HESEKIEL 43:10

LUVUN YDIN: Hesekielin loistavan temppelinäyn merkitys

1–3. a) Miksi näky vaikuttavasta temppelialueesta ehkä lohdutti Hesekieliä? (Ks. kuva luvun alussa.) b) Mitä tässä luvussa tarkastellaan?

HESEKIEL on nyt 50-vuotias, ja hän on ollut pakkosiirtolaisuudessa neljännesvuosisadan. Jerusalemin temppeli on ollut jo pitkään raunioina. Jos Hesekiel joskus toivoi voivansa palvella siellä pappina, tuo haave on nyt romuttunut. Vankeus päättyisi vasta 56 vuoden kuluttua, joten Hesekiel tietää, ettei hän luultavasti ehtisi nähdä Jehovan kansan paluuta heidän kotimaahansa, saati sitten jälleenrakennettua temppeliä (Jer. 25:11). Saavatko tällaiset ajatukset hänet tuntemaan itsensä surulliseksi?

2 Jehova on hyvin huomaavainen antaessaan Hesekielille tässä vaiheessa yksityiskohtaisen näyn, joka varmasti lohduttaa tätä uskollista miestä ja täyttää hänet toivolla. Näyn välityksellä Hesekiel siirretään kotimaahansa ja lasketaan hyvin korkealle vuorelle. Siellä hän tapaa ”miehen, jonka ulkonäkö muistuttaa kuparia”. Mies on enkeli, joka vie hänet perusteelliselle kiertokäynnille katsomaan vaikuttavaa temppelialuetta. (Lue Hesekielin 40:1–4.) Kaikki tuntuu hyvin todelliselta!  Tämän täytyy olla Hesekielille uskoa vahvistava, voimakas ja ehkä hieman hämmentäväkin kokemus. Vaikka hänen näkemässään temppelissä on monia tuttuja piirteitä, se myös eroaa suuresti Jerusalemissa olleesta temppelistä, jonka hän tunsi hyvin.

3 Tätä kiehtovaa näkyä kuvaillaan Hesekielin kirjan yhdeksässä viimeisessä luvussa. Pohdimme nyt seuraavia kysymyksiä: Millainen asenne meillä täytyy olla, kun tarkastelemme tätä näkyä ja yritämme ymmärtää sitä? Oliko Hesekielin näkemä temppeli se suuri hengellinen temppeli, jota Paavali käsitteli laajasti vuosisatoja myöhemmin? Mitä näky merkitsi Hesekielille ja muille pakkosiirtolaisille?

Tarvitaan uutta näkökulmaa

4. Miten temppelinäky on ymmärretty aiemmin, mutta mihin tulokseen nyt on tultu?

4 Aiemmin julkaisuissamme on selitetty, että Hesekiel näki Jehovan suuren hengellisen temppelin, josta apostoli Paavali kirjoitti pyhän hengen ohjauksessa Heprealaiskirjeessä. * Siksi tuntui loogiselta ajatella, että Paavalin pyhäkkötelttaa koskevan selityksen pohjalta monille Hesekielin näyn temppeliin liittyville piirteille voitaisiin antaa kuvaannollinen eli vastakuvallinen merkitys. Kun Hesekielin temppelinäkyä on tutkittu lisää ja mietitty rukoillen, on kuitenkin tultu siihen tulokseen, että sitä pitää selittää yksinkertaisemmin.

5, 6. a) Mitä apostoli Paavali sanoi pyhäkköteltan yksityiskohdista, ja miten tämä osoitti nöyryyttä? b) Miten voimme soveltaa samaa periaatetta, kun haluamme ymmärtää Hesekielin temppelinäkyä?

5 Näyttää siltä, ettei ole viisasta etsiä profeetallista tai kuvaannollista merkitystä Hesekielin näkemän temppelin jokaiselle piirteelle. Miksi ei? Mieti kiinnostavaa esimerkkiä. Kun Paavali käsitteli pyhäkkötelttaan ja hengelliseen temppeliin liittyviä asioita, hän mainitsi pyhäkköteltan yksityiskohtia, kuten suitsutusastian, arkun kannen ja mannaa sisältävän kultaisen ruukun. Antoiko hän niille jonkin profeetallisen merkityksen? Pyhä henki ei selvästikään ohjannut Paavalia tekemään niin, vaan hän kirjoitti: ”Nyt ei ole – – aika puhua näistä asioista yksityiskohtaisesti.” (Hepr. 9:4, 5.) Paavali halusi mukautua pyhän hengen ohjaukseen ja odottaa nöyrästi Jehovaa (Hepr. 9:8).

6 Sama periaate sopii Hesekielin temppelinäkyyn. Myös se on täynnä yksityiskohtia. Onkin viisainta odottaa, että Jehova selventää näyn merkitystä lisää, jos se on tarpeen. (Lue Miikan 7:7.) Pitäisikö meidän siis ajatella, ettei Jehova ole henkensä välityksellä luonut valoa tähän näkyyn? Ei suinkaan!

Näkikö Hesekiel suuren hengellisen temppelin?

7, 8. a) Mitä näkemystä on nyt tarkennettu? b) Miten Hesekielin näyn temppeli eroaa Paavalin kuvailemasta hengellisestä temppelistä?

7 Kuten aiemmin mainittiin, julkaisuissamme on vuosien ajan selitetty, että Hesekiel näki Jehovan suuren hengellisen  temppelin, josta Paavali kirjoitti kirjeessään heprealaisille. Kun asiaa on tutkittu tarkemmin, on kuitenkin tultu siihen tulokseen, että Hesekielin näkemä temppeli ei voinut olla suuri hengellinen temppeli. Miksi ei?

8 Ensiksikin Hesekielin näkemä temppeli ei sovi selitykseen, jonka Paavali antoi pyhän hengen ohjauksessa. Apostoli Paavali osoitti selvästi, että Mooseksen ajan pyhäkköteltta oli varjo ja malli jostain suuremmasta. Pyhäkköteltassa – samoin kuin Salomon ja Serubbabelin temppeleissä, jotka oli suunniteltu saman mallin mukaan – oli kaikkeinpyhin. Paavali sanoi sitä ”käsin tehdyksi pyhäksi paikaksi” ja selitti, että se oli ”todellisuuden jäljennös”, ei itse todellisuus. Mistä todellisuudesta oli kyse? Paavali selitti, että kyseessä oli ”itse taivas”. (Hepr. 9:3, 24.) Näkikö Hesekiel tosiaan jotain sellaista, mikä on taivaassa? Ei, Hesekielin näyssä mikään ei viittaa siihen, että hän olisi nähnyt taivaaseen. (Vrt. Dan. 7:9, 10, 13, 14.)

9, 10. Miten Hesekielin näyn temppeli eroaa Paavalin kuvailemasta suuresta hengellisestä temppelistä uhrien osalta?

9 Vielä selvempi ero Hesekielin näyn ja Paavalin kuvauksen välillä liittyy uhreihin. Hesekiel kuuli, että kansalle, päämiehille ja papeille annettiin yksityiskohtaisia ohjeita uhraamisesta. Heidän piti uhrata omien syntiensä vuoksi. Lisäksi heidän piti uhrata yhteysuhreja, joita he todennäköisesti saivat syödä yhdessä temppelin ruokailuhuoneissa. (Hes. 43:18, 19; 44:11, 15, 27; 45:15–20, 22–25.) Uhrataanko suuressa hengellisessä temppelissä toistuvasti tällaisia uhreja?

Hesekielin näkemä temppeli ei ole suuri hengellinen temppeli.

10 Vastaus on selvä ja yksinkertainen. Paavali sanoi: ”Kun Kristus tuli ylimmäiseksi papiksi saadakseen aikaan ne hyvät asiat, jotka ovat jo toteutuneet, hän kulki suuremman ja täydellisemmän teltan kautta, joka ei ole käsin tehty, toisin sanoen ei ole tätä luomakuntaa. Hän meni pyhään paikkaan yhden kerran lopullisesti mukanaan oma verensä, ei vuohien ja nuorten sonnien verta, ja hankki meille ikuisen vapautuksen.” (Hepr. 9:11, 12.) Suuressa hengellisessä temppelissä on siis uhrattu vain ja ainoastaan yksi uhri: lunastusuhri, jonka uhrasi suurempi ylimmäinen pappi, Jeesus Kristus. Hesekielin näyn temppeli, jossa uhrattiin paljon vuohia ja sonneja, ei selvästikään ollut suuri hengellinen temppeli.

11. Miksi Jumalan ei ollut aika paljastaa suurta hengellistä temppeliä koskevia totuuksia Hesekielin päivinä?

11 Tämä tuo esiin toisen syyn siihen, miksi Hesekiel ei voinut nähdä suurta hengellistä temppeliä. Tuolloin ei ollut Jumalan aika paljastaa sellaisia totuuksia. Hesekielin näkyhän osoitettiin ensiksi Babylonissa oleville juutalaisvangeille, jotka olivat Mooseksen lain alaisuudessa. Pakkosiirtolaisuuden päätyttyä heidän oli määrä palata Jerusalemiin, noudattaa sitä, mitä tuossa laissa sanottiin puhtaasta palvonnasta, ja  rakentaa uudelleen temppeli ja sen alttari. Sitten he jatkaisivat uhraamista siellä, ja niin tapahtuikin lähes 600 vuoden ajan. Kuvittele, miten Hesekielin näky olisi vaikuttanut juutalaisiin, jos siinä olisi näytetty heille hengellinen temppeli, jossa ylimmäinen pappi uhrasi oman elämänsä, minkä jälkeen kaikkien muiden uhrien uhraaminen lakkaisi! Olisivatko he voineet ymmärtää sellaista näkyä? Olisiko heidän päätöksensä totella Mooseksen lakia horjunut? Jehova paljastaa totuudet aina oikeaan aikaan ja silloin, kun hänen kansansa pystyy ymmärtämään ne.

12–14. Miten Hesekielin näkemä temppeli ja Paavalin hengellistä temppeliä koskeva selitys liittyvät toisiinsa? (Ks. tekstiruutu ”Erilaiset temppelit, erilaiset merkitykset”.)

12 Miten Hesekielin temppelinäky ja Paavalin hengellistä temppeliä koskeva selitys sitten liittyvät toisiinsa? On hyvä pitää mielessä, että Paavalin selitys ei perustunut Hesekielin temppelinäkyyn vaan Mooseksen päivien pyhäkkötelttaan. Paavali kyllä mainitsi useita piirteitä, jotka esiintyivät paitsi Salomon ja Serubbabelin temppeleissä myös Hesekielin näkemässä temppelissä. Kaiken kaikkiaan Hesekiel ja Paavali keskittyivät kuitenkin eri asioihin. * Heidän kirjoituksensa eivät ole toistensa toistoa, vaan ne täydentävät toisiaan. Miten?

 13 Asia voidaan tiivistää seuraavasti: Paavalilta voimme oppia Jehovan järjestelystä palvontaa varten, kun taas Hesekieliltä opimme palvontaa koskevista Jehovan normeista. Paavali selittää Jehovan järjestelyä puhdasta palvontaa varten paljastamalla, mitä sellaiset hengelliseen temppeliin liittyvät piirteet kuin ylimmäinen pappi, uhrit, alttari ja kaikkeinpyhin tarkoittavat. Hesekielin näky puolestaan korostaa puhdasta palvontaa koskevia Jehovan korkeita normeja kuvailemalla yksityiskohtaisesti temppeliä.

14 Merkitseekö tarkennettu näkemys sitä, että Hesekielin näyllä ei ole enää kovin suurta merkitystä meille? Ei todellakaan. Nähdäksemme, mitä hyötyä näystä on meille, tarkastelemme sitä, miten se epäilemättä hyödytti Hesekielin päivinä ja sen jälkeen eläneitä uskollisia juutalaisia.

Mitä näky merkitsi juutalaisvangeille?

15. a) Mikä oli Hesekielin näyn profeetallinen sanoma? b) Miten Hesekielin luvut 40–48 ovat jyrkkä vastakohta Hesekielin 8. luvulle?

15 Saamme selville, mitä näky merkitsi juutalaisvangeille, kun pohdimme joitakin kysymyksiä, jotka auttavat meitä muodostamaan asiasta kokonaiskuvan. Ensiksikin mikä oli näyn profeetallinen sanoma? Yksinkertaisesti sanoen se, että  puhdas palvonta palautettaisiin ennalleen. Se oli Hesekielille täysin selvää. Hän oli jo kirjoittanut muistiin sen, mitä Jehova oli näyttänyt hänelle Jerusalemin temppelin surkeasta tilasta. Tuo yksityiskohtainen kuvaus on Hesekielin kirjan 8. luvussa. Nyt Hesekiel oli varmasti innoissaan voidessaan kirjoittaa siitä, miten tilanne tulisi radikaalisti muuttumaan. Tuo kuvaus on hänen kirjansa luvuissa 40–48. Niissä ei kuvailla turmeltunutta palvontaa vaan esitetään täydellinen malli siitä, millaista Jehovan puhtaan palvonnan olisi pitänyt olla Mooseksen lain mukaan.

16. Miten Hesekielin temppelinäky vahvisti sen, mitä Jesaja oli ennustanut sata vuotta aikaisemmin?

16 Jotta Jehovan palvonta voitaisiin palauttaa sille kuuluvaan asemaan, se pitäisi korottaa. Yli sata vuotta aikaisemmin profeetta Jesaja kirjoitti pyhän hengen ohjauksessa: ”Päivien lopulla Jehovan temppelin vuori asetetaan lujasti vuorenhuippujen yläpuolelle ja korotetaan kukkuloita korkeammalle.” (Jes. 2:2.) Jesaja näki selvästi ennalta, että Jehovan puhdas palvonta ennallistettaisiin ja korotettaisiin, ikään kuin asetettaisiin kaikkein korkeimmalle vuorelle. Entä missä Hesekiel huomasi olevansa Jumalalta saamassaan näyssä? Hän oli ”hyvin korkealla vuorella”, ja siellä hän katseli Jehovan temppeliä (Hes. 40:2). Hesekielin näky siis vahvisti, että puhdas palvonta palautettaisiin ennalleen.

Temppeli, jonka Hesekiel näki, sijaitsi korkealla paikalla. (Ks. kpl 16.)

17. Kuvaile Hesekielin lukujen 40–48 sisältöä.

17 Luodaan yleissilmäys Hesekielin lukuihin 40–48 ja siihen, mitä Hesekiel näki ja kuuli. Hän katseli, kun enkeli mittasi portit, muurin, esipihat ja temppelin pyhäkön (Hes. 40–42). Sitten tapahtui jotain jännittävää: Jehova saapui temppeliin kaikessa loistossaan! Hän oikaisi kapinallista kansaansa sekä pappeja ja päämiehiä. (Hes. 43:1–12; 44:10–31; 45:9–12.) Hesekiel näki, että pyhäköstä virtasi joki, joka toi mukanaan elämää ja siunauksia laskiessaan Kuolleeseenmereen (Hes. 47:1–12). Hän näki myös, että maa jaettiin samankokoisiin alueisiin ja että puhtaalle palvonnalle varattu paikka oli maan keskivaiheilla (Hes. 45:1–8; 47:13–48:35). Mikä oli näyn sanoma? Jehova selvästikin vakuutti kansalleen, että puhdas palvonta ennallistettaisiin ja korotettaisiin. Hän siunaisi palvontapaikkaansa läsnäolollaan ja antaisi siunausten virrata sieltä, mikä saisi aikaan parantumisen ja toisi elämää ja hyvän järjestyksen ennallistettuun maahan.

Hesekielin näkemä temppeli kuvasi loistavasti sitä, miten Jehova palauttaisi puhtaan palvonnan ennalleen. (Ks. kpl 17.)

18. Oliko temppelinäky tarkoitus ymmärtää kirjaimellisesti? Selitä.

18 Toiseksi oliko näky tarkoitus ymmärtää kirjaimellisesti? Ei. Hesekiel ja muut pakkosiirtolaiset, joille hän kuvaili näkyään, tajusivat todennäköisesti heti, ettei sitä pitänyt ymmärtää kirjaimellisesti. Miksi ei? Hesekiel näki temppelin  olevan ”hyvin korkealla vuorella”. Tämä sopi hyvin yhteen Jesajan profetian kanssa, mutta kirjaimellisen temppelin suhteen se ei pitänyt paikkaansa. Salomon temppeli oli ollut Jerusalemissa Morianvuorella, ja sinne temppeli jonain päivänä rakennettaisiin uudelleen. Oliko se kuitenkaan ”hyvin korkea vuori”? Ei ollut. Sen ympärillä kohosi muita vuoria, jotka olivat yhtä korkeita tai korkeampia kuin se. Ajattele myös, miten valtava Hesekielin näkemä temppelialue oli. Temppelikompleksi ja sitä ympäröivä laaja alue, jota reunusti muuri, oli niin suuri, ettei se olisi mahtunut Morianvuorelle. Se ei olisi mahtunut Salomon päivinä edes Jerusalemin kaupungin rajojen sisäpuolelle! Lisäksi pakkosiirtolaiset eivät varmastikaan odottaneet, että temppelin pyhäköstä olisi virrannut kirjaimellinen joki, joka olisi laskenut Kuolleeseenmereen ja elvyttänyt sen elottomat vedet. Sitä paitsi Luvatun maan vuoristoisessa maastossa ei olisi ollut mahdollista vetää suoria, yhdensuuntaisia rajoja heimojen alueiden välille, kuten näyssä kuvailtiin. Näkyä ei siis pitänyt tulkita kirjaimellisesti.

19–21. Miten Jehova halusi Hesekielin näyn vaikuttavan kansaansa, ja miksi sillä on voinut olla heihin sellainen vaikutus?

19 Kolmanneksi miten näyn oli tarkoitus vaikuttaa Hesekielin maanmiehiin? Jehovan puhdasta palvontaa koskevien  korkeiden normien ajattelemisen olisi pitänyt saada heidät häpeämään. Jehova käski Hesekieliä ”kuvailemaan temppeliä Israelin kansalle”. Hesekielin piti kuvailla sitä niin tarkasti, että israelilaiset voisivat ikään kuin ”tutkia sen piirustuksia”. Miksi kansan piti miettiä tuota temppeliä? Ei siksi, että se olisi pitänyt rakentaa uudelleen, vaan siksi, että ”he häpeäisivät rikkomuksiaan”, kuten Jehova sanoi. (Lue Hesekielin 43:10–12.)

20 Miksi tämä näky ehkä vaikutti vilpittömien ihmisten omaantuntoon ja sai heidät tuntemaan häpeää? Hesekielille sanottiin: ”Ihmisen poika, ole valppaana, katsele ja kuuntele tarkkaan kaikkea, mitä minä kerron Jehovan temppelin säädöksistä ja laeista.” (Hes. 44:5.) Hesekielille puhuttiin toistuvasti säädöksistä ja laeista (Hes. 43:11, 12; 44:24; 46:14). Häntä muistutettiin usein myös Jehovan normeista ja jopa niistä standardeista, jotka koskivat kyynärän pituutta ja tarkkoja painomittoja (Hes. 40:5; 45:10–12; vrt. Sananl. 16:11). Tässä yhdessä näyssä Hesekiel mainitsee ’mittaamista’ ja ’mittaa’ tarkoittavat alkukielen sanat yli 50 kertaa.

21 Mitat, painot, lait, säädökset! Mitä Jehova oikein halusi kertoa kansalleen? Näyttää siltä, että Jehova muistutti heitä voimakkain sanoin siitä tärkeästä totuudesta, että yksin hän asettaa normit puhtaalle palvonnalle. Niiden jotka olivat poikenneet noista normeista, oli syytä hävetä! Miten näky opetti juutalaisille kaiken tämän? Seuraavassa luvussa kerrotaan siitä joitain esimerkkejä. Ne auttavat myös meitä ymmärtämään selvemmin, mitä tämä huomattava näky merkitsee meille nykyään.

Miksi temppelinäky saisi vilpittömät ihmiset häpeämään? (Ks. kpl:t 19–21.)

^ kpl 4 Hengellinen temppeli on Jehovan järjestely, jonka hän on tehnyt puhdasta palvontaa varten ja joka perustuu Jeesuksen Kristuksen lunastusuhriin. Hengellisen temppelin ymmärretään tulleen olemassaoloon vuonna 29.

^ kpl 12 Paavali esimerkiksi keskittyi ylimmäiseen pappiin ja hänen rooliinsa vuotuisena sovituspäivänä (Hepr. 2:17; 3:1; 4:14–16; 5:1–10; 7:1–17, 26–28; 8:1–6; 9:6–28). Hesekielin näyssä taas ei edes mainita ylimmäistä pappia tai sovituspäivää.