Siirry sisältöön

Siirry lisävalikkoon

Siirry sisällysluetteloon

Jehovan todistajat

suomi

Herätkää!  |  Tammikuu 2013

 APUA PERHEILLE | LASTENKASVATUS

Miten kommunikoida teini-ikäisen kanssa?

Miten kommunikoida teini-ikäisen kanssa?

HAASTE

Pienenä hän puhui sinulle kaikesta. Tultuaan teini-ikään hän ei puhu eikä pukahda. Kun yrität virittää keskustelua, hän vastaa hyvin lyhyesti tai sanoo jotain, mikä johtaa kiivaaseen sanasotaan.

Teini-ikäisen kanssa on mahdollista oppia kommunikoimaan. Ensin tarkastelemme kahta seikkaa, jotka voivat osaltaan vaikeuttaa tilannetta.

SYITÄ

Itsenäisyyden kaipuu. Kasvaakseen vastuuntuntoiseksi aikuiseksi teini-ikäisen on ikään kuin siirryttävä vähitellen matkustajan paikalta kuljettajan paikalle ja opeteltava kulkemaan elämän mutkaisilla teillä. Jotkut nuoret tosin haluavat vapautta liiaksikin; jotkut vanhemmat taas antavat vapautta liian vähän. Tätä voi seurata köydenveto, joka saattaa käydä raskaaksi niin vanhemmille kuin lapsille. 16-vuotias Brad * valittaa: ”Vanhempani yrittävät valvoa joka ikistä liikettäni. Jos he eivät anna minulle enemmän vapautta siihen mennessä kun täytän 18, muutan pois!”

Käsitteellinen ajattelu. Pienillä lapsilla on taipumus ajatella konkreettisesti ja nähdä asiat mustavalkoisina. Nuoret taas yleensä osaavat nähdä myös asioiden ”harmaita sävyjä”. Se on olennainen osa käsitteellistä ajattelua ja auttaa nuorta kehittämään arvostelukykyä. Esimerkiksi lapsen käsitys oikeudenmukaisuudesta on mutkaton: ”Äiti jakaa pikkuleivän kahtia ja antaa puolet veljelleni ja puolet minulle.” Lapselle oikeudenmukaisuus on silkkaa matematiikkaa. Teini-ikäiset kuitenkin tajuavat, ettei asia ole niin yksinkertainen. Oikeudenmukaisuus ei aina merkitse tasapuolisuutta eikä tasapuolisuus oikeudenmukaisuutta. Käsitteellisen ajattelun ansiosta teini-ikäinen lapsesi kykenee pohdiskelemaan tällaisia mutkikkaita asioita, mikä puolestaan voi johtaa siihen, että hän on asioista kanssasi eri mieltä.

 MITÄ VOIT TEHDÄ?

Juttele lapsen kanssa aina tilaisuuden tullen. Hyödynnä arkipäivän tilanteita. Jotkut vanhemmat ovat esimerkiksi huomanneet, että lasten on helpompi puhua heille ollessaan heidän kanssaan rinnakkain eikä vastakkain – vaikkapa hoitaessaan kotiaskareita tai istuessaan autossa. (Raamatun periaate: 5. Mooseksen kirja 6:6, 7.)

Esitä asiasi ytimekkäästi. Ei ole tarpeen ruotia joka asiaa juurta jaksain. Esitä sen sijaan asiasi ytimekkäästi – ja lopeta siihen. Kun lapsesi myöhemmin on yksin ja pohtii sanojasi, hän voi oivaltaa asian ytimen. Anna hänelle siihen mahdollisuus. (Raamatun periaate: Sananlaskut 1:1–4.)

Kuuntele ja jousta. Kuuntele lastasi keskeyttämättä häntä, jotta saisit kokonaiskuvan ongelmasta. Kun vastaat hänelle, ilmaise järkevyyttä. Jos pidät kynsin hampain kiinni säännöistä, nuori tuntee kiusausta etsiä niistä porsaanreikiä. Kirjassa Staying Connected to Your Teenager varoitetaan, että tällöin lapset alkavat elää kaksoiselämää: ”He kertovat vanhemmilleen, mitä nämä haluavat kuulla, mutta ollessaan poissa näiden näköpiiristä he tekevät, mitä haluavat.” (Raamatun periaate: Filippiläisille 4:5.)

Pysy tyynenä. ”Kun minulla ja äidillä on erimielisyyksiä, hän loukkaantuu kaikesta, mitä sanon”, kertoo Karen. ”Se saa minut hermostumaan, ja keskustelu yltyy riidaksi.” Älä ylireagoi. Osoita ymmärtäväsi lapsesi tunteita. Esimerkiksi sen sijaan että tokaisisit: ”Ei tuota nyt kannata murehtia!”, voisit sanoa: ”Huomaan, että asia painaa sinua kovasti.” (Raamatun periaate: Sananlaskut 10:19.)

Pyri määräilyn sijasta opastamaan. Lapsesi kykyä ajatella käsitteellisesti voitaisiin verrata lihakseen, joka kaipaa harjoitusta. Kun lapsella on jokin ongelma, älä tee ”voimaharjoituksia” hänen puolestaan, vaan puhu hänen kanssaan asiasta ja anna hänen itse miettiä ratkaisumalleja. Keskustelkaa yhdessä muutamista vaihtoehdoista. Sen jälkeen voisit sanoa: ”Mieti näitä vaihtoehtoja itseksesi päivä tai pari ja kerro sitten, mikä ratkaisu sinusta tuntuu parhaalta ja miksi.” (Raamatun periaate: Heprealaisille 5:14.)

^ kpl 7 Nimet on muutettu.