Siirry sisältöön

Siirry lisävalikkoon

Siirry sisällysluetteloon

Jehovan todistajat

suomi

Herätkää!  |  Helmikuu 2013

 HISTORIAN LEHDILLÄ

Platon

Platon

Platon (n. 427–347 eaa.) oli kreikkalainen pakanafilosofi. Hän syntyi yläluokkaiseen perheeseen luultavasti Ateenassa, ja hän sai hyvän koulutuksen, kuten muutkin parempiosaiset kreikkalaisnuoret. Hän sai paljon vaikutteita maineikkaalta filosofilta Sokrateelta samoin kuin Pythagoraan, tunnetun filosofin ja matemaatikon, seuraajilta.

PLATON matkusti Välimeren alueella ja osallistui poliittiseen elämään Syrakusan kaupungissa, joka sijaitsee Kreikkaan tuolloin kuuluneessa Sisiliassa. Tämän jälkeen hän palasi Ateenaan ja perusti sinne Akatemian, jota sanotaan usein Euroopan ensimmäiseksi yliopistoksi. Siitä tuli matematiikan ja filosofian tutkimuksen keskus.

MITÄ MERKITYSTÄ MEILLE?

Platonin opetukset ovat vaikuttaneet syvästi miljoonien ihmisten, myös kristityiksi tunnustautuvien, uskonnollisiin näkemyksiin. Monet ajattelevat virheellisesti, että nämä näkemykset perustuvat Raamattuun. Platonin opetuksista merkittävin on oppi kuolemattomasta sielusta, joka jää eloon fyysisen ruumiin kuollessa.

”Sielun kuolemattomuus on Platonin suosikkiaiheita.” (Body and Soul in Ancient Philosophy.)

Platon oli erittäin kiinnostunut kuolemanjälkeisestä elämästä. Kirjassa Body and Soul in Ancient Philosophy sanotaan, että ”sielun kuolemattomuus on Platonin suosikkiaiheita”. Hän oli lujasti vakuuttunut siitä, että ”sielu elää pitempään kuin sen tämänhetkinen ruumiillistuma ja saa asianmukaisen palkinnon tai rangaistuksen” tuonpuoleisessa – sen mukaan, miten ihminen on elänyt elämänsä maan päällä. *

 PLATONIN OPETUKSET LEVIÄVÄT

Platonin perustama Akatemia oli toiminnassa yhdeksänsataa vuotta, vuodesta 387 eaa. vuoteen 529 jaa., ja se oli hyvin vaikutusvaltainen laitos. Platonin ajatukset saivat suosiota Kreikan ja Rooman valtakuntiin kuuluvissa maissa. Juutalainen filosofi Filon Aleksandrialainen omaksui platonilaisuuden, ja samoin tekivät monet kristikunnan uskonnolliset johtajat. Näin pakanafilosofia, oppi sielun kuolemattomuudesta mukaan lukien, tunkeutui juutalaisuuteen ja kristillisyyteen.

Kirjassa The Anchor Bible Dictionary sanotaan: ”Koko kristillinen teologia perustuu ainakin jossain määrin – – kreikkalaiseen filosofiaan, etenkin platonilaisuuteen, mutta jotkut kristityt ajattelijat – – ansaitsevat jopa tulla kutsutuiksi kristityiksi platonisteiksi.”

Mitä Platon sanoi: ”[Kuolemassa] meidän todellinen olemuksemme on se, jota sanomme kuolemattomaksi sieluksi ja joka menee tekemään tiliä muiden jumalien edessä – –. Tämän kohtalon hyvä ihminen kohtaa rohkeasti, mutta pahalle se on pelottava.” (Lait, 12. kirja.)

Mitä Raamattu sanoo: Sielu tarkoittaa ihmistä itseään tai elämää, joka hänellä on. Jopa eläimet ovat sieluja. Kuolemassa sielu lakkaa olemasta. * Seuraavassa on joitakin tätä selventäviä raamatunkohtia:

Raamattu ei selvästikään opeta, että sielu jää eloon fyysisen ruumiin kuollessa. Meidän on siksi hyvä miettiä, perustuvatko omat käsityksemme Raamattuun vai Platonin filosofiaan.

^ kpl 7 Vaikka Platon teki tunnetuksi ajatuksen kuolemattomasta sielusta, hän ei omaksunut sitä ensimmäisenä. Se oli eri muodoissaan kuulunut jo paljon aiemmin muun muassa Egyptin ja Babylonian pakanauskontoihin.

^ kpl 12 Raamattu opettaa, että kuolleet ovat ikään kuin unessa ja odottavat ylösnousemusta (Saarnaaja 9:5; Johannes 11:11–14; Apostolien teot 24:15). Niin kutsuttu kuolematon sielu ei sitä vastoin voisi kuolla eikä siksi tarvitsisi ylösnousemusta.