Siirry sisältöön

Siirry lisävalikkoon

Siirry sisällysluetteloon

Jehovan todistajat

suomi

Herätkää!  |  Marraskuu 2012

Opi viestimään hyvin

Opi viestimään hyvin

Pyri olemaan käytettävissä, kun lapsesi haluaa puhua.

”Olen oppinut kuuntelemaan, kuuntelemaan, kuuntelemaan – olenpa miten väsynyt tahansa.” (MIRANDA, ETELÄ-AFRIKKA)

Haaste.

Cristina sanoo: ”Haasteeni ei ole vain ajan viettäminen tyttäreni kanssa, vaan se, että olisin henkisesti läsnä huolimatta kaikista muista velvollisuuksista ja väsymyksestä.”

Ehdotuksia.

Luo avoimeen viestintään kannustava ilmapiiri. ”Yritän itse näyttää esimerkkiä, ja lapset avautuvat minulle”, sanoo viiden lapsen äiti Elizabeth. ”Kannustan heitä myös puhumaan keskenään ja sopimaan riitansa aina ennen nukkumaanmenoa. Lisäksi he tietävät, etten salli heidän pitää mykkäkoulua keskenään.”

Älä sulje korviasi. Lyanne kirjoittaa: ”Kun poikani oli pieni, hän puhui kuin papupata, ja siksi suljin usein korvani. Tultuaan teini-ikään hän sitten lakkasi puhumasta, ja tajusin, että olin tehnyt pahan virheen. Yritin kovasti – liiankin kovasti – murtaa välillämme olevaa muuria. Puhuin asiasta eräälle seurakuntamme vanhimmalle. Hän neuvoi minua ottamaan rennosti ja virittelemään keskustelua pikkuhiljaa. Kokeilin sitä, ja vähitellen tilanne alkoi parantua.”

Ole kärsivällinen. On ”aika pysyä hiljaa ja aika puhua”, sanotaan Saarnaajan 3:7:ssä. Kolmen lapsen äiti Dulce sanoo: ”Kun lapseni eivät olleet juttutuulella, vakuutin heille, että olin valmis kuuntelemaan, kun he haluaisivat puhua.” Sen sijaan, että yrittäisit aloittaa keskusteluja väkisin, saat parempia tuloksia olemalla lämmin ja kärsivällinen. Raamattu suosittelee tätä menettelytapaa sanoessaan: ”Ihmisen ajatukset ovat kuin syvässä kaivossa oleva vesi, mutta ymmärtäväinen voi ammentaa ne esiin.” (Sananlaskut 20:5, Good News Translation.)

Ole ”nopea kuulemaan, hidas puhumaan” (Jaakobin kirje 1:19). Edellisessä kirjoituksessa mainittu Lizaan sanoo: ”Minun oli opeteltava pitämään kielenkannat kurissa, kun lapset lähestyivät minua ongelmineen. Lisäksi minun oli opeteltava puhumaan mieltä kuohuttavissa tilanteissa tyynesti sen sijaan, että olisin nopeasti alkanut esittää neuvoja.” Leasa, jolla on kaksi poikaa, kirjoittaa: ”En ole aina ollut esimerkillinen kuuntelija. Toisinaan poikien ongelmat tuntuivat minusta vähäpätöisiltä, joten minun piti oppia olemaan ymmärtäväisempi.”

 ”Olkoon puheenne aina miellyttävää.” (Kolossalaisille 4:6.) Lyanne kertoo: ”En ole halunnut tukkia viestintäkanavia, joten minun on pitänyt ponnistella tietoisesti pysyäkseni mahdollisimman rauhallisena ja rentona silloinkin, kun eteen on tullut vakavia tilanteita.”

Jos et onnistu pysymään rauhallisena vaan menetät malttisi ja alat huutaa, voit aiheuttaa monenlaista vahinkoa (Efesolaisille 4:31). Huutaminen voi esimerkiksi tukahduttaa viestinnän ja aiheuttaa lisää ongelmia. ”Lasta voi verrata simpukankuoreen”, sanoo Heidi, jolla on teini-ikäinen tytär. ”Jos puhut ystävällisesti ja kauniisti, lapsi avautuu. Jos huudat lapselle tai vähättelet häntä, ’kuori’ napsahtaa kiinni ja kommunikointi loppuu. Minulla on jääkaapin ovessa kuva avoimesta simpukankuoresta muistuttamassa tästä.”

Tunne lapsesi. ”Kaksi poikaani ovat hyvin erilaiset”, kertoo aiemmin mainittu Yasmin. ”Toinen on puhelias, toinen taas varautunut. Olen oppinut, että hiljaisemman pojan kanssa ei kannata mennä suoraan asiaan. Juttelen hänen kanssaan samalla kun teemme jotain muuta, esimerkiksi pelaamme lautapelejä, tai kun hän puhuu jostain itseään kiinnostavasta aiheesta. Kysyn hienotunteisesti, mitä mieltä hän on jostain asiasta.”

Entä jos pojasta on epämukavaa puhua äidin kanssa joistakin henkilökohtaisista asioista? Näin kävi Misaon teini-ikäiselle pojalle, joka valitti, ettei hänen äitinsä ymmärtänyt häntä. Misao kääntyi erään seurakuntaansa kuuluvan kypsän, luotettavan miehen puoleen. Misao kertoo: ”Hänestä tuli poikani ’mentori’, ja nyt tämä on levollisempi.”

Älä sekoita keskenään vanhemman ja ystävän rooleja. ”Tein teini-ikäisestä tyttärestäni uskottuni”, sanoo kahden lapsen äiti Iwona. ”Tiesin kyllä, ettei se ollut oikein, mutta lankesin tähän ansaan ja minun piti korjata virheeni.” Vaikka tahdotkin lämpimän suhteen lapseesi, muista, että olet hänen vanhempansa, auktoriteetti. Kun säilytät asemasi ja ilmaiset kypsyyttä ja tasapainoisuutta, lapsen on helpompi kunnioittaa sinua ja noudattaa Raamatun käskyä: ”Lapset, olkaa tottelevaisia vanhemmillenne.” (Efesolaisille 6:1, 2.)

Rakasta lapsiasi (Titukselle 2:4). Lapset tarvitsevat rakkautta yhtä paljon kuin he tarvitsevat ruokaa. Vakuuta heille rakkauttasi toistuvasti sekä sanoin että teoin! Näin he tuntevat olonsa turvalliseksi ja ovat lisäksi halukkaampia keskustelemaan kanssasi ja tottelemaan sinua.