja palvella veljiä ja sisaria  monissa seurakunnissa. Olemme hyvin kiitollisia nuorista, jotka palvelevat halukkaasti toisia. (Lue psalmi 110:3; Saarnaajan 12:1.)

YHTEISTOIMINTA PERHEESSÄ

12, 13. Mikä edistää yhteishenkeä perheessä?

12 Miten perheenjäsenet voivat olla yhteistoiminnassa keskenään? Monet ovat huomanneet, että viikoittainen perheen palvontailta vahvistaa perheenjäsenten välisiä siteitä. Näiden miellyttävien hetkien aikana keskitytään hengellisiin asioihin, mikä yhdistää perhettä. Palvontaillassa perhe voi valmistautua yhdessä saarnaamistyöhön harjoittelemalla kenttäpalvelusesityksiä. Kun perheenjäsenet kuulevat toistensa puhuvan Jumalan sanasta ja näkevät, että kaikki perheessä rakastavat Jumalaa ja haluavat miellyttää häntä, he tulevat vieläkin läheisemmiksi toisilleen.

Perheen yhteinen palvonta vahvistaa perheenjäsenten välisiä siteitä. (Ks. kpl:t 12, 15.)

13 Jehova haluaa, että aviopuolisot ovat yhteistyössä keskenään. Se että molemmat puolisot ovat uskollisia Jehovan palvelijoita, mahdollistaa vahvan yhteishengen heidän välillään. Puolisoiden tulisi myös osoittaa kiintymystä toisiaan kohtaan, aivan kuten Abraham ja Saara, Iisak ja Rebekka sekä Elkana ja Hanna tekivät (1. Moos. 26:8; 1. Sam. 1:5, 8; 1. Piet. 3:5, 6). Se lähentää heitä toisiinsa ja Jehovaan. (Lue Saarnaajan 4:12.)

14. Miten voit pitää avioliittosi vahvana, jos puolisosi ei palvele Jehovaa?

14 Kristittyjen tulee välttää ”iestymästä epäsuhtaisesti yhteen ei-uskovien kanssa” (2. Kor. 6:14). On kuitenkin veljiä ja sisaria, joiden puoliso ei ole Jehovan todistaja. Jotkut ovat alkaneet palvella Jehovaa naimisiinmenonsa jälkeen, eikä heidän puolisonsa ole tullut totuuteen. Nämäkin todistajat voivat edistää perheen sopusointua soveltamalla Raamatun periaatteita. Heidän tulee olla yhteistoiminnassa puolisonsa kanssa aina kun se on mahdollista, kunhan se ei merkitse Jehovan normeista tinkimistä. Vaikka se voi olla haastavaa, tulokset ovat usein hyviä. Raamatun periaatteiden soveltaminen saattaa olla vaikeaa myös silloin, kun puoliso ajautuu pois seurakunnan yhteydestä. Esimerkiksi Mary-niminen sisar palveli yhdessä miehensä Davidin kanssa Jehovaa, mutta noin 25 vuotta sitten David lakkasi käymästä kokouksissa. Mary kävi edelleen uskollisesti kokouksissa ja konventeissa ja pyrki noudattamaan Raamatun periaatteita kotona. Hän muun muassa opetti totuutta perheen kuudelle lapselle. Sen jälkeen kun lapset tulivat aikuisiksi ja muuttivat kotoa, Mary tunsi olonsa hyvin yksinäiseksi. Mutta sitten David rupesi lukemaan lehtiä, joita Mary jätti esille häntä varten. Aikanaan David alkoi jälleen käydä kokouksissa. Hänen 6-vuotias pojanpoikansa piti hänelle valtakunnansalilla paikkaa varattuna. Jos David ei tullut kokoukseen, poika sanoi hänelle: ”Ukki, odotin sinua kokoukseen tänään.” Nyt David ja Mary palvelevat jälleen yhdessä Jehovaa, mikä tuo molemmille suurta iloa.

15. Miten vanhemmat avioparit voivat auttaa nuorempia aviopareja?

15 Saatana hyökkää nykyään perheitä vastaan. Siksi kaikkien naimisissa olevien kristittyjen täytyy työskennellä avioliitossaan vahvan yhteishengen  hyväksi. Oletpa ollut naimisissa kuinka kauan tahansa, mieti, miten voit sanoillasi ja teoillasi vahvistaa avioliittoasi. Ne jotka ovat olleet naimisissa pitkään, voivat auttaa seurakunnan nuorempia aviopareja. He voivat vaikkapa kutsua nuorempaa avioparia kotiinsa omaan palvontailtaansa. Ollessaan vanhempien avioparien seurassa nuoremmat voivat panna merkille, että kiintymys ja sopusointu ovat tärkeitä riippumatta siitä, kuinka kauan pariskunta on ollut naimisissa. (Tit. 2:3–7.)

”NOUSKAAMME JEHOVAN VUORELLE”

16, 17. Mitä Jehovan palvelijat odottavat tulevaisuudelta?

16 Kun israelilaiset Raamatun aikoina lähtivät Jerusalemissa pidettäviin hengellisiin juhliin, he valmistautuivat matkaan yhdessä. Matkan aikana he huolehtivat toisistaan, ja perille päästyään he palvoivat yhdessä Jehovaa temppelissä. (Luuk. 2:41–44.) Kun me jatkamme matkaamme kohti uutta maailmaa, meidänkin täytyy toimia yhteistyössä toistemme kanssa. Tämä vaatii jatkuvaa, tietoista ponnistelua. Tulisiko sinun kiinnittää tähän asiaan enemmän huomiota?

17 Edessämme on suuria siunauksia! Olemme jättäneet taaksemme erimielisyydet ja sekasorron, jotka leimaavat nykyistä maailmaa. Jesaja ja Miika ennustivat, että Jehovan palvelijat menisivät yhdessä ylös ”Jehovan vuorelle”. Näemme tämän ennustuksen täyttyvän nyt, ”päivien lopulla”. (Jes. 2:2–4; lue Miikan 4:2–4.) Tulevaisuudessa voimme olla vielä onnellisempia ja iloisempia, kun koko ihmiskunta palvoo yhdessä Jehovaa!