Helppokäyttöasetukset

Valitse kieli

Siirry lisävalikkoon

Siirry sisällysluetteloon

Siirry sisältöön

Jehovan todistajat

suomi

Lähesty Jehovaa

 10. LUKU

”Tulkaa – – Jumalan jäljittelijöiksi” voimankäytössänne

”Tulkaa – – Jumalan jäljittelijöiksi” voimankäytössänne

1. Mihin salakavalaan ansaan epätäydelliset ihmiset helposti lankeavat?

”EI KOSKAAN valtaa ilman ansan väijytystä.” Nämä 1800-luvulla eläneen runoilijan sanat kohdistavat huomion salakavalaan vaaraan: vallan väärinkäyttöön. Epätäydelliset ihmiset ikävä kyllä lankeavat tähän ansaan aivan liian helposti. Kautta historian ”ihminen on hallinnut ihmistä hänen vahingokseen” (Saarnaaja 8:9). Vallankäyttö ilman rakkautta on aiheuttanut ihmisille sanoin kuvaamattomia kärsimyksiä.

2, 3. a) Mikä on huomionarvoista Jehovan voimankäytössä? b) Mitä voimaamme saattaa sisältyä, ja miten meidän tulee aina käyttää sitä?

2 Eikö kuitenkin ole huomionarvoista, että Jehova Jumala, jolla on rajaton valta ja voima, ei koskaan käytä sitä väärin? Edeltävissä luvuissa olemme todenneet, että hän käyttää voimaansa aina rakkaudellisten tarkoitustensa mukaisesti, oli kyse sitten luomisesta, tuhoamisesta, suojelemisesta tai ennallistamisesta. Sen mietiskeleminen, miten hän käyttää sitä, lähentää meitä häneen. Tämä vuorostaan voi kannustaa meitä tulemaan ”Jumalan jäljittelijöiksi” siinä, miten itse käytämme voimaa (Efesolaisille 5:1). Mutta mitä voimaa meillä vähäisillä ihmisillä on?

3 Ihminen on luotu ”Jumalan kuvaksi” ja kaltaiseksi (1. Mooseksen kirja 1:26, 27). Siksi meilläkin on voimaa, ainakin jossain määrin. Siihen voi sisältyä aikaansaamisen ja työskentelemisen kyky; valta toisiin nähden; kyky vaikuttaa toisiin, etenkin niihin jotka rakastavat meitä; fyysinen  voima; tai aineellinen varallisuus. Psalmista sanoi Jehovasta: ”Sinun luonasi on elämän lähde.” (Psalmit 36:9.) Jumala on näin ollen suoraan tai epäsuorasti kaiken meille suodun voiman lähde, ja siksi haluamme käyttää sitä häntä miellyttävillä tavoilla. Miten voimme tehdä niin?

Rakkaus avainasemassa

4, 5. a) Mikä on avain voiman oikeaan käyttöön, ja miten Jumalan oma esimerkki osoittaa sen? b) Miten rakkaus auttaa meitä käyttämään voimaamme oikein?

4 Avain voiman oikeaan käyttöön on rakkaus. Eikö Jumalan oma esimerkki osoitakin tämän pitävän paikkansa? Ensimmäisessä luvussa käsittelimme Jumalan neljää pääominaisuutta: voimaa, oikeudenmukaisuutta, viisautta ja rakkautta. Mikä niistä on hallitseva? Rakkaus. ”Jumala on rakkaus”, sanotaan 1. Johanneksen kirjeen 4:8:ssa. Jehovan sisin olemus on rakkautta; se vaikuttaa kaikkeen, mitä hän tekee. Aina kun hän ilmaisee voimaansa, hänen vaikuttimenaan on rakkaus ja lopputulos on häntä rakastavien parhaaksi.

5 Rakkaus auttaa myös meitä käyttämään voimaamme oikein. Raamatun mukaanhan rakkaus on ”huomaavainen” eikä ”etsi omia etujaan” (1. Korinttilaisille 13:4, 5). Rakkaus ei siis anna meidän toimia tylysti ja julmasti niitä kohtaan, joihin meillä on valtaa. Kohtelemme toisia sen sijaan kunnioittavasti ja asetamme heidän tarpeensa ja tunteensa omiemme edelle. (Filippiläisille 2:3, 4.)

6, 7. a) Mitä on jumalanpelko, ja miksi voimme sen avulla välttää käyttämästä voimaa väärin? b) Valaise, miten pelko olla miellyttämättä Jumalaa ja rakkaus Jumalaan liittyvät toisiinsa.

6 Rakkaus liittyy toiseen ominaisuuteen, jonka avulla voimme välttää käyttämästä voimaa väärin: jumalanpelkoon. Mikä on sen arvo? ”Jehovan pelossa käännytään pois pahasta”, sanotaan Sananlaskujen 16:6:ssa. Voiman väärinkäyttö kuuluu varmasti niihin pahoihin menettelytapoihin,  joista meidän tulee kääntyä pois. Jumalanpelko estää meitä kohtelemasta kaltoin niitä, joihin meillä on valtaa. Miksi? Ensinnäkin tiedämme, että olemme tilivelvollisia Jumalalle siitä, miten kohtelemme heitä. (Nehemia 5:1–7, 15.) Jumalanpelkoon sisältyy kuitenkin enemmän. ”Pelkoa” vastaavat alkukieliset sanat viittaavat usein syvään kunnioitukseen Jumalaa kohtaan. Raamattu siis liittää yhteen pelon ja Jumalaa kohtaan tunnettavan rakkauden (5. Mooseksen kirja 10:12, 13). Tuo syvä kunnioitus sisältää terveen pelon olla miellyttämättä Jumalaa, ei vain siksi että pelkäisimme seuraamuksia vaan koska todella rakastamme häntä.

7 Valaisemme asiaa. Ajattelehan pienen pojan ja hänen isänsä välistä tervettä suhdetta. Poika vaistoaa isänsä lämpimän, rakkaudellisen kiinnostuksen häntä kohtaan. Hän on kuitenkin selvillä myös siitä, mitä isä odottaa häneltä, ja tietää, että isä kurittaa häntä, jos hän käyttäytyy huonosti. Poika ei pelkää isäänsä sairaalloisesti vaan päinvastoin rakastaa häntä paljon. Lapsi nauttii sen tekemisestä, minkä isä hyväksyy. Samanlaista on jumalanpelko. Koska rakastamme Jehovaa, taivaallista Isäämme, pelkäämme suuresti tekevämme jotain sellaista, minkä vuoksi hän olisi ”pahoillaan sydämessään” (1. Mooseksen kirja 6:6). Sen sijaan haluamme hartaasti ilahduttaa hänen sydämensä (Sananlaskut 27:11). Siksi haluamme käyttää voimaamme oikein. Luodaanpa lähempi silmäys eri tapoihin tehdä niin.

Perheessä

8. a) Mikä valta aviomiehillä on perheessä, ja miten sitä on tarkoitus käyttää? b) Miten aviomies voi osoittaa kunnioittavansa vaimoaan?

8 Mietitäänpä ensin perhepiiriä. ”Mies on vaimonsa pää”, sanotaan Efesolaiskirjeen 5:23:ssa. Miten aviomiehen on tarkoitus käyttää Jumalalta saamaansa valtaa? Raamattu käskee miehiä asumaan vaimonsa kanssa ”tiedon mukaan” ja osoittamaan ”heille kunniaa niin kuin heikommalle  astialle” (1. Pietarin kirje 3:7). ”Kunniaksi” käännetty kreikkalainen substantiivi merkitsee ’hintaa, arvoa, arvostusta’. Jotkin sen muodot on käännetty vastineilla ”lahjat” ja ”kallisarvoinen” (Apostolien teot 28:10; 1. Pietarin kirje 2:7). Vaimoaan kunnioittava mies ei missään tilanteessa pahoinpitelisi häntä eikä nöyryyttäisi tai halventaisi häntä, niin että hän tuntisi itsensä arvottomaksi. Mies sitä vastoin tunnustaa vaimon arvon ja kohtelee häntä kunnioittavasti. Hän osoittaa sanoin ja teoin, yksityisesti ja julkisesti, että vaimo on hänelle tärkeä (Sananlaskut 31:28). Tällainen mies saa osakseen paitsi vaimonsa rakkauden ja kunnioituksen myös Jumalan hyväksynnän, mikä on vielä tärkeämpää.

Miehet ja vaimot käyttävät valtaansa oikein, kun he kohtelevat toisiaan rakkaudellisesti ja kunnioittavasti

9. a) Mitä valtaa vaimoilla on perheessä? b) Mikä voi auttaa vaimoa käyttämään kykyjään miehensä tukemiseen, ja mitä hyötyä siitä on?

9 Vaimoillakin on jonkin verran valtaa perheessä. Raamatussa kerrotaan jumalisista naisista, jotka johtoaseman periaatetta loukkaamatta pyrkivät vaikuttamaan mieheensä rakentavalla tavalla tai auttoivat häntä välttämään virheellisiä ratkaisuja (1. Mooseksen kirja 21:9–12; 27:46–28:2). Vaimo saattaa olla miestään terävä-älyisempi, tai hänellä on ehkä muita kykyjä, joita miehellä ei ole. Hänellä tulee kuitenkin olla ”syvä kunnioitus” miestään kohtaan, ja hänen tulee olla hänelle ’alamainen niin kuin Herralle’ (Efesolaisille 5:22, 33). Kun vaimo haluaa miellyttää Jumalaa, se voi auttaa häntä käyttämään kykyjään miehensä tukemiseen, sen sijaan että hän vähättelisi tai yrittäisi hallita tätä. ”Todella viisas nainen” on läheisessä yhteistoiminnassa miehensä kanssa rakentaakseen perhettään. Silloin hän säilyttää rauhan Jumalan kanssa. (Sananlaskut 14:1.)

10. a) Mitä valtaa Jumala on antanut vanhemmille? b) Mitä sana ”kuri” merkitsee, ja miten sitä tulisi antaa? (Ks. myös alaviitettä.)

10 Jumala on antanut valtaa myös vanhemmille. Raamattu neuvoo: ”Isät, älkää ärsyttäkö lapsianne, vaan kasvattakaa  heitä jatkuvasti Jehovan kurissa ja mielenohjauksessa.” (Efesolaisille 6:4.) Raamatussa sana ”kuri” voi merkitä ’kasvatusta, valmennusta, opetusta’. Lapset tarvitsevat kuria; he kukoistavat, kun heille annetaan selvät suuntaviivat ja rajat. Raamattu yhdistää kurin eli opetuksen rakkauteen (Sananlaskut 13:24). ”Kurin keppiä” * ei siksi koskaan saisi käyttää henkisesti tai fyysisesti väärin (Sananlaskut 22:15; 29:15). Ankara tai tyly kuri ilman rakkautta on vallan väärinkäyttöä, ja se voi musertaa lapsen hengen (Kolossalaisille 3:21). Toisaalta tasapainoinen, oikein annettu kuri kertoo lapsille, että vanhemmat rakastavat heitä ja ovat kiinnostuneita siitä, millaisia heistä on kasvamassa.

11. Miten lapset voivat käyttää voimaansa oikein?

11 Entä lapset? Miten he voivat käyttää voimaansa oikein? ”Nuorten miesten kauneutena on heidän voimansa”, sanotaan Sananlaskujen 20:29:ssä. Nuorilla ei varmasti ole hienompaa tapaa käyttää voimaansa ja tarmoaan kuin palvella ’Suurta Luojaamme’ (Saarnaaja 12:1). Heidän on myös hyvä muistaa, että heidän toimintansa voi vaikuttaa heidän vanhempiensa tunteisiin (Sananlaskut 23:24, 25). Kun lapset tottelevat jumalaapelkääviä vanhempiaan ja pysyvät oikealla tiellä, he tuovat näille iloa (Efesolaisille 6:1). Sellainen käytös on ”hyvin mieluista Herrassa” (Kolossalaisille 3:20).

Seurakunnassa

12, 13. a) Miten vanhinten tulee suhtautua valtaansa seurakunnassa? b) Valaise sitä, miksi vanhinten tulee kohdella laumaa hellävaraisesti.

12 Jehova on antanut kristilliseen seurakuntaan valvojia ottamaan johdon (Heprealaisille 13:17). Näiden pätevien miesten tulee käyttää Jumalalta saamaansa valtaa  tarvittavan avun antamiseen ja lauman hyvinvoinnin edistämiseen. Antaako vanhinten asema heille oikeuden hallita toisia uskovia herroina? Ei missään nimessä. Vanhimmilla täytyy olla tasapainoinen, nöyrä näkemys osastaan seurakunnassa. (1. Pietarin kirje 5:2, 3.) Raamattu käskee valvojia: ”[Paimentakaa] Jumalan seurakuntaa, jonka hän osti omansa verellä.” (Apostolien teot 20:28.) Tässä on voimakas syy kohdella lauman jokaista jäsentä hellävaraisesti.

13 Asiaa voisi valaista seuraavasti. Hyvä ystävä pyytää sinua huolehtimaan hänelle rakkaasta esineestä. Tiedät hänen maksaneen siitä korkean hinnan. Etkö käsittelisi sitä hyvin varovaisesti ja huolellisesti? Vastaavasti Jumala on uskonut vanhimmille vastuun huolehtia todella arvokkaasta omaisuudesta: seurakunnasta, jonka jäseniä verrataan lampaisiin (Johannes 21:16, 17). Jehovan lampaat ovat hänelle rakkaita – niin rakkaita, että hän osti heidät ainosyntyisen Poikansa, Jeesuksen Kristuksen, kalliilla verellä. Hän ei olisi voinut maksaa lampaistaan korkeampaa hintaa. Nöyrät vanhimmat pitävät tämän mielessä ja kohtelevat Jehovan lampaita sen mukaisesti.

”Kielen valta”

14. Mikä valta on kielellä?

14 ”Kuolema ja elämä ovat kielen vallassa”, sanoo Raamattu (Sananlaskut 18:21). Kieli voi tehdä paljon vahinkoa. Kukapa meistä ei olisi joskus tuntenut ajattelemattoman tai jopa väheksyvän huomautuksen aiheuttamaa pistoa? Kielellä on silti myös valta korjata asioita. ”Viisaiden kieli on lääkitystä”, sanotaan Sananlaskujen 12:18:ssa. Myönteiset, tervehenkiset sanat voivat olla kuin lievittävää, lääkitsevää palsamia sydämelle. Tarkastellaanpa muutamaa esimerkkiä.

15, 16. Millä tavoin voimme rohkaista toisia kielen avulla?

15 ”Puhukaa lohduttavasti masentuneille sieluille”, kehotetaan 1. Tessalonikalaiskirjeen 5:14:ssä. Jehovan uskolliset  palvelijatkin voivat joskus kamppailla masennuksen kanssa. Miten heitä voisi auttaa? Anna yksityiskohtaista, vilpitöntä tunnustusta, jotta he näkisivät oman arvonsa Jehovan silmissä. Lue heille Raamatun voimallisia sanoja siitä, miten Jehova todella pitää huolen niistä, joilla on ”särkynyt sydän” ja ”musertunut henki”, ja rakastaa heitä (Psalmit 34:18). Kun käytämme kielemme valtaa toisten lohduttamiseen, osoitamme jäljittelevämme sääliväistä Jumalaamme, ”joka masentuneita lohduttaa” (2. Korinttilaisille 7:6, vuoden 1938 kirkkoraamattu).

16 Voimme käyttää kielemme valtaa myös toisten rohkaisemiseen, mihin on paljon tarvetta. Onko toiselta uskovalta kuollut joku läheinen? Myötätuntoiset sanat, joista heijastuu välittäminen ja lämmin kiinnostus, voivat lohduttaa surevaa sydäntä. Tunteeko iäkäs veli tai sisar itsensä tarpeettomaksi? Ajattelevainen kieli voi saada heidät vakuuttumaan siitä, että heitä arvostetaan. Onko joku kroonisesti sairas? Ystävälliset sanat puhelimessa tai sairaan luona voivat kohentaa paljon hänen mielialaansa. Miten hyvillään Luojamme täytyykään olla, kun käytämme kielen valtaa  sen puhumiseen, mikä on ”hyvää rakennukseksi”! (Efesolaisille 4:29.)

Hyvän uutisen julistaminen – erinomainen tapa käyttää voimaamme

17. Millä tärkeällä tavalla voimme käyttää kieltämme toisten hyödyksi, ja miksi meidän tulee tehdä niin?

17 Tärkein tapa käyttää kielen valtaa on kertoa toisille Jumalan valtakunnan hyvää uutista. ”Älä pidätä hyvää niiltä, joille se kuuluu, kun sen tekeminen sattuu olemaan kätesi vallassa”, sanotaan Sananlaskujen 3:27:ssä. Olemme toisille velkaa sen, että kerromme heille pelastavasta hyvästä uutisesta. Ei olisi oikein pidättää itsellään sitä kiireellistä sanomaa, jonka Jehova on niin auliisti suonut meille. (1. Korinttilaisille 9:16, 22.) Missä määrin Jehova odottaa meidän osallistuvan tähän työhön?

 Jehovan palveleminen ”koko voimasta”

18. Mitä Jehova odottaa meiltä?

18 Jehovaa kohtaan tuntemamme rakkaus saa meidät osallistumaan täysin määrin kristilliseen sananpalvelukseen. Mitä Jehova odottaa meiltä? Sellaista, mitä jokainen meistä voi antaa, olivatpa olosuhteemme millaiset tahansa: ”Mitä teettekin, työskennelkää siinä kokosieluisesti niin kuin Jehovalle eikä ihmisille.” (Kolossalaisille 3:23.) Kertoessaan, mikä on suurin käsky, Jeesus sanoi: ”Sinun on rakastettava Jehovaa, Jumalaasi, koko sydämestäsi ja koko sielustasi ja koko mielestäsi ja koko voimastasi.” (Markus 12:30.) Jehova siis odottaa, että me jokainen rakastamme ja palvelemme häntä kokosieluisesti.

19, 20. a) Miksi sydän, mieli ja voima mainitaan Markuksen 12:30:ssä erikseen, vaikka ne sisältyvät sieluun? b) Mitä Jehovan kokosieluinen palveleminen merkitsee?

19 Mitä Jumalan kokosieluinen palveleminen merkitsee? Sielu viittaa koko ihmiseen kaikkine fyysisine ja henkisine kykyineen. Miksi sydän, mieli ja voima mainitaan Markuksen 12:30:ssä erikseen, vaikka ne sisältyvät sieluun? Mietihän seuraavaa kuvausta. Raamatun aikoina ihminen saattoi myydä itsensä (sielunsa) orjaksi. Orja ei silti ehkä palvellut isäntäänsä kokosydämisesti; hän ei välttämättä edistänyt isäntänsä etuja täydellä voimallaan ja kaikilla henkisillä kyvyillään (Kolossalaisille 3:22). Jeesus ilmeisesti mainitsi nuo muut piirteet korostaakseen, ettemme saa pidätellä itseämme missään suhteessa palvellessamme Jumalaa. Jumalan kokosieluinen palveleminen merkitsee sitä, että käytämme voimaamme ja energiaamme mahdollisimman täysimittaisesti hänen palveluksessaan.

20 Tarkoittaako kokosieluinen palvelus sitä, että meidän kaikkien täytyy käyttää yhtä paljon aikaa ja energiaa sananpalvelukseen? Se ei olisi mahdollista, sillä olosuhteet ja kyvyt vaihtelevat eri ihmisillä. Esimerkiksi nuori, jolla  on hyvä terveys ja kunto, voi ehkä saarnata enemmän kuin se, jonka voimia verottaa ikä. Naimaton veli tai sisar, jolla ei ole perhevelvollisuuksia, voi ehkä tehdä enemmän kuin se, jolla on perhe huolehdittavanaan. Jos meillä on voimaa ja sopivat olosuhteet, niin että voimme tehdä paljon sananpalveluksessa, meidän tulisi olla siitä kiitollisia! Kriittisyys, itsensä vertaaminen toisiin, ei tietenkään ole koskaan aiheellista (Roomalaisille 14:10–12). Haluamme käyttää voimaamme pikemminkin toisten rohkaisemiseen.

21. Mikä on paras ja tärkein tapa käyttää voimaamme?

21 Jehova on antanut täydellisen esimerkin siitä, miten käyttää voimaa oikein, ja haluamme jäljitellä häntä niin hyvin kuin epätäydellisinä ihmisinä pystymme. Meidän tulee kohdella kunnioittavasti niitä, joihin meillä on valtaa. Lisäksi haluamme olla kokosieluisia pelastavassa saarnaamistyössä, jonka Jehova on antanut meille tehtäväksi (Roomalaisille 10:13, 14). Muista, että Jehova on hyvillään, kun annat parasta, mitä voit – mitä sielusi voi – antaa. Etkö sydämestäsi haluakin tehdä kaikkesi näin ymmärtäväisen ja rakkaudellisen Jumalan palveluksessa? Ei ole mitään parempaa eikä tärkeämpää tapaa käyttää voimaansa.

^ kpl 10 Raamatun aikoina ”keppiä” vastaava heprealainen sana merkitsi sauvaa, esimerkiksi paimenen sauvaa, jolla ohjataan lampaita (Psalmit 23:4). Vastaavasti vanhempien vallan ”keppi” tuo mieleen rakkaudellisen ohjauksen, ei kovaa tai karkeaa rangaistusta.

Aiheesta lisää

Teetkö uhrauksia Valtakunnan hyväksi?

Lue, miten käyttää aikaa, rahaa, voimia ja kykyjä Jumalan valtakunnan tukemiseen.