Helppokäyttöasetukset

Valitse kieli

Siirry lisävalikkoon

Siirry sisällysluetteloon

Siirry sisältöön

Jehovan todistajat

suomi

Lähesty Jehovaa

 6. LUKU

Tuhovoima – Jehova, ”miehuullinen soturi”

Tuhovoima – Jehova, ”miehuullinen soturi”

1–3. a) Miten egyptiläiset uhkasivat israelilaisia? b) Miten Jehova taisteli kansansa puolesta?

ISRAELILAISET olivat loukussa. Toisella puolen kohosivat luotaantyöntävät vuorenseinämät, toisella puolen oli ylipääsemätön meri. Egyptin armeija, säälimätön tappokoneisto, ajoi heitä kiivaasti takaa ja aikoi tuhota heidät. * Silti Mooses kannusti Jumalan kansaa olemaan menettämättä toivoa. ”Jehova itse taistelee teidän puolestanne”, hän vakuutti heille (2. Mooseksen kirja 14:14).

2 Ilmeisesti Mooses kuitenkin kutsui Jehovaa, sillä tämä vastasi: ”Miksi huudat jatkuvasti minun puoleeni? – – nosta sinä sauvasi ja ojenna kätesi meren yli ja halkaise se.” (2. Mooseksen kirja 14:15, 16.) Kuvittelehan mielessäsi, mitä sitten tapahtuu. Jehova antaa heti käskyn enkelilleen, ja pilvipatsas siirtyy Israelin taakse, ehkä levittäytyen seinäksi egyptiläisten hyökkäyslinjan eteen (2. Mooseksen kirja 14:19, 20; Psalmit 105:39). Mooses ojentaa kätensä, ja meri jakautuu voimakkaan tuulen vaikutuksesta. Vedet hyytyvät jollain tavalla pystyyn seinämiksi, jolloin pohjalle avautuu koko kansan kuljettava väylä! (2. Mooseksen kirja 14:21; 15:8.)

3 Tämän voimannäytteen edessä faraon pitäisi komentaa joukkonsa kotiin, mutta ylpeänä hän ohjaakin ne hyökkäykseen (2. Mooseksen kirja 14:23). Egyptiläiset ryntäävät takaa-ajoon merenpohjalle, mutta rynnäkkö muuttuu pian kaaokseksi, kun heidän vaunuistaan alkaa irrota pyöriä.  Israelilaisten päästyä turvaan vastarannalle Jehova käskee Moosesta: ”Ojenna kätesi meren yli, jotta vedet palaisivat egyptiläisten, heidän sotavaunujensa ja heidän ratsumiestensä päälle.” Vesiseinämät alkavat sortua, ja farao joukkoineen hautautuu mereen! (2. Mooseksen kirja 14:24–28; Psalmit 136:15.)

Jehova osoitti Punaisellamerellä olevansa ”miehuullinen soturi”

4. a) Miksi Jehova osoittautui Punaisellamerellä? b) Millaisen reaktion tämä kuvaus Jehovasta voi herättää?

4 Israelin kansan vapautus Punaisellamerellä oli virstanpylväs niiden tapahtumien joukossa, joissa Jumala on ollut tekemisissä ihmiskunnan kanssa. Jehova osoitti tuolloin olevansa ”miehuullinen soturi” (2. Mooseksen kirja 15:3). Mutta millaisen reaktion tämä kuvaus Jehovasta herättää sinussa? Rehellisyyden nimessä on myönnettävä, että sota on aiheuttanut ihmiskunnalle paljon tuskaa ja kurjuutta. Tuntuisiko Jumalan tuhovoima pikemminkin estävän sinua lähestymästä häntä kuin kannustavan sinua siihen?

Jumalan sodat ja ihmisten selkkaukset vastakkain

5, 6. a) Miksi Jumalaa sanotaan osuvasti ”armeijoiden Jehovaksi”? b) Miten Jumalan sodankäynti eroaa ihmisten sodankäynnistä?

5 Jumalaa sanotaan ”armeijoiden Jehovaksi” lähes kolmesataa kertaa Raamatun heprealaisissa kirjoituksissa ja kaksi kertaa kreikkalaisissa kirjoituksissa (1. Samuelin kirja 1:11). Suvereenina Hallitsijana Jehovalla on käskettävänään valtava enkelivoimien armeija (Joosua 5:13–15; 1. Kuninkaiden kirja 22:19). Sen tuhovoima on pelottava (Jesaja 37:36). Ihmisten tuhoamista ei ole mukava ajatella. Meidän täytyy kuitenkin muistaa, että Jumalan sodat eivät ole samanlaisia kuin ihmisten vähämerkityksiset selkkaukset. Sotilaalliset ja poliittiset johtajat yrittävät ehkä esittää sotatoimilleen jaloja syitä, mutta ihmisten sodissa on poikkeuksetta kyse ahneudesta ja itsekkyydestä.

 6 Sitä vastoin Jehovaa ei ohjaa sokea tunne. 5. Mooseksen kirjan 32:4:ssä julistetaan: ”Hän on Kallio, täydellistä on hänen työnsä, sillä kaikki hänen tiensä ovat oikeutta. Uskollisuuden Jumala, jossa ei ole epäoikeudenmukaisuutta, vanhurskas ja oikeamielinen hän on.” Jumalan sana tuomitsee pidäkkeettömän raivon, julmuuden ja väkivallan (1. Mooseksen kirja 49:7; Psalmit 11:5). Jehova ei siis koskaan toimi syyttä. Hän käyttää tuhovoimaansa säästeliäästi ja viimeisenä keinona. Hän sanoi profeettansa Hesekielin kautta: ” ’Saanko minä lainkaan iloa jumalattoman kuolemasta’, lausuu Suvereeni Herra Jehova, ’enkö siitä, että hän kääntyisi pois teiltään ja todella saisi elää?’ ” (Hesekiel 18:23.)

7, 8. a) Mitä Job erehtyi luulemaan kärsimyksistään? b) Miten Elihu oikaisi Jobin ajattelua? c) Mitä voimme oppia Jobin kokemuksesta?

7 Miksi Jehova sitten käyttää tuhovoimaansa? Voisimme ennen vastaamista palauttaa mieleemme vanhurskaan Jobin. Saatana kyseenalaisti, pysyisikö Job – tai yleensä kukaan ihminen – nuhteettomana koettelemuksessa. Jehova vastasi haasteeseen sallimalla Saatanan koetella Jobin nuhteettomuutta. Sen johdosta Job menetti terveytensä, omaisuutensa ja lapsensa. (Job 1:1–2:8.) Tietämättä esiin nostetuista kiistakysymyksistä Job erehtyi luulemaan, että hänen kärsimyksensä olivat epäoikeudenmukainen rangaistus Jumalalta. Hän kysyi Jumalalta, miksi tämä oli ottanut hänet ’maalitaulukseen’ ja tehnyt hänestä ’vihollisensa’ (Job 7:20; 13:24).

8 Nuori Elihu paljasti Jobin ajattelun virheellisyyden sanoessaan: ”Olet sanonut: ’Vanhurskauteni on suurempi kuin Jumalan.’ ” (Job 35:2.) On tosiaan epäviisasta ajatella, että me tietäisimme asiat paremmin kuin Jumala, tai olettaa, että hän on menetellyt epäoikeudenmukaisesti. ”Kaukana olkoon tosi Jumalasta, että hän toimisi jumalattomasti, ja Kaikkivaltiaasta, että hän toimisi epäoikeudenmukaisesti”, Elihu sanoi painokkaasti. Myöhemmin hän totesi: ”Kaikkivaltiaasta  emme ole päässeet selville; hän on ylevä voimassa, eikä hän väheksy oikeutta ja vanhurskauden runsautta.” (Job 34:10; 36:22, 23; 37:23.) Voimme olla varmoja siitä, että kun Jumala taistelee, hänellä on siihen todellista aihetta. Pitäkäämme tämä mielessämme, kun nyt tutkimme muutamia syitä siihen, miksi rauhan Jumala omaksuu toisinaan soturin roolin (1. Korinttilaisille 14:33).

Miksi rauhan Jumalan on pakko taistella

9. Miksi rauhan Jumala taistelee?

9 Ylistettyään Jumalaa ”miehuulliseksi soturiksi” Mooses julisti: ”Kuka jumalten joukossa on sinun kaltaisesi, oi Jehova? Kuka on sinun kaltaisesi, joka osoittaudut mahtavaksi pyhyydessä?” (2. Mooseksen kirja 15:11.) Profeetta Habakuk kirjoitti samaan tapaan: ”Sinä olet silmiltäsi liian puhdas katsoaksesi pahaa, etkä sinä voi katsella vaivaa.” (Habakuk 1:13.) Vaikka Jehova on rakkauden Jumala, hän on myös pyhyyden, vanhurskauden ja oikeuden Jumala. Toisinaan nämä ominaisuudet pakottavat hänet käyttämään tuhovoimaansa. (Jesaja 59:15–19; Luukas 18:7.) Jumala ei siis tahraa pyhyyttään, kun hän taistelee. Hän pikemminkin taistelee sen vuoksi, että hän on pyhä. (2. Mooseksen kirja 39:30.)

10. a) Milloin ja miten Jumalalle tuli ensimmäisen kerran tarpeelliseksi ryhtyä sotaan? b) Ainoastaan millä tavalla 1. Mooseksen kirjan 3:15:ssä ennustettu vihollisuus voitaisiin ratkaista, ja mitä hyötyä siitä olisi vanhurskaille ihmisille?

10 Ajatellaanpa tilannetta, joka syntyi, kun ensimmäinen ihmispari, Aadam ja Eeva, kapinoi Jumalaa vastaan (1. Mooseksen kirja 3:1–6). Jos Jehova olisi suvainnut heidän epävanhurskauttaan, hän olisi jäytänyt omaa asemaansa Kaikkeuden Suvereenina. Vanhurskaana Jumalana hän oli velvollinen tuomitsemaan heidät kuolemaan (Roomalaisille 6:23). Raamatun ensimmäisessä ennustuksessa hän kertoi ennalta, että hänen omien palvelijoidensa ja ”käärmeen” eli Saatanan seuraajien välillä vallitsisi vihollisuus (Ilmestys 12:9; 1. Mooseksen kirja 3:15). Siihen ei viime kädessä olisi  muuta ratkaisua kuin Saatanan murskaaminen (Roomalaisille 16:20). Tämän tuomion toteuttaminen merkitsisi kuitenkin vanhurskaille ihmisille suuria siunauksia: Saatanan vaikutus poistuisi maan päältä ja maailmanlaajuinen paratiisi tulisi mahdolliseksi (Matteus 19:28). Sitä ennen Saatanan kannattajat uhkaisivat jatkuvasti Jumalan kansan fyysistä ja hengellistä hyvinvointia. Jehovan olisi välillä puututtava asiaan.

Jumala toimii pahuuden poistamiseksi

11. Miksi Jumala tunsi olevansa velvollinen aiheuttamaan maailmanlaajuisen vedenpaisumuksen?

11 Nooan ajan vedenpaisumus oli Jumalan puuttumista asioihin. 1. Mooseksen kirjan 6:11, 12:ssa kerrotaan: ”Maa turmeltui tosi Jumalan edessä, ja maa tuli täyteen väkivaltaa. Niin Jumala katseli maata, ja katso, se oli turmeltunut, koska kaikki liha oli turmellut tiensä maan päällä.” Sallisiko Jumala pahojen ihmisten tukahduttaa moraalisuuden rippeetkin maan päältä? Ei. Jehova tunsi olevansa velvollinen aiheuttamaan maailmanlaajuisen vedenpaisumuksen poistaakseen maan päältä ne, joilla oli mielessään vain väkivalta ja moraalittomuus.

12. a) Mitä Jehova ennusti Abrahamin ”siemenestä”? b) Miksi amorilaiset oli määrä hävittää?

12 Samanlainen tapaus oli Jumalan tuomio kanaanilaisia vastaan. Jehova paljasti, että Abrahamista olisi lähtöisin ”siemen”, jonka välityksellä kaikki maan suvut siunaisivat itsensä. Tämän tarkoituksen mukaisesti Jumala sääti, että Abrahamin jälkeläiset saisivat Kanaanin maan, jossa asuivat amorilaiset. Millä oikeudella Jumala häätäisi heidät pois maastaan? Jehova ennusti, että häädön aika koittaisi vasta noin 400 vuoden kuluttua – kunnes ”amorilaisten * erhe” olisi ”tullut täyteen”. (1. Mooseksen kirja 12:1–3; 13:14,  15; 15:13, 16; 22:18.) Tuona ajanjaksona amorilaiset vajosivat yhä syvemmälle moraaliseen rappioon. Kanaanista tuli epäjumalanpalveluksen, verenvuodatuksen ja alhaisten sukupuolitapojen maa (2. Mooseksen kirja 23:24; 34:12, 13; 4. Mooseksen kirja 33:52). Sen asukkaat jopa tappoivat lapsia uhritulilla. Voisiko pyhä Jumala altistaa kansansa tällaiselle pahuudelle? Ei! Hän julisti: ”Maa on epäpuhdas, ja minä tuotan sille rangaistuksen sen erheestä, ja maa oksentaa asukkaansa ulos.” (3. Mooseksen kirja 18:21–25.) Jehova ei kuitenkaan tappanut ihmisiä erotuksetta. Ne kanaanilaiset säästettiin, joilla oli oikea sydämenasenne, esimerkiksi Rahab ja gibeonilaiset (Joosua 6:25; 9:3–27).

Jumala taistelee nimensä puolesta

13, 14. a) Miksi Jehova oli velvollinen pyhittämään nimensä? b) Miten Jehova puhdisti nimensä häväistyksestä?

13 Koska Jehova on pyhä, hänen nimensäkin on pyhä (3. Mooseksen kirja 22:32). Jeesus opetti opetuslapsensa rukoilemaan: ”Olkoon sinun nimesi pyhitetty.” (Matteus 6:9.) Eedenin kapina häpäisi Jumalan nimen ja herätti kysymyksiä Jumalan maineesta ja hallitsemistavasta. Jehova ei voisi mitenkään suvaita sellaista panettelua ja kapinaa. Hän oli velvollinen puhdistamaan nimensä häväistyksestä (Jesaja 48:11).

14 Palataanpa israelilaisiin. Niin kauan kuin he olivat orjina Egyptissä, Jumalan Abrahamille antama lupaus siitä, että hänen Siemenensä välityksellä kaikki maan suvut siunaisivat itsensä, näytti tyhjältä lupaukselta. Vapauttamalla heidät ja tekemällä heistä kansakunnan Jehova kuitenkin puhdisti nimensä häväistyksestä. Profeetta Daniel muisteli rukouksessa: ”Oi Jehova, meidän Jumalamme, sinä – – toit kansasi pois Egyptin maasta voimakkaalla kädellä ja ryhdyit tekemään itsellesi nimeä.” (Daniel 9:15.)

15. Miksi Jehova pelasti juutalaiset Babylonin vankeudesta?

15 On kiinnostavaa, että Daniel rukoili tällä tavalla aikana,  jolloin oli juutalaisten kannalta välttämätöntä, että Jehova ryhtyisi jälleen kerran toimiin nimensä vuoksi. Tottelemattomat juutalaiset olivat vankeudessa, tällä kertaa Babylonissa. Heidän oma pääkaupunkinsa Jerusalem oli raunioina. Daniel tiesi, että juutalaisten paluu takaisin kotimaahansa toisi kunniaa Jehovan nimelle, ja siksi hän rukoili: ”Oi Jehova, anna anteeksi. Oi Jehova, tarkkaa ja toimi. Älä viivyttele, itsesi vuoksi, oi Jumalani, sillä kaupunkisi ja kansasi on otettu sinun nimiisi.” (Daniel 9:18, 19.)

Jumala taistelee kansansa puolesta

16. Selitä, miksi Jehovan kiinnostus nimensä puolustamista kohtaan ei merkitse sitä, että hän olisi kylmä ja itsekeskeinen.

16 Merkitseekö Jehovan kiinnostus nimensä puolustamista kohtaan sitä, että hän on kylmä ja itsekeskeinen? Ei merkitse, sillä toimimalla pyhyytensä ja oikeudenrakkautensa mukaisesti hän suojelee kansaansa. Mietitäänpä 1. Mooseksen kirjan 14. lukua. Siinä kerrotaan neljästä kuninkaasta, jotka tekivät hyökkäyksen ja sieppasivat Abrahamin veljenpojan Lootin perheineen. Jumalan avulla Abraham aiheutti murskatappion selvästi ylivoimaisille joukoille! Kertomus tästä voitosta luultavasti aloitti ”Jehovan sotien kirjan”, jossa ilmeisesti selostettiin muitakin kuin Raamatussa mainittuja sotilaallisia yhteenottoja (4. Mooseksen kirja 21:14). Tämä oli vasta alkua monille voitoille.

17. Mikä osoittaa, että Jehova taisteli israelilaisten puolesta sen jälkeen kun he astuivat Kanaanin maahan? Kerro esimerkkejä.

17 Vähän ennen kuin israelilaiset astuivat Kanaanin maahan, Mooses vakuutti heille: ”Jehova, teidän Jumalanne, kulkee edellänne. Hän taistelee puolestanne, aivan niin kuin hän teki teille Egyptissä.” (5. Mooseksen kirja 1:30; 20:1.) Mooseksen seuraajasta Joosuasta lähtien tuomarien ajan ja Juudan uskollisten kuninkaiden hallituskausien läpi Jehova todella taisteli kansansa puolesta ja antoi heille monia näyttäviä voittoja heidän vihollisistaan (Joosua 10:1–14; Tuomarit 4:12–17; 2. Samuelin kirja 5:17–21).

18. a) Miksi voimme olla kiitollisia siitä, että Jehova ei ole muuttunut? b) Mitä tapahtuu, kun 1. Mooseksen kirjan 3:15:ssä kuvailtu vihollisuus saavuttaa huippukohtansa?

 18 Jehova ei ole muuttunut, ei liioin hänen tarkoituksensa tehdä maapallosta rauhaisa paratiisi (1. Mooseksen kirja 1:27, 28). Jumala vihaa edelleen pahuutta. Samalla hän rakastaa lämpimästi kansaansa ja toimii pian heidän puolestaan (Psalmit 11:7). On odotettavissa, että 1. Mooseksen kirjan 3:15:ssä kuvailtu vihollisuus tulee dramaattiseen, rajuun käännekohtaan lähitulevaisuudessa. Pyhittääkseen nimensä ja suojellakseen kansaansa Jehovasta tulee jälleen kerran ”miehuullinen soturi”! (Sakarja 14:3; Ilmestys 16:14, 16.)

19. a) Valaise, miksi se, että Jumala käyttää tuhovoimaansa, voi lähentää meitä häneen. b) Miten sen, että Jumala on halukas taistelemaan, tulisi vaikuttaa meihin?

19 Mietihän seuraavaa kuvausta: Oletetaan, että perheen kimppuun hyökkää raivoisa eläin, ja perheen isä syöksyy ripeästi väliin ja tappaa väkivaltaisen pedon. Tuntuisiko se vaimosta ja lapsista vastenmieliseltä? Päinvastoin isän epäitsekäs rakkaus heitä kohtaan koskettaisi heitä. Samalla tavalla meidänkään ei pitäisi tuntea vastenmielisyyttä, kun Jumala käyttää tuhovoimaansa. Sen että hän on halukas taistelemaan  suojellakseen meitä, tulisi vahvistaa rakkauttamme häntä kohtaan. Sen tulisi myös syventää kunnioitustamme hänen rajatonta voimaansa kohtaan. Silloin voimme ”suorittaa Jumalalle pyhää palvelusta jumalisessa ja kunnioittavassa pelossa” (Heprealaisille 12:28).

Lähesty ”miehuullista soturia”

20. Miten meidän tulisi suhtautua sellaisiin Jumalan sodankäyntiä koskeviin Raamatun kertomuksiin, joita emme täysin ymmärrä, ja miksi?

20 Raamattu ei tietenkään selitä joka kerta kaikkia yksityiskohtia, jotka koskevat Jehovan päätöstä käydä sotaa. Voimme silti olla aina varmoja siitä, että Jehova ei milloinkaan käytä tuhovoimaa epäoikeudenmukaisesti, mielivaltaisesti eikä julmasti. Usein saamme asiasta oikean näkemyksen, kun punnitsemme Raamatun kertomuksen tekstiyhteyttä tai taustatietoja (Sananlaskut 18:13). Silloinkin kun tiedossa ei ole kaikkia yksityiskohtia, epäilykset voivat hälvetä, kun yksinkertaisesti hankimme enemmän tietoa Jehovasta ja mietimme hänen arvokkaita ominaisuuksiaan. Näin huomaamme, että meillä on yllin kyllin syitä luottaa Jumalaamme Jehovaan. (Job 34:12.)

21. Millainen Jehova on sydämessään, vaikka hän on toisinaan ”miehuullinen soturi”?

21 Vaikka Jehova on ”miehuullinen soturi” tilanteen niin vaatiessa, se ei tarkoita, että hän olisi sotaisa sydämessään. Taivaallisia vaunuja koskevassa Hesekielin näyssä Jehovan kuvataan olevan valmiina taisteluun vihollisiaan vastaan. Silti Hesekiel näki Jumalan ympärillä sateenkaaren – rauhan vertauskuvan (1. Mooseksen kirja 9:13; Hesekiel 1:28; Ilmestys 4:3). Jehova on selvästikin levollinen ja rauhaa rakastava. ”Jumala on rakkaus”, kirjoitti apostoli Johannes (1. Johanneksen kirje 4:8). Kaikki Jehovan ominaisuudet ovat täydellisessä tasapainossa keskenään. Olemme siksi hyvin etuoikeutettuja, kun voimme lähestyä näin voimakasta ja silti rakkaudellista Jumalaa!

^ kpl 1 Juutalaisen historioitsijan Josefuksen mukaan heprealaisten perässä oli ”kuudetsadat vaunut ja 50 000 ratsumiestä ja raskaasti aseistettu 200 000 miehen vahvuinen jalkaväki” (Jewish Antiquities, II, 324 [xv, 3]).

^ kpl 12 Ilmaus ”amorilaiset” käsittää tässä ilmeisesti kaikki Kanaanin kansat (5. Mooseksen kirja 1:6–8, 19–21, 27; Joosua 24:15, 18).

Aiheesta lisää

Mikä on tuomiopäivä?

Lue, miten tuomiopäivä tulee koitumaan siunaukseksi koko uskolliselle ihmiskunnalle.