Siirry sisältöön

Siirry lisävalikkoon

Siirry sisällysluetteloon

Jehovan todistajat

suomi

Herätkää!  |  Helmikuu 2013

 HAASTATTELU | MASSIMO TISTARELLI

Robottisuunnittelija kertoo uskostaan

Robottisuunnittelija kertoo uskostaan

Professori Massimo Tistarelli toimii tutkijana Sassarin yliopistossa Italiassa. Hän on kolmen kansainvälisen tiedelehden apulaispäätoimittaja ja on ollut mukana laatimassa yli sataa tieteellistä artikkelia. Hän tutkii sitä, miten ihmiset tunnistavat kasvot ja kykenevät tekemään sellaisia näennäisesti yksinkertaisia asioita kuin sieppaamaan pallon lennosta. Tämän pohjalta hän suunnittelee roboteille näköjärjestelmiä, jotka jäljittelevät ihmisen näköjärjestelmää. Herätkää!-lehti pyysi häntä kertomaan uskostaan ja tutkijan työstään.

Millainen on uskonnollinen taustasi?

Vanhempani olivat katolilaisia mutteivät käyneet kirkossa. Nuorena olin kallellani ateismiin. Minulle opetettiin, että elämä on evoluution tulosta, ja pidin sitä totena. Vaikken uskonut persoonalliseen Luojaan, ajattelin kuitenkin, että täytyy olla olemassa jotain ihmistä korkeampaa. Yritin päästä asiasta perille ja tutustuin buddhalaisuuteen, hindulaisuuteen ja taolaisuuteen, mutta niiden opetukset eivät vastanneet kysymyksiini.

Mikä sai sinut kiinnostumaan tieteestä?

Olen pienestä pitäen ollut kiinnostunut koneista. Minulla oli tapana jopa purkaa elektroniset leluni osiin ja koota ne uudelleen. Isä työskenteli tietoliikennealalla, ja olin alituiseen kyselemässä häneltä, miten radiot ja puhelimet toimivat.

Kerro jotain tutkijan urastasi.

Opiskelin sähkötekniikkaa Genovan yliopistossa ja tein väitöskirjatutkimuksen robottitekniikasta. Erikoistuin tutkimaan ihmisen näköjärjestelmää ja sitä, miten sen toimintaperiaatteita voisi soveltaa robotteihin.

Miksi kiinnostuit ihmisen näköjärjestelmästä?

Näköjärjestelmämme on uskomattoman monimutkainen. Siihen kuuluu silmien lisäksi  paljon muutakin, muun muassa kyky tulkita näkemäämme. Ajatellaanpa esimerkiksi, mitä tapahtuu, kun otamme pallon kiinni ilmasta. Juostessamme ottamaan koppia silmän mykiö tarkentaa pallosta kuvan verkkokalvolle. Se, miten tämä kuva liikkuu verkkokalvon poikki, riippuu sekä pallon että silmän liikkeestä. Tavallisesti pidämme tietenkin katseemme pallossa. Tällöin sen kuva pysyy verkkokalvolla paikallaan, samalla kun tausta ”liikkuu”.

Samaan aikaan näköjärjestelmä laskee pallon nopeuden ja liikeradan. Hämmästyttävää kyllä laskeminen alkaa jo verkkokalvolla silmän arvioidessa pallon liikettä suhteessa taustaan. Näköhermo välittää verkkokalvon lähettämät impulssit aivoihin, jotka analysoivat saamaansa informaatiota ja ohjaavat meidät ottamaan pallon kiinni. Koko prosessi on henkeäsalpaavan mutkikas.

Mikä sai sinut uskomaan Luojaan?

Vuonna 1990 tein joitakin kuukausia tutkimustyötä Trinity Collegessa Dublinissa. Kotimatkalla mietin vaimoni Barbaran kanssa lastemme tulevaisuutta. Päätimme myös vierailla sisareni luona, joka oli Jehovan todistaja. Hän antoi minulle todistajien julkaiseman kirjan Elämä maan päällä – kehityksen vai luomisen tulos? Kirjaa varten tehty huolellinen tutkimustyö teki minuun vaikutuksen. Silloin oivalsin, että olin uskonut evoluutioon mitään kyselemättä. Olin esimerkiksi olettanut, että fossiilisto tukee sitä. Näin ei kuitenkaan ole. Mitä enemmän tarkastelin evoluutioteoriaa, sitä selvemmin tajusin, että vaikka siitä puhutaan suureen ääneen, sillä ei ole todellisuuspohjaa.

Ajattelin robottien parissa tekemääni työtä. Kenen töistä otin mallia?

Sitten ajattelin robottien parissa tekemääni työtä. Kenen töistä otin mallia? En kykenisi milloinkaan suunnittelemaan robottia, joka osaisi ottaa pallon kiinni niin kuin ihminen. Robotin voi ohjelmoida ottamaan kopin, mutta se onnistuu vain tarkoin valvotuissa oloissa – ei oloissa, joissa sitä ei ole ohjelmoitu toimimaan. Oppimiskykymme on ylivertainen koneisiin verrattuna, ja koneillakin on tekijänsä! Tämä oli yksi monista seikoista, jotka saivat minut päättelemään, että ihmisellä täytyy olla Suunnittelija.

Miksi sinusta tuli Jehovan todistaja?

Osittain syynä oli se, että Barbara ja minä pidimme todistajien perusteellisista tutkimismenetelmistä. Erityisesti ihailin sitä, kuinka hyvin heidän julkaisuissaan olevat asiat on tutkittu. Sellainen vetoaa kaltaisiini ihmisiin, jotka haluavat perehtyä yksityiskohtiin. Esimerkiksi Raamatun monet ennustukset kiinnostivat minua kovasti. Niihin perehtyminen sai minut vakuuttumaan siitä, että Raamattu on Jumalan sana. Vuonna 1992 Barbara ja minut kastettiin Jehovan todistajiksi.

Onko tieteellinen tutkimustyösi heikentänyt uskoasi?

Tiede on päinvastoin lujittanut uskoani. Hyvä esimerkki on se, miten tunnistamme kasvot. Vauva kykenee siihen jo muutaman tunnin ikäisenä. Me pystymme tunnistamaan jonkun tutun hetkessä vaikka näkisimme hänet suuressa väkijoukossa. Saatamme jopa havaita hänen mielialansa. Emme ehkä kuitenkaan tule edes ajatelleeksi, että käsittelemme tällöin ällistyttävän nopeasti suunnattoman määrän tietoa.

Uskon vakaasti, että näköjärjestelmämme on kallisarvoinen lahja Jehova Jumalalta. Kaikki hänen antamansa lahjat, Raamattu mukaan lukien, saavat minut kiittämään häntä ja kertomaan hänestä toisille. Oikeustajuni sanoo, että hänen tulisi saada kunnia siitä, mitä hän on tehnyt.