Helppokäyttöasetukset

Valitse kieli

Siirry lisävalikkoon

Siirry sisällysluetteloon

Siirry sisältöön

Jehovan todistajat

suomi

HERÄTKÄÄ! SYYSKUU 2013

 APUA PERHEILLE | AVIOLIITTO

Miten antaa anteeksi?

Miten antaa anteeksi?

HAASTE

Käykö sinulle ja puolisollesi joskus niin, että riidellessänne vedätte esiin vanhat vääryydet, joiden pitäisi olla jo kaukaista historiaa? Mikä on ongelman ydin? Toinen tai kumpikaan teistä ei ehkä osaa antaa anteeksi.

Anteeksiannon taidon voi kuitenkin oppia. Aluksi on hyvä pohtia, miksi miehen ja vaimon voi olla vaikea antaa toisilleen anteeksi.

SYITÄ

Vallankäyttö. Joillekin miehille ja vaimoille anteeksiantamattomuus on vallankäytön väline. Riidan puhjetessa he käyttävät menneitä tapahtumia valttikorttina päästäkseen niskan päälle.

Kauna. Loukkausten aiheuttamien haavojen paraneminen voi viedä aikaa. Vaikka puoliso sanoo antavansa anteeksi, hän saattaa edelleen kantaa kaunaa ja kenties odottaa tilaisuutta tasata tilit.

Pettymys. Naimisiin mennessään jotkut uskovat sokeasti, että heidän elämänsä tulee olemaan kuin satua. Kun erimielisyyksiä sitten ilmenee, kumpikin pitää kynsin hampain kiinni omasta näkemyksestään ja ihmettelee, kuinka kummassa puoliso voi ajatella asioista eri tavalla, vaikka hänen piti olla ”juuri se oikea”. Epärealististen odotusten vuoksi puoliso voi olla taipuvainen etsimään toisesta vikoja ja vähemmän taipuvainen antamaan anteeksi.

Väärät käsitykset. Monet ovat haluttomia antamaan anteeksi, koska he eivät ymmärrä, mitä se käytännössä tarkoittaa. He ajattelevat esimerkiksi seuraavasti:

Jos annan anteeksi, vähättelen tapahtuneen vakavuutta.

Jos annan anteeksi, minun on unohdettava asia.

Jos annan anteeksi, saan osakseni lisää huonoa kohtelua.

Anteeksi antaminen ei kuitenkaan tarkoita mitään edellä mainituista. Se voi silti olla vaikeaa, erityisesti miehen ja vaimon läheisessä suhteessa.

 MITÄ VOIT TEHDÄ?

Muista, mitä anteeksi antaminen tarkoittaa. Raamatussa ilmaus ”antaa anteeksi” merkitsee toisinaan ’päästää menemään’. Anteeksi antaminen ei siksi aina merkitse sitä, että asia pitäisi unohtaa tai sen vakavuutta pitäisi vähätellä. Joskus tämä merkitsee sitä, että jättää asian sikseen – ”päästää menemään” – oman ja avioliiton hyvinvoinnin vuoksi.

Mieti, mitä anteeksiantamattomuudesta seuraa. Joidenkin asiantuntijoiden mukaan kaunaa kantavat ihmiset voivat kärsiä muita useammin monenlaisista fyysisistä ja henkisistä ongelmista, kuten masennuksesta ja korkeasta verenpaineesta – puhumattakaan siitä vahingosta, jota aiheutuu avioliitolle. Raamattu sanoo täydestä syystä: ”Tulkaa huomaavaisiksi toisianne kohtaan, hellän sääliväisiksi, ja antakaa toisillenne auliisti anteeksi.” (Efesolaisille 4:32.)

Mieti, mitä hyvää anteeksi antamisesta seuraa. Anteeksiantava henki saa puolisot uskomaan toisistaan hyvää sen sijaan, että he pitäisivät kirjaa vääryyksistä. Näin voidaan luoda ilmapiiri, jossa kaunan tunteet jäävät taka-alalle ja rakkaus pääsee kasvamaan. (Raamatun periaate: Kolossalaisille 3:13.)

Ole realistinen. Anteeksi antaminen on helpompaa, kun hyväksyy puolison sellaisena kuin tämä on, vikoineen päivineen. Eräässä parisuhdeoppaassa sanotaan: ”Jos keskittyy siihen, mitä puolisolta puuttuu, unohtuu helposti kaikki se, mitä hänellä on. Kumpaa listaa haluat pitää?” (Fighting for Your Marriage.) Muista, että kukaan ei ole täydellinen, et sinäkään. (Raamatun periaate: Jaakobin kirje 3:2.)

Ole järkevä. Seuraavan kerran, kun loukkaannut puolisosi sanoista tai teoista, mieti, onko asia tosiaan vakava. Onko sinun välttämättä vaadittava anteeksipyyntöä, vai voitko ohittaa asian ja antaa sen olla? (Raamatun periaate: 1. Pietarin kirje 4:8.)

Keskustelkaa asiasta tarpeen vaatiessa. Kerro rauhallisesti, mikä sinua loukkasi ja miksi. Älä syytä puolisoasi vääristä vaikuttimista tai esitä jyrkkiä mielipiteitä, koska ne vain saisivat hänet puolustuskannalle. Kerro sen sijaan, miten hänen toimintansa on vaikuttanut sinuun.

Aiheesta lisää

Miten ratkaista ongelmia?

Avioparin tapa ratkoa ongelmiaan vaikuttaa merkittävästi siihen, onko avioliitto luja ja onnellinen vai epävakaa ja onneton.