Onko sinulla liian kiire? Jos on, et ole ainoa. ”Aivan kaikilla näyttää olevan kiire”, sanotaan The Economist -lehdessä.

VUONNA 2015 tehtiin tutkimus, joka koski kokopäivätyössä käyviä ihmisiä kahdeksassa maassa. Monet tutkimukseen osallistuneista sanoivat, että heistä oli vaikeaa yhdistää ansiotyön ja perheen vaatimukset, mihin oli syynä muun muassa lisääntyneet velvollisuudet työssä tai kotona, kasvavat kustannukset ja entistä pidemmät työpäivät. Yhdysvalloissa kokoaikaiset työntekijät kertoivat tekevänsä ansiotyötä keskimäärin 47 tuntia viikossa. Lähes joka viides väitti tekevänsä töitä 60 tuntia tai enemmän.

Toiseen tutkimukseen osallistui ihmisiä 36 maasta. Yli 25 prosenttia vastanneista sanoi, että kiireen tunne seurasi heitä usein vapaa-ajallakin! Vastaavasti myös lapsille voi olla vahingollista, jos heidän aikataulunsa on ahdettu liian täyteen harrastuksia.

Jos yrittää koko ajan tehdä enemmän kuin aika sallii, voi stressaantua ja joutua niin kutsutun ”aikapaineen” uhriksi. Mutta onko mahdollista elää tasapainoisempaa elämää? Millainen osa on omilla näkemyksillä, valinnoilla ja tavoitteilla? Tarkastellaan kuitenkin ensin neljää syytä siihen, miksi jotkut yrittävät tehdä liikaa.

 1 HALU SÄILYTTÄÄ KORKEA ELINTASO

”Tein töitä seitsemän päivää viikossa”, sanoo Gary-niminen isä. ”Syy oli se, että aina oli tarjolla jotakin uutta, mitä halusin antaa lapsilleni. Halusin heidän saavan tavaroita, joita en itse ollut saanut.” Vaikka motiivit olisivatkin hyvät, vanhempien tulisi pohtia, mikä heille on tärkeintä. Joidenkin tutkimusten mukaan sekä aikuiset että lapset, jotka pitävät suuressa arvossa rahaa ja tavaroita, ovat onnettomampia ja tyytymättömämpiä elämäänsä kuin ne, jotka eivät ole materialistisia. Heillä on myös heikompi fyysinen terveys.

Aineellisten asioiden painottaminen kasvatuksessa todellisuudessa vähentää lasten onnellisuutta.

Pyrkiessään takaamaan lastensa menestyksen jotkut vanhemmat kasaavat näille liikaa erilaisia aktiviteetteja ja kuormittavat siten itseäänkin. Kirjan Putting Family First mukaan tällaiset hyvää tarkoittavat vanhemmat ovat ”kuin viihdepäällikköjä koko perheen risteilyllä, johon on ahdettu aivan liikaa ohjelmaa”.

2 ”MITÄ ENEMMÄN SITÄ PAREMPI”

Mainostajat yrittävät saada ihmiset vakuuttumaan siitä, että nämä jäävät jostakin paitsi, jolleivät osta heidän uusimpia tuotteitaan. The Economist -lehti sanoo: ”Erilaisten tavaroiden tarjonta on kasvanut räjähdysmäisesti, minkä vuoksi ajasta tuntuu olevan entistäkin suurempi pula.” Kuluttajat ”yrittävät kuumeisesti päättää, mitä ostaa, katsoa tai syödä” sinä rajallisena aikana, joka heillä on käytössään.

Eräs huomattava taloustieteilijä ennusti vuonna 1930, että tekniikan kehityksen ansiosta työntekijöille jäisi enemmän vapaa-aikaa. Miten väärässä hän olikaan! ”Sen sijaan että [työstä] lähdettäisiin aikaisin”, toteaa The New Yorker -lehden toimittaja Elizabeth Kolbert, ihmiset ”keksivät itselleen uusia tarpeita”, jotka vievät aikaa ja rahaa.

3 TOISTEN ODOTUKSET

Jotkut näännyttävät itsensä ja tekevät pitkiä työpäiviä pitääkseen työnantajansa tyytyväisenä. Työkaverit voivat aiheuttaa painetta syyllistämällä niitä, jotka eivät jää ylitöihin. Myös taloudellinen epävarmuus saattaa ajaa ihmiset tekemään pitkää päivää tai saada heidät suostumaan siihen, että he ovat aina tavoitettavissa.

Samoin vanhemmista voi tuntua, että heidän perheensä elämänrytmin pitäisi olla yhtä hektinen kuin toisten lapsiperheiden. Jos näin ei ole, vanhemmat voivat  potea syyllisyyttä, ikään kuin he riistäisivät jotakin lapsiltaan.

4 ITSENSÄ TOTEUTTAMINEN JA STATUS

Yhdysvalloissa asuva Tim sanoo: ”Nautin valtavasti työstäni ja tein töitä täydellä teholla koko ajan. Minusta tuntui, että minun täytyi todistaa olevani jotakin.”

Monet muutkin kokevat minäkuvan ja kiireisen elämänrytmin olevan kiinteästi sidoksissa toisiinsa. Mihin tämä on johtanut? Elizabeth Kolbert, jota lainattiin aiemmin, sanoo: ”Kiireestä on tullut status.” Hän lisää: ”Mitä kiireisempi olet, sitä tärkeämmältä vaikutat.”

TASAPAINO ON TÄRKEÄÄ

Raamattu kannustaa olemaan ahkera ja tekemään kovasti työtä (Sananlaskut 13:4). Samalla se kuitenkin kehottaa olemaan tasapainoinen. Saarnaajan 4:6:ssa sanotaan: ”Parempi on kourallinen lepoa kuin kahmalollinen kovaa työtä ja tuulen tavoittelua.”

Tasapainoinen elämä edistää henkistä ja fyysistä terveyttä. Mutta onko ylimääräisen karsiminen ja elämäntahdin rauhoittaminen käytännössä mahdollista? Kyllä. Seuraavassa käsitellään neljää apukeinoa.

 1 PUNNITSE ARVOJASI JA TAVOITTEITASI

On luonnollista haluta, että oma taloudellinen tilanne on suhteellisen turvattu. Mutta kuinka paljon rahaa on tarpeeksi? Mitä on todellinen menestys? Mitataanko sitä pelkästään tuloilla tai omaisuudella? Toisaalta on hyvä pitää mielessä, että myös liiallinen rentoutuminen tai virkistäytyminen voi lisätä aikapainetta.

Tim, jota lainattiin aiemmin, sanoo: ”Vaimoni ja minä arvioimme elämäämme rehellisesti ja päätimme yksinkertaistaa sitä. Laadimme taulukon, josta kävi ilmi senhetkinen tilanteemme sekä uudet tavoitteemme. Keskustelimme siitä, miten aiemmat valinnat olivat vaikuttaneet elämäämme ja miten uudet tavoitteet olisi mahdollista saavuttaa.”

2 RAJOITA ALTISTUMISTA KULUTUSKULTTUURILLE

Raamattu kehottaa pitämään kurissa ”silmien halun” (1. Johanneksen kirje 2:15–17). Mainokset voivat ruokkia tätä halua ja näin saada jonkun tekemään pitkää työpäivää tai uppoutumaan aikaa vieviin ja kalliisiin harrastuksiin. Mainoksilta ei voi ehkä kokonaan välttyä, mutta niille altistumista on kuitenkin mahdollista rajoittaa. Voimme myös huolellisesti kartoittaa, mitä todellisuudessa tarvitsemme.

On tärkeää muistaa, että lähipiirin vaikutus saattaa olla voimakas. Jos ystävämme tavoittelevat kiihkeästi aineellisia asioita tai jos heidän mielestään menestys mitataan omaisuudella, meidän voisi olla viisasta hankkia ystäviä, joilla on paremmat arvot. Raamattu sanoo: ”Viisaiden kanssa vaeltava viisastuu.” (Sananlaskut 13:20.)

3 ASETA TYÖLLE RAJAT

Keskustele työnantajasi kanssa työtilanteestasi ja tärkeysjärjestyksestäsi. Älä kanna syyllisyyttä siitä, että sinulla on muutakin elämää  kuin työ. Kirjassa Work to Live sanotaan: ”Ne jotka pitävät työn ja kodin erillään toisistaan tai jotka osaavat ottaa lomaa, ovat tulleet yhteen ja samaan johtopäätökseen: poissaolo ei johda katastrofiin.”

Koska aiemmin mainittu Gary tuli taloudellisesti hyvin toimeen, hän päätti vähentää työtuntejaan. ”Puhuin perheeni kanssa ja ehdotin, että yksinkertaistaisimme elämäntyyliämme”, hän sanoo. ”Sitten pikkuhiljaa aloimme järjestellä asioita. Kysyin työnantajaltani, voisinko lyhentää työviikkoa, ja hän suostui siihen.”

4 ARVOSTA PERHEEN YHTEISTÄ AIKAA

Avioparit tarvitsevat yhteistä aikaa, ja lasten täytyy saada viettää aikaa vanhempiensa kanssa. Vältä siksi sitä, että yrittäisit pysytellä sellaisten perheiden tahdissa, jotka ovat aina menossa. ”Järjestä aikaa rentoutumiselle”, Gary ehdottaa, ”ja luovu vähemmän tärkeistä asioista.”

Viettäessänne aikaa perheenä älkää antako television, puhelinten tai muiden laitteiden tulla väliinne. Syökää yhdessä ainakin kerran päivässä ja keskustelkaa aterioilla toistenne kanssa. Kun vanhemmat noudattavat tätä yksinkertaista neuvoa, lapset voivat hyvin ja menestyvät paremmin koulussa.

Ateriahetket ovat oivia tilaisuuksia keskustella perheenä.

Kysy siis itseltäsi: Mitä odotan elämältä? Mitä toivon perheelleni? Jos haluat elää onnellisempaa ja tarkoituksellisempaa elämää, laadi tärkeysjärjestys, josta heijastuu Raamatun käytännöllinen viisaus.