Siirry sisältöön

Siirry lisävalikkoon

Siirry sisällysluetteloon

Jehovan todistajat

suomi

HERÄTKÄÄ! MARRASKUU 2014

 KANSIAIHE

Onnellisen elämän avaimet

Onnellisen elämän avaimet

”Olen onnellinen sitten kun menen naimisiin ja saan lapsia.”

”Olen onnellinen sitten kun minulla on oma koti.”

”Olen onnellinen sitten kun saan sen työpaikan.”

”Olen onnellinen sitten kun. . .”

OLETKO sinä ajatellut näin? Kun sitten saavutit tavoitteesi, kestikö onnellisuutesi? On totta, että jonkin tavoitteen saavuttaminen tai jonkin haluamamme hankkiminen voi tehdä meistä onnellisia, mutta tämä tunne voi haihtua nopeasti. Kestävä onnellisuus ei perustu pelkästään siihen, mitä saavuttaa tai hankkii. Sen sijaan onnellisuus – aivan kuten fyysinen terveyskin – riippuu monista tekijöistä.

Jokainen ihminen on ainutlaatuinen. Se mikä tekee onnellisen sinusta, ei ehkä tee onnellista jostakusta toisesta. Lisäksi me muutumme iän myötä. On kuitenkin havaittu, että jotkin asiat vaikuttavat onnellisuuteen enemmän kuin toiset. Ollakseen aidosti onnellinen ihmisen täytyy esimerkiksi kehittää tyytyväisyyttä, välttää kateutta, ilmaista rakkautta toisia kohtaan ja kasvattaa henkistä kestävyyttä. Tarkastelemme nyt näitä neljää seikkaa.

 1. KEHITÄ TYYTYVÄISYYTTÄ

”Raha on suojaksi”, totesi eräs ihmisluonnon tuntija. Toisaalta tämä viisas mies, muinaisen Israelin kuningas Salomo, sanoi: ”Hopeaa rakastava ei saa kyllikseen hopeaa eikä varallisuutta rakastava tuloja. Tämäkin on turhuutta.” (Saarnaaja 5:10; 7:12.) Mitä hän tarkoitti? Tarvitsemme rahaa elämiseen, mutta meidän tulee varoa ahneutta, sillä ahne ihminen ei koskaan saa kyllikseen. Itse asiassa Salomo teki kokeen nähdäkseen, tuoko varallisuus ja ylellinen elämä todellista onnellisuutta. Hän kirjoitti: ”En evännyt silmiltäni mitään, mitä ne pyysivät. En pidättänyt sydämeltäni minkäänlaista iloa.” (Saarnaaja 1:13; 2:10.)

Salomo, jolla oli paljon varallisuutta, rakensi upeita taloja, teki kauniita puistoja ja altaita ja hankki monia palvelijoita. Hän sai kaiken haluamansa. Mitä hän oppi? Hänestä tuli jossain määrin onnellinen, mutta onni ei kestänyt kauan. Hän totesi, että ”kaikki oli turhuutta” ja että millään aineellisella ei ollut todellista arvoa. Hän alkoi jopa vihata elämää. (Saarnaaja 2:11, 17, 18.) Salomo oppi, että nautintoihin keskittyvä elämä jättää jälkeensä turhuuden ja tyhjyyden tunteen. *

Vahvistavatko tuoreet tutkimukset tämän muinaisen viisauden? Eräässä Journal of Happiness Studies -lehden artikkelissa todetaan, että ”kun ihmisen perustarpeet on tyydytetty, tulojen kasvu ei juuri lisää hänen hyvinvointiaan”. Päinvastoin tutkimukset osoittavat, että lisääntyvä kuluttaminen voi jäytää onnellisuutta, etenkin jos se tapahtuu hengellisten ja moraaliarvojen kustannuksella.

RAAMATUN PERIAATE: ”Olkoon elämäntapanne vailla rahanrakkautta, samalla kun tyydytte siihen, mitä teillä nyt on.” (Heprealaisille 13:5.)

2. VÄLTÄ KATEUTTA

Toisten paremmuus, omaisuus tai menestys aiheuttaa kateelliselle ihmiselle vihan- ja harminsekaisia tunteita, ja hän haluaa itselleen samaa kuin on toisilla. Pahanlaatuisen kasvaimen tavoin kateus voi saada valtaansa koko ihmisen ja tuhota onnellisuuden. Miten kateus voisi päästä juurtumaan? Entä miten tällaisen taipumuksen voi tunnistaa ja miten sitä vastaan voi taistella?

Tietosanakirjassa Encyclopedia of Social Psychology todetaan, että ihmiset kadehtivat yleensä vertaisiaan, kenties sellaisia, jotka ovat iältään, kokemukseltaan tai sosiaaliselta taustaltaan samalla viivalla. Esimerkiksi myyntimies ei ehkä kadehdi kuuluisaa filmitähteä, mutta hän saattaa kadehtia menestyvämpää kollegaansa.

Valaistaan asiaa. Eräät muinaisen Persian korkeat virkamiehet olivat kateellisia. He eivät kuitenkaan kadehtineet kuningasta vaan etevää virkaveljeään Danielia. Nämä miehet olivat niin katkeria, että he punoivat juonen Danielin päänmenoksi, mutta suunnitelma epäonnistui. (Daniel 6:1–24.) Edellä mainitussa tietosanakirjassa sanotaan: ”On tärkeä ymmärtää kateuden vihamielinen luonne.  Tämä selittää, miksi kateus liittyy hyvin moniin historian aikana tehtyihin aggressiivisiin tekoihin.” *

Kateus voi turmella kyvyn iloita hyvistä asioista.

Miten kateuden voi tunnistaa? Kysy itseltäsi: Saako jonkun vertaiseni menestyminen minut iloitsemaan vai harmistumaan? Jos sisarukseni, koulukaverini tai työtoverini epäonnistuu jollain tavoin, olenko surullinen vai iloinen? Vastauksesi paljastavat, oletko sisimmässäsi kateellinen. (1. Mooseksen kirja 26:12–14.) Tietosanakirjassa Encyclopedia of Social Psychology sanotaan: ”Kateus voi turmella kyvyn iloita hyvistä asioista sekä tukahduttaa kiitollisuuden tunteen, jota elämän monien lahjojen pitäisi herättää. – – Tällaiset taipumukset tuskin edistävät onnellisuutta.”

Kateutta vastaan voi taistella kehittämällä aitoa nöyryyttä ja vaatimattomuutta. Näiden ominaisuuksien ansiosta pystymme arvostamaan toisten kykyjä ja hyviä ominaisuuksia. Raamattu kehottaa: ”Älkää tehkö mitään itsekkyydestä tai turhamaisuudesta, vaan olkaa nöyriä ja pitäkää kukin toista parempana kuin itseänne.” (Filippiläisille 2:3, Kirkkoraamattu 1992.)

RAAMATUN PERIAATE: ”Älkäämme tulko itsekeskeisiksi, niin että herätämme kilpailuhenkeä toisissamme, kadehdimme toisiamme.” (Galatalaisille 5:26.)

3. ILMAISE RAKKAUTTA TOISIA KOHTAAN

”Se millaisiksi ihmissuhteet koetaan, vaikuttaa enemmän ihmisten yleiseen tyytyväisyyteen kuin työ, tulot, yhteisöllisyys tai jopa fyysinen terveys”, sanotaan kirjassa Social Psychology. Yksinkertaisesti sanottuna ihmisten täytyy ilmaista rakkautta ja myös saada sitä osakseen, jotta he voisivat olla aidosti onnellisia. ”Jos minulla – – ei ole rakkautta, en ole mitään”, sanoi muuan raamatunkirjoittaja (1. Korinttilaisille 13:2).

Koskaan ei ole liian myöhäistä ilmaista ja saada osakseen rakkautta. Tätä havainnollistaa Vanessa-nimisen tytön tapaus. Hänen isänsä oli alkoholisti ja kohteli häntä huonosti. 14-vuotiaana Vanessa karkasi kotoa ja asui sijaiskodeissa sekä eräässä kehnossa asuntolassa. Hän muistaa rukoilleensa siellä Jumalan apua. Sen jälkeen – ehkä vastaukseksi hänen rukouksiinsa – hänet sijoitettiin perheeseen, joka noudatti Raamatun periaatetta ”rakkaus on pitkämielinen ja huomaavainen” (1. Korinttilaisille 13:4). Tuo ympäristö sekä se, mitä hän oppi tutkimalla Raamattua, auttoivat häntä toipumaan tunne-elämän kolhuista ja kasvamaan henkisesti. ”Koulussa arvosanani nousivat hylätyistä ja heikoista tyydyttäviin ja kiitettäviin”, hän kertoo.

Vanessalla on edelleen henkisiä arpia. Nykyään hän on kuitenkin onnellisesti naimisissa ja hänellä on kaksi tytärtä.

RAAMATUN PERIAATE: ”Pukeutukaa rakkauteen, sillä se on täydellinen yhdysside.” (Kolossalaisille 3:14.)

 4. KASVATA HENKISTÄ KESTÄVYYTTÄ

Kenenkään elämä ei ole ongelmatonta. Raamatussakin sanotaan, että on ”aika itkeä” ja ”aika valittaa” (Saarnaaja 3:4). Pyri vastoinkäymisiä kohdatessasi kasvattamaan henkistä kestävyyttä. Sen avulla voi toipua takaiskuista ja jatkaa eteenpäin. Ajatellaanpa Carolin ja Mildredin tilannetta.

Carolilla on selkärankarappeuma, diabetes ja uniapnea sekä silmäsairaus, joka on sokeuttanut hänen vasemman silmänsä. Silti hän sanoo: ”En halua antaa masennuksen jatkua pitkiä aikoja kerrallaan. Toisinaan surkuttelen tilannettani, mutta sitten lakkaan ajattelemasta itseäni ja kiitän Jumalaa siitä, mitä voin edelleen tehdä, erityisesti toisten hyväksi.”

Myös Mildredillä on monia sairauksia, muun muassa niveltulehdus, rintasyöpä ja diabetes. Carolin tavoin hän kuitenkin yrittää olla keskittymättä ongelmiinsa. ”Olen oppinut rakastamaan ihmisiä ja lohduttamaan toisia, kun he ovat sairaina. Se auttaa itseänikin”, hän selittää. ”Huomaan, että kun lohdutan toisia, en murehdi omaa tilannettani.”

Carol ja Mildred saavat iloa toisten lohduttamisesta.

Vaikka molemmat naiset haluavat saada hyvää lääkärinhoitoa, he eivät keskity pelkästään terveytensä hoitamiseen vaan asenteeseensa ja siihen, miten he käyttävät aikaansa. Sen ansiosta he tuntevat sisäistä iloa, jota kukaan ei voi riistää heiltä. Lisäksi heitä rakastetaan paljon ja he ovat hyviä esimerkkejä muille, joilla on koettelemuksia.

RAAMATUN PERIAATE: ”Onnellinen on se mies, joka kestää jatkuvasti koettelemuksen, sillä hän saa hyväksytyksi tultuaan elämän kruunun.” (Jaakobin kirje 1:12.)

Raamatun viisaus on ”elämän puu siihen tarttuville, ja siitä lujasti kiinni pitäviä on sanottava onnellisiksi” (Sananlaskut 3:13–18). Kun sovellat Raamatun periaatteita, voit huomata niiden viisauden omassa elämässäsi. Raamatun tekijä, jota sanotaan ”onnelliseksi Jumalaksi”, haluaa myös sinun olevan onnellinen (1. Timoteukselle 1:11).

^ kpl 11 Kertomus Salomon tekemästä kokeesta on Saarnaajan 2:1–11:ssä.

^ kpl 17 Yksi merkittävä historiallinen tapaus liittyy Jeesukseen Kristukseen. Markuksen 15:10:n mukaan kateus oli syynä siihen, että ylipapit luovuttivat Jeesuksen teloitettavaksi.

Aiheesta lisää

HYVÄ UUTINEN JUMALALTA!

Miten perheet voivat olla onnellisia?

Jehova, onnellinen Jumala, haluaa perheiden olevan onnellisia. Raamatussa on käytännöllisiä neuvoja aviomiehille, vaimoille, vanhemmille ja lapsille.

Raamatun opetukset

Perheille

Teidänkin perheenne voi saada käytännöllistä apua Raamatusta.

HERÄTKÄÄ!

Miten olla hyvä isä?

Mitkä viisi Raamatun periaatetta auttavat sinua olemaan rakastava ja tasapainoinen isä?