Helppokäyttöasetukset

Valitse kieli

Siirry lisävalikkoon

Siirry sisällysluetteloon

Siirry sisältöön

Jehovan todistajat

suomi

Jehovan todistajien vuosikirja 2016

Burundi: Nolla näyttää Vartiotorni-lehtiä miehille, jotka pyysivät häneltä hiiliä.

 SAARNAAMIS- JA OPETUSTYÖTÄ KAUTTA MAAILMAN

Afrikka

Afrikka
  • MAITA 58

  • ASUKKAITA 1 082 464 150

  • JULISTAJIA 1 453 694

  • RAAMATUNTUTKISTELUJA 3 688 959

Todistamista moottoripyörän selässä

Benin: Désiré kertoo hyvää uutista matkustajilleen käyttämällä moottoripyörätaksinsa äänentoistolaitetta.

Moottoripyörätaksit, joista käytetään nimitystä zem, ovat suosittuja kulkuvälineitä Beninin eteläosan kaupungeissa. Osa-aikaisena tienraivaajana toimiva Désiré asensi zemiinsä äänentoistolaitteen ja suuntasi kaksi kaiutinta suoraan matkustajan penkkiin. Hän soittaa jatkuvasti julkaisujemme ja raamatullisten näytelmien äänitteitä.  Ei yleensä vie kauankaan, kun hänen zemiinsä noussut matkustaja jo kuuntelee tarkkaavaisesti. Monet seuraavat niin keskittyneesti, että perille tultaessa he empivät lähteä tai jopa kieltäytyvät poistumasta zemistä ennen kuin äänite päättyy. Désiré sanoo: ”Haluaisin tietysti heidän maksavan ja lähtevän, jotta saisin uuden matkustajan, mutta tiedän, että hyvän uutisen välittäminen heille on tärkeämpää kuin raha. Sitä paitsi tällä tavoin voin levittää paljon julkaisuja.”

Periksiantamaton pikkutyttö

Nolla on kuusivuotias tyttö, joka asuu perheensä kanssa ylänköalueella Burundissa. Eräänä päivänä kun perhe oli valmistamassa ateriaa pienellä hiilikeittimellä, kaksi naapurissa työskentelevää miestä pyysi kuumia puuhiiliä voidakseen sytyttää tulen. Miesten saapuessa Nolla, joka ei ole vielä koulussa, piti silmällä tulta. Hän antoi heidän ottaa muutaman hiilen. Vähän myöhemmin Nolla käveli noiden kahden miehen ohi ja huomasi, että he olivat käyttäneet kuumia hiiliä savukkeen sytyttämiseen. Se vaivasi häntä kovasti, ja hän sanoi heille: ”Jos olisin tiennyt, että käytätte hiiliä tupakan sytyttämiseen, en olisi antanut niitä teille.” Sitten hän muisti nähneensä valtakunnansalissa lehden, jonka kannessa oli savukkeen kuva. Hän juoksi valtakunnansaliin ja otti sieltä kaksi Vartiotornia (1.6.2014), jonka aiheena oli tupakointi. Nolla palasi miesten luo, antoi heille lehdet ja vaati heitä lukemaan ne oikopäätä. Myöhemmin hän tapasi heidät uudelleen ja ojensi heille kutsut tulevaan aluekonventtiin.  Hämmästyneinä tämän pikkutytön periksiantamattomuudesta miehet tulivat konventtiin kahdeksi päiväksi. Väliajalla Nolla huomasi heidät ja pyysi, että he tulisivat nauttimaan yksinkertaista ateriaa hänen perheensä kanssa. Se mitä miehet näkivät ja kuulivat konventissa, teki heihin vaikutuksen, ja molemmat alkoivat tutkia Raamattua.

Todistusta annetaan vankiloissa

Liberiassa vanhimmat kertovat Valtakunnan sanomaa maan rangaistuslaitoksissa. Yves, joka toimii erikoistienraivaajana pääkaupungissa Monroviassa, selittää: ”Maaliskuussa kolme vankia hyväksyttiin kastamattomiksi julistajiksi. Näin julistajien määrä Monrovian keskusvankilassa nousi kuuteen.” Miten he osallistuvat kenttäpalvelukseen? ”He kokoontuvat kenttäpalvelusta varten joka keskiviikko ja lauantai”, Yves kertoo. ”Heillä on lupa käydä sitten sellistä selliin kertomassa Raamatussa olevaa toivon sanomaa toisille vangeille.” Monille vangeille johdetaan nyt omaa raamatuntutkistelua, ja he osallistuvat vankilassa pidettäviin kokouksiin. Haaratoimiston edustaja piti tuossa vankilassa esitelmän 79 vangille. Kuudessa muussa vankilassa järjestetään säännöllisesti raamattutunteja, ja vangeissa tapahtuu muutoksia parempaan.

”Tarvitsemme kipeästi apua”

Paljon työtä on tehty syrjäisissä paikoissa asuvien kiinnostuneiden auttamiseksi muistonviettoon. Esimerkiksi sanit eli bušmannit ovat  eteläisen Afrikan alkuperäisasukkaita. Aiemmin he elivät yksinkertaista paimentolaiselämää metsästäjä-keräilijöinä. Vuonna 2015 Glenn, joka palvelee erikoistienraivaajana Namibian pohjoisosassa, järjesti muistonvieton kaukaisessa sanien kylässä noin 270 kilometriä Rundusta itään. Muistonvietto pidettiin siellä toista kertaa. Molemmilla kerroilla kylän viranomaiset antoivat Jehovan todistajille luvan käyttää paikallista oikeussalia maksutta. Muistonvietossa oli läsnä kaikkiaan 232 henkeä, vaikka ennen tilaisuutta ja sen jälkeen satoi rankasti. Alueen bušmannit puhuvat erästä khoisankieltä, joka tunnetaan useista naksausäänteistään. Puhe tulkattiin englannista heidän kielelleen. Koska tuolla kielellä ei ole Raamattua, esimerkiksi Jesajan 35:5, 6:ta selitettiin seinälle heijastettavien värikkäiden kuvien avulla. Glenn, joka johtaa alueella useita edistyviä raamatuntutkisteluja, sanoo: ”Olen käynyt täällä kerran kuussa viimeiset kaksi vuotta. Leiriydyn alueelle muutamaksi päiväksi. Edistys on ollut hidasta kielen ja etäisyyden vuoksi. Tarvitsemme kipeästi apua. Kun menin viranomaisten luo tekemään järjestelyjä tämän vuoden muistonviettoa varten, eräs yhteisöä hallinnoivan komitean jäsen kysyi minulta, voisimmeko mitenkään rakentaa tälle alueelle palvontapaikan. Hän lupasi, että komitea lahjoittaisi tontin ja pystyttäisi rakennuksen omalla kustannuksellaan. Meidän tarvitsisi vain järjestää ’pastori’ tai ainakin kouluttaa joku paikallinen pastoriksi!”

Namibia: Kaksi julistajaa kertoo iloiten hyvää uutista himbanaiselle.