Hesekielin kirja voidaan jakaa seuraaviin jaksoihin:

LUVUT 1–3

Vuonna 613 eaa., kun Hesekiel asuu juutalaisten pakkosiirtolaisten keskuudessa Babylonissa, hän saa näkyjä Jehovalta ja hänet valtuutetaan profetoimaan Kebarjoen varrella asuville juutalaisille.

LUVUT 4–24

Vuosina 613–609 eaa. Hesekiel julistaa profeetallisia sanomia, joiden pääsisältönä on tuomio Jerusalemia ja sen kapinallisia, epäjumalia palvovia asukkaita vastaan.

LUVUT 25–32

Vuonna 609 eaa. Babylonia aloittaa Jerusalemin lopullisen piirityksen, ja tuosta vuodesta lähtien Hesekielin tuomiosanomat kohdistuvat Jerusalemin sijasta sitä ympäröiviä viholliskansoja – Ammonia, Edomia, Egyptiä, Filisteaa, Moabia, Sidonia ja Tyrosta – vastaan.

LUVUT 33–48

Vuodesta 606 eaa. lähtien – vaikka Jerusalem ja sen temppeli ovat edelleen raunioina satojen kilometrien päässä – Hesekiel keskittyy julistamaan innostavaa toivon sanomaa: Jehova Jumalan puhdas palvonta palautetaan ennalleen.

Hesekielin kirjan sisältö on siis pääosin sekä aika- että aihejärjestyksessä. Jerusalemin ja sen temppelin tuhoa koskevat profetiat ovat kirjan alkupuolella, ja valtaosa puhtaan palvonnan ennallistamista koskevista profetioista tulee niiden jälkeen. On johdonmukaista, että ennallistusprofetiat esitettiin vasta sen jälkeen kun palvonta temppelissä oli lakannut.

Lisäksi Hesekielin profetiat ympäröiviä viholliskansoja vastaan (luvut 25–32) ovat Jerusalemia koskevien tuomiosanomien ja ennallistusprofetioiden välissä. Eräs tutkija huomauttaa kansoille suunnatuista Hesekielin tuomiosanomista: ”Ne ovat sopiva siirtymä Jumalan vihan julistuksista Jumalan kansalleen esittämiin armon julistuksiin, koska hänen kansansa vihollisten rankaiseminen on itsessään osa sen pelastamista.”

Palaa lukuun 1, kappaleeseen 18