HESEKIEL 34:23

LUVUN YDIN: Neljä Messiasta koskevaa profetiaa ja niiden täyttyminen Kristuksessa

1–3. Miksi Hesekiel on raskaalla mielellä, ja mitä hän nyt kirjoittaa muistiin?

PROFEETTA HESEKIEL on kuudetta vuotta pakkosiirtolaisuudessa. * Hän ajattelee raskain mielin sitä, miten huonosti Juudaa, hänen rakasta, satojen kilometrien päässä sijaitsevaa kotimaataan, hallitaan. Hän on nähnyt hallitsijoiden tulevan ja menevän.

2 Hesekiel syntyi uskollisen kuningas Josian hallituskauden keskivaiheilla. Hän oli varmasti innoissaan saadessaan tietää kampanjasta, johon Josia oli ryhtynyt tuhotakseen veistetyt jumalankuvat ja palauttaakseen Juudaan puhtaan palvonnan. (2. Aik. 34:1–8.) Josian aikaansaamat uudistukset eivät kuitenkaan olleet pysyviä, sillä useimmat hänen jälkeensä tulleet kuninkaat jatkoivat epäjumalanpalvelusta. Ei ihme, että tällaisten huonojen hallitsijoiden alaisuudessa kansa on vajonnut aina vain syvemmälle hengelliseen ja moraaliseen rappioon. Tilanne ei kuitenkaan ole toivoton!

3 Jehovan ohjauksessa Hesekiel kirjoittaa nyt muistiin ensimmäisen niistä monista profetioistaan, jotka koskevat Messiasta,  tulevaa hallitsijaa ja paimenta. Hän palauttaisi puhtaan palvonnan pysyvästi ennalleen ja huolehtisi hellästi Jehovan lampaista. Haluamme tutkia näitä profetioita huolellisesti, koska niiden toteutuminen vaikuttaa meidän ikuiseen tulevaisuutemme. Seuraavaksi tarkastellaan neljää Hesekielin kirjassa olevaa messiaanista profetiaa.

”Hennosta versosta” tulee ”majesteettinen setri”

4. Minkä profetian Hesekiel esitti, ja mitä Jehova käski häntä kertomaan aluksi?

4 Noin vuonna 612 eaa. Hesekielille tuli ”Jehovan sana”, ja hän esitti profetian, joka osoitti, miten laajaa aluetta Messias hallitsisi ja miksi olisi tärkeää luottaa hänen valtakuntaansa. Aluksi Jehova käski Hesekieliä kertomaan muille pakkosiirtolaisille profeetallisen arvoituksen, joka havainnollisti Juudan hallitsijoiden uskottomuutta ja korosti sitä, miksi tarvittaisiin oikeamielinen messiaaninen hallitsija. (Hes. 17:1, 2.)

5. Kerro, millainen arvoitus oli.

5 Lue Hesekielin 17:3–10. Arvoitus oli seuraavanlainen: ”Suuri kotka” nyhtäisee irti setrin ylimmän verson ja laskee sen ”kauppiaiden kaupunkiin”. Sitten se ottaa ”maasta siemeniä” ja istuttaa yhden niistä hedelmälliseen peltoon ”runsaiden vesien ääreen”. Siemen menestyy, ja siitä kasvaa ”rehevä viiniköynnös”. Seuraavaksi paikalle ilmaantuu toinen ”suuri kotka”. Viiniköynnös ojentaa ”juurensa ahnaasti” toista kotkaa kohti, koska se haluaa, että kotka istuttaisi sen uudelleen toiseen runsasvetiseen paikkaan. Jehova tuomitsee sen, mitä viiniköynnös tekee, sanomalla, että sen juuret kiskotaan ylös ja että se ”kuivuu kokonaan”.

Ensimmäinen suuri kotka edusti Babylonin kuningasta Nebukadnessaria. (Ks. kpl 6.)

6. Mitä arvoitus tarkoitti?

6 Mitä arvoitus tarkoitti? (Lue Hesekielin 17:11–15.) Vuonna 617 eaa. Babylonin kuningas Nebukadnessar (ensimmäinen ”suuri kotka”) piiritti Jerusalemin. Hän ”nyhtäisi” Juudan kuninkaan Jojakinin (”ylimmän verson”) valtaistuimelta ja vei hänet Babyloniin (”kauppiaiden kaupunkiin”). Nebukadnessar asetti valtaistuimelle Jerusalemiin Sidkian (yhden ”maan siemenistä”, kuninkaallisista jälkeläisistä). Juudan uutta kuningasta vaadittiin vannomaan Jumalan nimessä vala, joka velvoitti häntä pysymään uskollisena vasallikuninkaana (2. Aik. 36:13). Sidkia kuitenkin halveksi vannomaansa valaa. Hän kapinoi Babylonia vastaan ja pyysi sotilaallista apua Egyptin faraolta (toiselta ”suurelta kotkalta”), mutta siitä ei ollut hyötyä. Jehova tuomitsi Sidkian, joka oli toiminut uskottomasti rikkomalla valansa. (Hes. 17:16–21.) Lopulta Sidkia syöstiin vallasta, ja hän kuoli vankilassa Babylonissa (Jer. 52:6–11).

7. Mitä profeetallinen arvoitus opettaa meille?

7 Mitä tämä profeetallinen arvoitus opettaa meille? Ensiksikin Jehovan palvelijoina meidän täytyy olla sanamme mittaisia. Jeesus sanoi: ”Kun sanotte ’kyllä’, sen pitää tarkoittaa  ’kyllä’, ja kun sanotte ’ei’, sen pitää tarkoittaa ’ei’.” (Matt. 5:37.) Jos näemme tarpeelliseksi vannoa Jumalan edessä kertovamme totuuden, suhtaudumme tällaiseen valaan vakavasti. Toiseksi meidän täytyy miettiä tarkkaan, kehen luotamme. Raamattu varoittaa: ”Älkää panko luottamustanne vallassa oleviin älkääkä ihmiseen, joka ei voi pelastaa.” (Ps. 146:3.)

8–10. Miten Jehova kuvaili tulevaa messiaanista hallitsijaa, ja miten profetia on toteutunut? (Ks. myös tekstiruutu ”Messiaaninen profetia – majesteettinen setri”.)

8 On kuitenkin olemassa hallitsija, joka ansaitsee täyden luottamuksemme. Kun Jehova oli esittänyt arvoituksen versosta, joka istutettiin uudelleen, hän kuvaili samanlaisella runollisella kielellä tulevaa messiaanista hallitsijaa.

9 Mitä profetiassa sanotaan? (Lue Hesekielin 17:22–24.) Nyt toimeen ryhtyy kotkien sijasta itse Jehova. Hän nyhtäisee irti hennon verson ”korkean setrin latvasta” ja istuttaa sen ”korkealle ja ylväälle vuorelle”. Verso menestyy, ja siitä tulee ”majesteettinen setri”, jonka alla asuvat ”kaikenlaiset linnut”. Silloin ”kaikki metsän puut” tulevat tietämään, että itse Jehova on saanut tämän majesteettisen puun kukoistamaan.

10 Miten profetia on toteutunut? Jehova ”nyhtäisi irti” Poikansa Jeesuksen Kristuksen Daavidin kuninkaallisesta sukuhaarasta (”korkeasta setristä”) ja ”istutti” hänet taivaalliselle Siionin vuorelle (”korkealle ja ylväälle vuorelle”). (Ps. 2:6; Jer. 23:5; Ilm. 14:1.) Näin Jehova otti Poikansa, joka oli vihollisten silmissä ”ihmisistä alhaisin”, ja korotti hänet antamalla hänelle ”hänen isänsä Daavidin valtaistuimen” (Dan. 4:17; Luuk. 1:32, 33). Messiaaninen kuningas Jeesus Kristus on korkeassa asemassaan kuin majesteettinen setri, ja hän hallitsee koko maata ja siunaa runsaasti kaikkia alamaisiaan. Tämä Jumalan valtakunnan hallitsija on todellakin luottamuksemme arvoinen. Hänen hallintonsa ”varjossa” tottelevaiset ihmiset kaikkialla maailmassa saavat ”olla turvassa”, eikä heidän ”tarvitse pelätä onnettomuutta” (Sananl. 1:33).

11. Mitä tärkeää profetia ”hennosta versosta”, josta tulee ”majesteettinen setri”, opettaa meille?

11 Mitä profetia opettaa meille? Innostava profetia ”hennosta versosta”, josta tulee ”majesteettinen setri”, auttaa meitä vastaamaan ratkaisevan tärkeään kysymykseen: kehen meidän kannattaa luottaa? On typerää luottaa ihmisten hallintoon ja sotilaalliseen voimaan. Jotta voisimme nauttia todellisesta turvallisuudesta, meidän on viisasta luottaa täysin messiaaniseen kuninkaaseen Jeesukseen Kristukseen. Hänen taitavissa käsissään oleva taivaallinen hallitus on ihmiskunnan ainoa toivo. (Ilm. 11:15.)

”Hän, jolla on siihen laillinen oikeus”

12. Miten Jehova osoitti, ettei hän ollut hylännyt Daavidin kanssa tekemäänsä liittoa?

12 Selityksestä, jonka Jumala antoi kahta kotkaa koskevaan profeetalliseen arvoitukseen, Hesekiel ymmärsi, että Sidkia,  Daavidin kuninkaallisen sukuhaaran uskoton kuningas, syöstäisiin vallasta ja vietäisiin vangiksi Babyloniin. Hesekiel saattoi miettiä, mitä tapahtuisi liitolle, jonka Jumala oli solminut Daavidin kanssa ja jonka perusteella Daavidin sukuhaaraan kuuluva kuningas hallitsisi ikuisesti (2. Sam. 7:12, 16). Jos tällainen kysymys askarrutti häntä, hänen ei tarvinnut odottaa vastausta pitkään. Noin vuonna 611 eaa., pakkosiirtolaisuuden seitsemäntenä vuonna Sidkian hallitessa yhä Juudaa, Hesekielille ”tuli Jehovan sana” (Hes. 20:2). Jehova käski häntä esittämään toisen Messiasta koskevan profetian, josta kävi ilmi, että hän ei ollut hylännyt Daavidin kanssa tekemäänsä liittoa. Tuo profetia osoitti, että tulevalla messiaanisella hallitsijalla olisi Daavidin perillisenä laillinen oikeus hallita.

13, 14. Mitä Hesekielin 21:25–27:ssä ennustettiin, ja miten tuo profetia on toteutunut?

13 Mitä profetiassa sanotaan? (Lue Hesekielin 21:25–27.) Hesekielin välityksellä Jehova puhuttelee suorasanaisesti ”jumalatonta Israelin päämiestä”, jonka on tullut aika saada rangaistus. Jehova sanoo hänelle, että hänen ”turbaaninsa” ja ”kruununsa” (kuninkaallisen vallan symbolit) otettaisiin häneltä  pois. Sitten ”alhaiset” korotettaisiin ja ”korkeat” alennettaisiin. Ne jotka korotettaisiin, hallitsisivat jonkin aikaa, mutta ainoastaan siihen asti kun tulisi ”hän, jolla on – – laillinen oikeus”, ja Jehova antaisi hänelle valtakunnan.

14 Miten profetia on toteutunut? ”Korkea” Juudan valtakunta, jonka keskuspaikka oli Jerusalem, alennettiin vuonna 607 eaa., kun babylonialaiset tuhosivat Jerusalemin ja ottivat vangiksi vallasta syöstyn kuningas Sidkian. Koska Jerusalemissa ei enää ollut Daavidin kuninkaalliseen sukuhaaraan kuuluvaa kuningasta, ”alhaiset” ei-juutalaiset kansat korotettiin ja maailma jäi kokonaan heidän valtaansa – mutta vain rajalliseksi ajaksi. ”Kansojen määräajat” päättyivät vuonna 1914, kun Jehova antoi kuninkuuden Jeesukselle. (Luuk. 21:24, alav.) Kuningas Daavidin jälkeläisenä Jeesuksella oli ”laillinen oikeus” messiaaniseen valtakuntaan (1. Moos. 49:10). * Näin Jehova täytti Daavidille antamansa lupauksen pysyvästä perillisestä, joka saisi ikuisen valtakunnan (Luuk. 1:32, 33).

Jeesuksella on laillinen oikeus olla Jumalan valtakunnan kuningas. (Ks. kpl 15.)

15. Miksi voimme luottaa ehdottomasti kuninkaaseemme Jeesukseen Kristukseen?

 15 Mitä profetia opettaa meille? Voimme luottaa ehdottomasti kuninkaaseemme Jeesukseen Kristukseen. Toisin kuin maailman johtajat, jotka ovat usein ihmisten valitsemia tai jotka joskus jopa anastavat vallan itselleen, Jeesuksen on valinnut Jehova ja hänelle on annettu valtakunta, johon hänellä on laillinen oikeus (Dan. 7:13, 14). Kuningas, jonka Jehova itse on nimittänyt, ansaitsee varmasti luottamuksemme!

”Palvelijastani Daavidista – – tulee heidän paimenensa”

16. Mitä Jehova ajattelee lampaistaan, ja miten ”Israelin paimenet” kohtelivat laumaa Hesekielin päivinä?

16 Ylin Paimen Jehova on erittäin kiinnostunut lampaidensa – maan päällä olevien palvelijoidensa – hyvinvoinnista (Ps. 100:3). Kun hän antaa alipaimenille – niille, jotka ovat seurakunnassa vastuuasemassa – tehtävän huolehtia hänen laumastaan, hän seuraa tarkasti, kuinka he kohtelevat hänen lampaitaan. Ajattele siis, miltä Jehovasta on täytynyt tuntua hänen nähdessään, miten julkeasti ”Israelin paimenet” toimivat Hesekielin päivinä. He hallitsivat laumaa ”ankarasti ja tyrannimaisesti”, niin että se kärsi ja monet hylkäsivät puhtaan palvonnan. (Hes. 34:1–6.)

17. Miten Jehova pelasti lampaansa?

17 Mitä Jehova tekisi? Hän sanoi Israelin julmista johtajista: ”Vaadin heitä tekemään tilin.” Lisäksi hän lupasi: ”Minä pelastan lampaani.” (Hes. 34:10.) Jehova pitää aina sanansa (Joos. 21:45). Vuonna 607 eaa. hän pelasti lampaansa ottamalla vallan pois noilta itsekkäiltä paimenilta maahan tunkeutuvien babylonialaisten välityksellä. 70 vuotta myöhemmin Jehova pelasti lampaankaltaiset palvelijansa Babylonista ja toi heidät takaisin kotimaahansa, jotta he voisivat jälleen palvoa häntä siellä. He eivät kuitenkaan olleet täysin turvassa, koska he olivat edelleen maallisten valtojen alaisuudessa. ”Kansojen määräajat” jatkuisivat vielä monta sataa vuotta (Luuk. 21:24).

18, 19. Minkä profetian Hesekiel esitti vuonna 606 eaa.? (Ks. kuva luvun alussa.)

18 Vuonna 606 eaa., noin vuosi Jerusalemin tuhon jälkeen ja kymmeniä vuosia ennen israelilaisten vapauttamista Babylonin pakkosiirtolaisuudesta, Jehova ohjasi Hesekieliä henkensä välityksellä esittämään profetian, josta heijastuu ylimmän Paimenen syvä kiinnostus lampaidensa ikuista hyvinvointia kohtaan. Siinä kuvaillaan, miten messiaaninen hallitsija paimentaisi Jehovan lampaita.

19 Mitä profetiassa sanotaan? (Lue Hesekielin 34:22–24.) Jumala lupaa ”herättää – – yhden paimenen”, jota hän sanoo ”palvelijakseen Daavidiksi”. Sanat ”yksi paimen” sekä yksikössä oleva sana ”palvelija” osoittavat, että ennustetun hallitsijan jälkeen ei tulisi enää muita Daavidin hallitsijasukuun kuuluvia kuninkaita, vaan hän olisi Daavidin pysyvä perillinen. Paimen-hallitsija ”ruokkii” Jumalan lampaita, ja hänestä ”tulee heille  johtaja”. Jehova tekee lampaidensa kanssa ”rauhan liiton”. Heidän saamansa ”siunaukset ovat kuin sade”, ja he saavat asua turvassa ja nauttia hyvinvoinnista ja menestyksestä. Eivätkä ihmiset elä rauhassa ainoastaan keskenään, vaan rauha vallitsee myös ihmisten ja eläinten välillä. (Hes. 34:25–28.)

20, 21. a) Miten profetia ”palvelijastani Daavidista” on toteutunut? b) Miten Hesekielin sanat ”rauhan liitosta” täyttyvät tulevaisuudessa?

20 Miten profetia on toteutunut? Sanomalla hallitsijaa ”palvelijakseen Daavidiksi” Jumala viittasi profeetallisesti Daavidin jälkeläiseen Jeesukseen, jolla on laillinen oikeus hallita (Ps. 89:35, 36). Ollessaan maan päällä Jeesus osoitti olevansa ”hyvä paimen”, joka antoi elämänsä ”lampaiden puolesta” (Joh. 10:14, 15). Nyt hän kuitenkin paimentaa taivaasta käsin (Hepr. 13:20). Vuonna 1914 Jumala asetti Jeesuksen kuninkaaksi ja uskoi hänelle vastuun paimentaa ja ruokkia hänen maan päällä olevia lampaitaan. Vähän myöhemmin, vuonna 1919, juuri valtaistuimelle asetettu kuningas nimitti ”uskollisen ja ymmärtäväisen orjan” antamaan ruokaa ”palvelusväelle” – Jumalan uskollisille palvelijoille, joilla on toivo elää joko taivaassa tai maan päällä (Matt. 24:45–47). Kristuksen ohjauksessa uskollinen orja on antanut Jumalan lampaille runsaasti hengellistä ruokaa. Tämä ruoka on auttanut heitä edistämään rauhaa ja turvallisuutta parhaillaan muotoutuvassa hengellisessä paratiisissa.

21 Miten ennustukset ”rauhan liitosta” ja siunauksista, jotka ”ovat kuin sade”, täyttyvät tulevaisuudessa? Tulevassa uudessa maailmassa Jehovan palvelijat saavat nauttia täysin määrin ”rauhan liiton” tuomista siunauksista. Kirjaimellisessa, maailmanlaajuisessa paratiisissa uskollisia ihmisiä eivät enää milloinkaan uhkaa sota, rikollisuus, nälänhätä, sairaudet tai petoeläimet (Jes. 11:6–9; 35:5, 6; 65:21–23). Eikö olekin ihmeellistä ajatella, että voimme elää ikuisesti paratiisimaassa, jossa Jumalan lampaat ”asuvat turvassa eikä heidän tarvitse pelätä ketään”? (Hes. 34:28.)

Taivaallisena paimenena Jeesus tarkkailee, miten Jumalan lampaita kohdellaan. (Ks. kpl 22.)

22. Miten Jeesus kohtelee lampaita, ja miten alipaimenet voivat toimia hänen tavallaan?

22 Mitä profetia opettaa meille? Isänsä tavoin Jeesus on erittäin kiinnostunut lampaiden hyvinvoinnista. Paimen-kuningas huolehtii siitä, että hänen Isänsä lampaat ovat hengellisesti hyvin ravittuja ja että he saavat nauttia rauhasta ja olla turvassa hengellisessä paratiisissa. On rauhoittavaa ajatella, että meistä pitää huolta tällainen hallitsija. Alipaimenien täytyy osoittaa lampaita kohtaan samanlaista kiinnostusta kuin Jeesus. Vanhinten tulee paimentaa laumaa ”halukkaasti” ja ”alttiisti” ja olla lampaille esimerkkeinä (1. Piet. 5:2, 3). Vanhin ei haluaisi koskaan kohdella huonosti yhtäkään Jehovan lammasta. Jehovahan sanoi Hesekielin päivinä eläneistä Israelin julmista paimenista: ”Vaadin heitä tekemään tilin.” (Hes. 34:10.)  Ylin Paimen samoin kuin hänen Poikansa tarkkailevat sitä, miten lampaita kohdellaan.

”Palvelijani Daavid on heidän johtajansa ikuisesti”

23. Minkä lupauksen Jehova antoi Israelin kansan yhdistämisestä, ja miten hän täytti sen?

23 Jehova haluaa palvelijoidensa palvelevan häntä yksimielisenä joukkona. Puhtaan palvonnan ennalleen palauttamista koskevassa profetiassa Jumala lupasi, että hän kokoaisi palvelijansa – sekä Juudan kahden heimon että Israelin kymmenen heimon valtakuntaan kuuluvia – ja tekisi heistä jälleen ”yhden kansan”. Näin ikään kuin kahdesta ”kepistä” tulisi hänen ”kädessään yksi”. (Hes. 37:15–23.) Tämä profetia täyttyi, kun Jumala palautti yhtenäisen Israelin kansan Luvattuun maahan vuonna 537 eaa. * Tämä oli kuitenkin vain esimakua yksimielisyydestä, joka olisi paljon suurempaa ja pysyvämpää. Luvattuaan yhdistää Israelin Jehova ennusti Hesekielin välityksellä, että tuleva hallitsija kokoaisi hänen palvojansa yhteen kautta maailman ja heitä yhdistäisi yksimielisyys, joka kestäisi ikuisesti.

24. Miten Jehova kuvailee messiaanista kuningasta, ja millaista on hänen hallintonsa?

24 Mitä profetiassa sanotaan? (Lue Hesekielin 37:24–28.) Jälleen kerran Jehova sanoo messiaanista hallitsijaa ”palvelijakseen Daavidiksi”, ”yhdeksi paimeneksi” ja ”johtajaksi”, mutta kutsuu häntä nyt myös ”kuninkaaksi” (Hes. 37:22). Millainen  on tämän kuninkaan hallinto? Hänen hallintonsa on pysyvä. Ilmaukset ”ikuinen” ja ”ikuisesti” osoittavat, että hänen hallitessaan siunauksia tulee olemaan loputtomasti. * Hänen hallinnolleen on tunnusomaista yhtenäisyys. Tämän ”yhden kuninkaan” hallitessa hänen uskolliset alamaisensa noudattavat samoja ”oikeudellisia päätöksiä” ja ”asuvat maassa” yhdessä. Hänen hallintonsa alaisuudessa hänen alamaisensa saavat läheisemmän suhteen Jehova Jumalaan. Jehova tekee heidän kanssaan ”rauhan liiton”. Hän on heidän Jumalansa, ja he ovat hänen kansansa, ja hänen pyhäkkönsä on ”heidän keskellään ikuisesti”.

25. Miten profetia messiaanisesta kuninkaasta toteutuu?

25 Miten profetia on toteutunut? Vuonna 1919 uskolliset voidellut yhdistettiin ”yhden paimenen”, messiaanisen kuninkaan Jeesuksen Kristuksen, alaisuuteen. Myöhemmin voideltujen yhteyteen tuli ”suuri joukko”, johon kuuluu ihmisiä ”kaikista kansakunnista, heimoista, kansoista ja kieliryhmistä” (Ilm. 7:9). Yhdessä heistä on tullut ”yksi lauma”, jolla on ”yksi paimen” (Joh. 10:16). Onpa heillä taivaallinen tai maallinen toivo, he kaikki noudattavat Jehovan oikeudellisia päätöksiä. Sen ansiosta he saavat asua hengellisessä paratiisissa maailmanlaajuisena ja yhtenäisenä veljien ja sisarten joukkona. Jehova on  antanut heille rauhan, ja hänen pyhäkkönsä, joka kuvaa puhdasta palvontaa, on heidän keskellään. Jehova on heidän Jumalansa, ja he ovat ylpeitä siitä, että saavat olla hänen palvelijoitaan – nyt ja ikuisesti!

26. Miten voit edistää yksimielisyyttä hengellisessä paratiisissa?

26 Mitä profetia opettaa meille? Meillä on etuoikeus kuulua yksimieliseen, maailmanlaajuiseen veljien ja sisarten joukkoon, joka palvoo Jehovaa puhtaalla tavalla. Tämä etuoikeus tuo kuitenkin mukanaan vastuun: jokaisen on edistettävä tuota yksimielisyyttä. Meidän kaikkien on siis tehtävä oma osamme, jotta uskonkäsityksemme ja toimintatapamme olisivat edelleen yhtenäisiä. (1. Kor. 1:10.) Siksi me nautimme halukkaasti samaa hengellistä ruokaa, pidämme kiinni samoista Raamatun käytösnormeista ja osallistumme samaan elintärkeään julistus- ja opetustyöhön. Yksimielisyyden avain on kuitenkin rakkaus. Kun pyrimme kehittämään ja ilmaisemaan rakkautta ja sen monia eri piirteitä, kuten empatiaa, myötätuntoa ja anteeksiantavaisuutta, edistämme keskuudessamme vallitsevaa yksimielisyyttä. Raamattu sanookin, että ”rakkaus – – on täydellinen yhdysside”. (Kol. 3:12–14; 1. Kor. 13:4–7.)

Jehova siunaa palvelijoitaan, joiden keskuudessa vallitsee kaikkialla maailmassa rakkaus. (Ks. kpl 26.)

27. a) Millaisia ajatuksia Hesekielin kirjassa olevat messiaaniset profetiat herättävät sinussa? b) Mitä seuraavissa luvuissa tarkastellaan?

27 Olemme hyvin kiitollisia Hesekielin kirjassa olevista messiaanisista profetioista. Niiden lukeminen ja miettiminen opettaa, että rakas kuninkaamme Jeesus Kristus ansaitsee luottamuksemme, hänellä on laillinen oikeus hallita, hän paimentaa meitä hellästi ja hänen suojeluksessaan voimme pysyä yhtenäisenä joukkona ikuisesti. Meillä on todella suuri kunnia olla messiaanisen kuninkaan alamaisia! On hyvä muistaa, että messiaaniset profetiat ovat osa Hesekielin kirjan keskeistä teemaa, joka koskee ennallistamista. Jeesuksen välityksellä Jehova kokoaa kansansa yhteen ja palauttaa puhtaan palvonnan sen keskuuteen (Hes. 20:41). Seuraavissa luvuissa tarkastellaan tätä kiehtovaa aihetta ja sitä, miten sitä käsitellään Hesekielin kirjassa.

^ kpl 1 Pakkosiirtolaisuuden ensimmäinen vuosi alkoi vuonna 617 eaa., kun ensimmäiset juutalaisvangit vietiin Babyloniin. Kuudes vuosi alkoi siis vuonna 612 eaa.

^ kpl 14 Todisteet siitä, että Jeesus polveutui Daavidin sukuhaarasta, on merkitty muistiin evankeliumeihin (Matt. 1:1–16; Luuk. 3:23–31).

^ kpl 23 Hesekielin profetiaa kahdesta kepistä ja sitä, miten se täyttyi, käsitellään tämän kirjan 12. luvussa.

^ kpl 24 Eräs hakuteos sanoo heprean sanasta, joka on käännetty vastineilla ”ikuinen” ja ”ikuisesti”: ”Sen lisäksi että tähän sanaan sisältyy ajatus ajan kestosta, se viittaa myös pysyvyyteen, kestävyyteen, peruuttamattomuuteen ja muuttumattomuuteen.”