Helppokäyttöasetukset

Valitse kieli

Siirry lisävalikkoon

Siirry sisällysluetteloon

Siirry sisältöön

Jehovan todistajat

suomi

HERÄTKÄÄ! SYYSKUU 2015

 HISTORIAN LEHDILLÄ

Herodotos

Herodotos

MILLAISTA elämä oli tuhansia vuosia sitten? Millaisia tapoja ihmisillä oli? Arkeologia ei pysty vastaamaan kaikkiin kysymyksiin. Muinaisten kansojen ajattelutapaa olisi helpompi ymmärtää, jos joku olisi kirjoittanut muistiin maailman tapahtumia tuolta ajalta. Juuri tällainen kirjoittaja eli noin 2 400 vuotta sitten. Hän oli 400-luvulla eaa. elänyt kreikkalainen historioitsija Herodotos. Hänen teoksensa on nimeltään Historiateos.

Herodotos alkoi dokumentoida syitä, jotka johtivat kreikkalaisten käymiin sotiin ja erityisesti persialaisten tekemiin hyökkäyksiin vuosina 490 ja 480 eaa. Jälkimmäisen hyökkäyksen aikaan hän oli vielä lapsi. Herodotos ei rajoittanut muistiinmerkintöjään pelkkään pääteemaansa, vaan kokosi kaiken löytämänsä tiedon niistä maista, jotka olivat persialaisten hyökkäysten vaikutuspiirissä.

ENEMMÄN KUIN HISTORIAA

Herodotos oli lahjakas kertoja. Perusteellisuus oli hänen intohimonsa, ja hän sisällytti kirjoituksiinsa jokaisen tärkeänä pitämänsä yksityiskohdan, jotta kertomus olisi täydellinen. Herodotoksen saavutus on merkittävä, sillä hän ei voinut hyödyntää valtion asiakirjoja, jotka olisivat sisältäneet yhtenäisen kertomuksen tapahtumista. Tällaiset asiakirjat olivat hyvin harvinaisia.

Tuohon aikaan hyvin harvat vaivautuivat kirjoittamaan menneistä tapahtumista, ellei kyse ollut muistomerkkeihin kaiverretuista teksteistä, joissa kerskailtiin mahtavilla aikaansaannoksilla. Herodotoksen oli turvauduttava omiin havaintoihinsa, perimätietoon ja toisten lausuntoihin voidakseen dokumentoida haluamansa tapahtumat. Tietoja kerätessään Herodotos matkusti laajalla alueella. Hän  varttui Halikarnassoksen kreikkalaisessa siirtokunnassa (nykyinen Bodrum, joka sijaitsee Etelä-Turkissa), ja hän matkusti laajalti eri puolilla Kreikkaa.

Tietoja kerätessään Herodotos matkusti laajalla alueella.

Hän uskaltautui pohjoiseen Mustallemerelle ja Skyytiaan, joka sijaitsi nykyisen Ukrainan alueella, sekä etelään Palestiinaan ja Ylä-Egyptiin. Idässä hän päätyi nähtävästi aina Babyloniin asti, ja elämänsä loppuhetket hän luultavasti vietti eräässä kreikkalaisessa siirtokunnassa nykyisen Etelä-Italian alueella. Minne ikinä hän menikin, hän havainnoi ja tiedusteli ja keräsi näin tietoja lähteistä, jotka vaikuttivat hänestä kaikkein luotettavimmilta.

HERODOTOKSEN TÄSMÄLLISYYS

Historiateoksen papyruskatkelma

Miten täsmällisiä Herodotoksen esittämät tiedot ovat? Hänen tietojaan maista, joissa hän matkusti, ja asioista, jotka hän näki omin silmin, pidetään paikkansapitävinä. Hänen kuvauksensa Kreikassa tuntemattomista tavoista – kuten skyyttien kuninkaallisten hautaamisesta tai egyptiläisten muumioinnista – ovat jossain määrin sopusoinnussa arkeologisten löytöjen kanssa. On sanottu, että Herodotoksen runsaat tiedot Egyptistä ovat arvokkaampia kuin kaikki muu, mitä tuosta maasta on muinoin kirjoitettu.

Usein Herodotoksella ei kuitenkaan ollut muuta vaihtoehtoa kuin turvautua lausuntoihin, joiden luotettavuudesta ei ollut täyttä varmuutta. Lisäksi tuolloin ihmiset uskoivat vakaasti, että pakanajumalat puuttuivat ihmisten asioihin. Tämän vuoksi kaikki, mitä Herodotos kirjoitti, ei täytä nykyisten historioitsijoiden kriteerejä. Kaikesta huolimatta Herodotos pyrki erottamaan toden tarusta. Hän oli järkevä ja vakuutti, ettei uskonut kaikkea, mitä hänelle kerrottiin. Hän valitsi sopivat tietolähteet ja vertaili niitä keskenään ja muodosti sitten johtopäätöksensä.

Historiateos oli todennäköisesti Herodotoksen elämäntyö. Kun otetaan huomioon ne keinot ja mahdollisuudet, jotka hänellä oli käytettävissään, tuo teos oli merkittävä saavutus.