”YHÄ UUDELLEEN MIELEEN TULEE KYSYMYS: MISSÄ JUMALA OLI?” (Paavi Benedictus XVI vierailullaan Auschwitzin keskitysleirissä Puolassa)

KUN TAPAHTUU MURHENÄYTELMIÄ, MIETITKÖ JOSKUS, MISSÄ JUMALA OLI? TAI ONKO JOKIN JÄRKYTTÄVÄ TAPAHTUMA OMASSA ELÄMÄSSÄSI SAANUT SINUT AJATTELEMAAN, ETTÄ EHKÄ JUMALA EI VÄLITÄ SINUSTA HENKILÖKOHTAISESTI?

Sinulla voi olla samanlaisia tunteita kuin Yhdysvalloissa asuvalla Sheilalla oli. Sheila, joka kasvoi hyvin uskonnollisessa perheessä, kertoo: ”Olin lapsuudestani saakka kiinnostunut Jumalasta, koska hän on luonut meidät. Hän ei silti koskaan tuntunut läheiseltä. Uskoin, että hän katselee minua, mutta vain etäältä. En ajatellut Jumalan vihaavan minua, mutta en myöskään uskonut, että hän välittää minusta.” Miksi Sheilalla oli tällaisia epäilyksiä? Hän selittää: ”Perhettämme kohtasi tragedia toisensa jälkeen, ja näytti siltä, ettei Jumala auttanut meitä millään tavalla.”

Saatat Sheilan tavoin olla vakuuttunut Kaikkivaltiaan Jumalan olemassaolosta. Ehkä olet silti epävarma siitä, välittääkö hän sinusta. Oikeamielisellä miehellä Jobilla, joka uskoi Luojan voimaan ja viisauteen, oli samankaltaisia epäilyksiä (Job 2:3; 9:4). Sen jälkeen kun Jobia oli ravistellut tragedia toisensa perään, eikä näköpiirissä ollut mitään helpotusta, hän kysyi Jumalalta: ”Miksi kätket kasvosi ja pidät minua vihollisenasi?” (Job 13:24.)

Mitä Raamattu sitten sanoo? Onko Jumala syypää, kun tapahtuu jokin murhenäytelmä? Onko mitään todisteita siitä, että Jumala välittää ihmisistä yleensä? Entä jokaisesta meistä yksilönä? Voimmeko todella tietää, huomaako hän meidät, ymmärtääkö hän meitä, tunteeko hän empatiaa tai auttaako hän meitä ongelmissamme?

Seuraavissa artikkeleissa käsitellään sitä, mitä luomisteot kertovat Jumalan kiinnostuksesta meitä kohtaan (Roomalaisille 1:20). Tarkastelemme samalla, mitä Jumalan sana Raamattu opettaa hänen suhtautumisestaan ihmisiin. Mitä paremmin opit ”tuntemaan hänet” perehtymällä hänen luomistekoihinsa ja Raamattuun, sitä vakuuttuneemmaksi tulet siitä, että ”hän välittää” sinusta (1. Johanneksen kirje 2:3; 1. Pietarin kirje 5:7, alaviite).