Helppokäyttöasetukset

Valitse kieli

Siirry lisävalikkoon

Siirry sisällysluetteloon

Siirry sisältöön

Jehovan todistajat

suomi

Lähesty Jehovaa

 22. LUKU

Vaikuttaako elämässäsi ”ylhäältä tuleva viisaus”?

Vaikuttaako elämässäsi ”ylhäältä tuleva viisaus”?

1–3. a) Miten Salomo ilmaisi poikkeuksellista viisautta äitiyttä koskevan riidan käsittelemisessä? b) Mitä Jehova lupaa antaa meille, ja mitä kysymyksiä herää?

TÄMÄ oli vaikea tapaus – kaksi naista riiteli vastasyntyneestä lapsesta. Naiset asuivat samassa talossa, ja kumpikin oli synnyttänyt pojan vain parin päivän välein. Toinen lapsista oli kuollut, ja nyt molemmat naiset väittivät olevansa elossa olevan lapsen äiti. * Tapahtumalla ei ollut muita todistajia. Asia oli luultavasti käsitelty alemmassa oikeudessa, mutta ratkaisua ei ollut saatu aikaiseksi. Lopulta riita vietiin Israelin kuninkaalle Salomolle. Pystyisikö hän saamaan totuuden selville?

2 Kuunneltuaan naisten kiistelyä jonkin aikaa Salomo käski tuomaan miekan. Sitten hän määräsi ilmeisen päättäväisesti, että lapsi halkaistaan kahtia ja kummallekin naiselle annetaan siitä puolikas. Silloin oikea äiti pyysi kuningasta hartaasti antamaan vastasyntyneen – hänen rakkaan lapsensa – toiselle naiselle. Tämä taas oli tiukasti sitä mieltä, että lapsi halkaistaan. Nyt Salomo tiesi totuuden. Hän tunsi äitien hellän säälin kohtunsa lasta kohtaan ja käytti tätä tietoa riidan ratkaisemisessa. Kuvittele, miten helpottunut äiti olikaan, kun Salomo määräsi lapsen hänelle sanoen: ”Hän on sen äiti.” (1. Kuninkaiden kirja 3:16–27.)

3 Poikkeuksellista viisautta, eikö totta? Kun ihmiset  kuulivat, miten Salomo oli ratkaissut tapauksen, he tunsivat kunnioittavaa pelkoa, ”sillä he näkivät, että hänessä oli Jumalan viisaus”. Salomon viisaus oli tosiaan lahja Jumalalta. Jehova oli antanut hänelle ”viisaan ja ymmärtäväisen sydämen”. (1. Kuninkaiden kirja 3:12, 28.) Entä me? Voimmeko mekin saada jumalista viisautta? Kyllä voimme, sillä Salomo kirjoitti henkeytettynä: ”Jehova itse antaa viisautta.” (Sananlaskut 2:6.) Jehova lupaa antaa viisautta – kyvyn käyttää tietoa, ymmärrystä ja tarkkanäköisyyttä hyvin – niille, jotka sitä vilpittömästi etsivät. Miten voimme hankkia ylhäältä tulevaa viisautta? Miten voimme panna sen vaikuttamaan elämässämme?

”Hanki viisautta” – miten?

4–7. Mainitse neljä viisauden saamisen edellytystä.

4 Edellyttääkö jumalisen viisauden saaminen suurta älykkyyttä tai korkeaa koulutusta? Ei edellytä. Jehova on halukas antamaan meille viisautta taustastamme ja koulutuksestamme riippumatta (1. Korinttilaisille 1:26–29). Meidän on kuitenkin ensin itse tehtävä jotain, sillä Raamattu kehottaa: ”Hanki viisautta.” (Sananlaskut 4:7.) Miten sitä voi hankkia?

5 Meidän täytyy ensinnäkin pelätä Jumalaa. ”Jehovan pelko on viisauden alku [”ensimmäinen askel kohti viisautta”, The New English Bible]”, sanotaan Sananlaskujen 9:10:ssä. Jumalanpelko on tosi viisauden perusta. Miksi näin voidaan sanoa? Viisaus on kykyä käyttää tietoa hyvin. Jumalan pelkääminen ei merkitse sitä, että pitäisi kyyristellä hänen edessään kauhuissaan, vaan sitä, että kumartuu hänen edessään tuntien syvää kunnioitusta ja luottamusta. Sellainen pelko on tervettä ja kannustaa voimakkaasti toimimaan. Se saa meidät saattamaan elämämme sopusointuun sen kanssa, mitä tiedämme Jumalan tahdosta ja toimintatavoista. Viisaampaa elämäntapaa ei ole, sillä Jehovan normit ovat aina niiden ehdottomaksi parhaaksi, jotka noudattavat niitä.

6 Toiseksi meidän on oltava nöyriä ja vaatimattomia. Jumalista  viisautta ei voi olla ilman näitä ominaisuuksia. (Sananlaskut 11:2.) Tämä johtuu siitä, että jos olemme nöyriä ja vaatimattomia, olemme valmiita myöntämään, ettei meillä ole vastauksia kaikkiin kysymyksiin, ettemme aina ole oikeassa ja että meidän täytyy tuntea Jehovan näkemys eri asioista. Jehova ”vastustaa pöyhkeitä” mutta suo mielellään viisautta niille, jotka ovat sydämeltään nöyriä (Jaakobin kirje 4:6).

Saadaksemme jumalista viisautta meidän on nähtävä vaivaa sen esiin kaivamiseksi

7 Kolmas välttämätön seikka on Jumalan kirjoitetun sanan tutkiminen. Jehovan viisaus paljastetaan hänen Sanassaan. Saadaksemme tuota viisautta meidän on nähtävä vaivaa sen esiin kaivamiseksi (Sananlaskut 2:1–5). Neljäs edellytys on rukous. Jos vilpittömästi pyydämme Jumalalta viisautta, hän antaa sitä anteliaasti (Jaakobin kirje 1:5). Kun rukoilemme hänen henkensä apua, emme jää vaille vastausta. Lisäksi hänen henkensä voi auttaa meitä löytämään hänen Sanastaan aarteita, joiden avulla voimme selvittää ongelmia, karttaa vaaroja ja tehdä viisaita ratkaisuja (Luukas 11:13).

8. Miten jumalinen viisaus näkyy, jos olemme todella hankkineet sitä?

8 Jehovan viisaus on käytännöllistä, kuten havaitsimme 17. luvusta. Jos siis olemme todella hankkineet jumalista viisautta, se näkyy käytöksestämme. Opetuslapsi Jaakob kuvaili jumalallisen viisauden hedelmiä kirjoittaessaan: ”Ylhäältä tuleva viisaus on ennen kaikkea siveellisesti puhdas, sitten rauhaisa, järkevä, altis tottelemaan, täynnä armoa ja hyviä hedelmiä, se ei tee puolueellisia erotuksia eikä ole ulkokultainen.” (Jaakobin kirje 3:17.) Kun nyt tarkastelemme kutakin näistä jumalallisen viisauden piirteistä, voisimme kysyä itseltämme: vaikuttaako ylhäältä tuleva viisaus minun elämässäni?

”Siveellisesti puhdas, sitten rauhaisa”

9. Mitä siveellinen puhtaus merkitsee, ja miksi on sopivaa, että se mainitaan ensimmäisenä viisauden piirteistä?

9 ”Ennen kaikkea siveellisesti puhdas.” Siveellinen puhtaus  merkitsee sitä, että on saastumaton paitsi ulkoisesti myös sisäisesti. Raamattu yhdistää viisauden sydämeen, mutta taivaallinen viisaus ei voi mennä sydämeen, joka on pahojen ajatusten, halujen ja vaikuttimien saastuttama (Sananlaskut 2:10; Matteus 15:19, 20). Jos taas sydämemme on siveellisesti puhdas – siinä määrin kuin se on mahdollista epätäydellisille ihmisille – me ’käännymme pois pahasta ja teemme hyvää’ (Psalmit 37:27; Sananlaskut 3:7). Eikö olekin sopivaa, että siveellinen puhtaus mainitaan ensimmäisenä viisauden piirteistä? Jos nimittäin emme ole moraalisesti ja hengellisesti puhtaita, miten voimme heijastaa muitakaan ylhäältä tulevan viisauden piirteitä?

10, 11. a) Miksi meidän on tärkeää olla rauhantekijöitä? b) Miten voit osoittaa olevasi rauhantekijä, jos sinusta tuntuu, että olet loukannut palvojatoveria? (Ks. myös alaviitettä.)

10 ”Sitten rauhaisa.” Taivaallinen viisaus saa meidät pyrkimään rauhaan, joka on Jumalan hengen hedelmä (Galatalaisille 5:22). Varomme murtamasta ”rauhan – – sidettä”, joka yhdistää Jehovan kansan (Efesolaisille 4:3). Yritämme myös parhaamme mukaan palauttaa rauhan, kun se on järkkynyt. Miksi tämä on tärkeää? Raamattu sanoo: ”Eläkää yhä rauhaisasti, niin rakkauden ja rauhan Jumala on teidän kanssanne.” (2. Korinttilaisille 13:11.) Rauhan Jumala on siis kanssamme niin kauan kuin elämme rauhaisasti. Se miten kohtelemme toisia palvojia, vaikuttaa suoraan suhteeseemme Jehovaan. Miten voimme osoittaa, että olemme rauhantekijöitä? Katsotaanpa erästä esimerkkiä.

11 Mitä sinun tulisi tehdä, jos sinusta tuntuu, että olet loukannut palvojatoveria? Jeesus sanoi: ”Jos siis tuot lahjaasi alttarille ja siellä muistat, että veljelläsi on jotakin sinua vastaan, jätä lahjasi siihen alttarin eteen ja mene pois; tee ensin sovinto veljesi kanssa, ja sitten takaisin tultuasi uhraa lahjasi.” (Matteus 5:23, 24.) Tämän neuvon noudattaminen merkitsee sitä, että otat aloitteen käsiisi ja menet veljesi luo.  Tavoitteenasi on ’tehdä sovinto’ * hänen kanssaan. Sitä varten sinun täytyy ehkä tunnustaa hänen loukatut tunteensa, ei kieltää niitä. Jos lähestyt häntä rauhan palauttaminen tavoitteenasi ja säilytät tämän asenteen, voitte todennäköisesti selvittää kaikki väärinymmärrykset sekä pyytää ja antaa anteeksi. Ryhtymällä tekemään sovintoa osoitat, että sinua ohjaa jumalinen viisaus.

”Järkevä, altis tottelemaan”

12, 13. a) Mitä Jaakobin kirjeen 3:17:ssä ”järkeväksi” käännetty sana merkitsee? b) Miten voimme osoittaa, että olemme järkeviä?

12 ”Järkevä.” Mitä on järkevyys? Tutkijoiden mukaan Jaakobin kirjeen 3:17:ssä ”järkeväksi” käännetty alkukielinen  kreikan sana on vaikea kääntää. Kääntäjät ovat käyttäneet vastineina muun muassa sanoja ”lempeä”, ”kärsivällinen” ja ”huomaavainen”. Uuden maailman käännöksen englanninkielisen viitelaitoksen alaviitteessä sanotaan, että kirjaimellinen merkitys on ’joustava’. Miten voimme osoittaa, että tämä ylhäältä tulevan viisauden piirre vaikuttaa meissä?

13 ”Tulkoon järkevyytenne tunnetuksi kaikille ihmisille”, sanotaan Filippiläiskirjeen 4:5:ssä. Eräs toinen käännös kuuluu: ”Olkoon teillä järkevän [ihmisen] maine.” (J. B. Phillips, The New Testament in Modern English.) Huomaa, ettei kyse ole niinkään siitä, miten näemme itsemme, vaan siitä, miten muut näkevät meidät eli millaisina meidät tunnetaan. Järkevä ihminen ei ole aina pitämässä tiukasti kiinni lain kirjaimesta eikä vaadi, että asiat hoidetaan hänen tavallaan. Sen sijaan hän on halukas kuuntelemaan toisia ja antamaan myöten heidän toiveilleen, kun se on paikallaan. Hän myös kohtelee toisia lempeästi, ei karkeasti tai tylysti. Tämä on olennaisen tärkeää kaikille kristityille mutta erityisesti niille, jotka palvelevat vanhimpina. Hellävaraisuus on vetoava ominaisuus, joka tekee vanhimmista helposti lähestyttäviä (1. Tessalonikalaisille 2:7, 8). Meidän jokaisen on hyvä kysyä itseltämme: onko minulla huomaavaisen, joustavan ja lempeän ihmisen maine?

14. Miten voimme osoittaa, että olemme ’alttiita tottelemaan’?

14 ”Altis tottelemaan.” Näillä sanoilla käännettyä kreikan sanaa ei ole missään muualla Raamatun kreikkalaisissa kirjoituksissa. Erään tutkijan mukaan sitä ”käytetään usein sotilaskurista”. Se välittää ajatuksen siitä, että on ’helposti taivutettavissa’ ja ’alistuvainen’. Se jota ohjaa ylhäältä tuleva viisaus, alistuu halukkaasti siihen, mitä Raamattu sanoo. Häntä ei tunneta ihmisenä, joka jotain päätettyään ei suostu muuttamaan mieltään, vaikka tosiasiat puhuisivat häntä vastaan. Hän ennemminkin korjaa näkemystään nopeasti, kun hänelle esitetään selviä raamatullisia todisteita siitä, että  hän on omaksunut väärän kannan tai tehnyt virheellisiä päätelmiä. Tunnetaanko sinut tällaisena?

”Täynnä armoa ja hyviä hedelmiä”

15. Mitä on armo, ja miksi on sopivaa, että ”armo” ja ”hyvät teot” mainitaan Jaakobin kirjeen 3:17:ssä yhdessä?

15 ”Täynnä armoa ja hyviä hedelmiä.”  * Armo on tärkeä osa ylhäältä tulevaa viisautta, sillä tällaisen viisauden sanotaan olevan ”täynnä armoa”. Huomaa, että ”armo” ja ”hyvät hedelmät” mainitaan yhdessä. Se on sopivaa, sillä armo viittaa Raamatussa hyvin usein aktiiviseen kiinnostukseen toisia kohtaan, sääliin joka tuottaa paljon ystävällisiä tekoja. Eräässä lähdeteoksessa armo määritellään ”surun tunteeksi jonkun ihmisen epäsuotuisan tilanteen johdosta ja yritykseksi tehdä asialle jotain”. Jumalinen viisaus ei siis ole hengetöntä, kylmää tai pelkästään älyllistä, vaan lämmintä, sydämellistä ja herkkää. Miten voimme osoittaa, että olemme täynnä armoa?

16, 17. a) Mikä kannustaa meitä saarnaamaan Jumalaa kohtaan tuntemamme rakkauden lisäksi ja miksi? b) Millä tavoin voimme osoittaa, että olemme täynnä armoa?

16 Yksi tärkeä tapa on varmastikin kertoa toisille Jumalan valtakunnan hyvää uutista. Vaikuttimenamme tässä työssä on ensisijaisesti rakkaus Jumalaan, mutta meitä kannustaa myös armo eli sääli toisia kohtaan (Matteus 22:37–39). Monet ovat nykyään ”kiusattuja ja sysittyjä niin kuin lampaat ilman paimenta” (Matteus 9:36). Väärät uskonnolliset paimenet ovat laiminlyöneet heitä ja sokaisseet heidät hengellisesti. Siksi he eivät tunne Jumalan sanan viisaita neuvoja eivätkä tiedä niistä siunauksista, joita Valtakunta tuo pian maan päälle. Kun pohdimme ympärillämme olevien ihmisten hengellisiä tarpeita, sydämestä lähtevä sääli saa meidät  tekemään kaikkemme, jotta voisimme kertoa heille Jehovan rakkaudellisesta tarkoituksesta.

Heijastamme ”ylhäältä tulevaa viisautta”, kun osoitamme armoa eli sääliä toisia kohtaan

17 Millä muilla tavoin voimme osoittaa, että olemme täynnä armoa? Palautahan mieleesi Jeesuksen kuvaus samarialaisesta, joka näki ryöstetyn ja hakatun kulkijan tienvarressa. Säälistä liikuttuneena hän ”toimi armollisesti” – hän sitoi uhrin haavat ja huolehti hänestä. (Luukas 10:29–37.) Eikö tämä havainnollista, että armo merkitsee myös käytännön avun tarjoamista sitä tarvitseville? Raamattu kehottaa: ”Tehkäämme hyvää kaikille, mutta varsinkin niille, jotka ovat meille sukua uskossa.” (Galatalaisille 6:10.) Tällaista apua voi antaa eri tavoin. Iäkkäämpi uskontoveri saattaa tarvita kuljetusta kristillisiin kokouksiin. Seurakuntaan kuuluva leski kaipaa ehkä korjausapua kotonaan (Jaakobin kirje 1:27). Lannistunut saattaa tarvita ”hyvää sanaa” piristyäkseen (Sananlaskut 12:25). Armon osoittaminen tällaisilla tavoilla todistaa, että ylhäältä tuleva viisaus vaikuttaa meissä.

”Ei tee puolueellisia erotuksia eikä ole ulkokultainen”

18. Mitä meidän on pyrittävä juurimaan sydämestämme, jos meitä ohjaa ylhäältä tuleva viisaus, ja miksi?

18 ”Ei tee puolueellisia erotuksia.” Jumalinen viisaus nousee rotuennakkoluulojen ja kansallisylpeyden yläpuolelle. Jos meitä ohjaa tällainen viisaus, pyrimme juurimaan sydämestämme kaikenlaiset taipumukset osoittaa puolueellisuutta (Jaakobin kirje 2:9). Emme suosi ketään koulutuksen, varallisuuden tai seurakunnallisten vastuutehtävien perusteella emmekä halveksu palvojatovereitamme, näyttävätpä he kuinka vähäisiltä tahansa. Jos Jehova rakastaa heitä, meidänkin tulisi varmasti pitää heitä oman rakkautemme arvoisina.

19, 20. a) Millainen tausta on ”ulkokultaista” vastaavalla kreikan sanalla? b) Miten osoitamme ”veljellistä kiintymystä, jossa ei ole ulkokultaisuutta”, ja miksi tämä on tärkeää?

19 ”[Ei] ulkokultainen.” ”Ulkokultaista” vastaava kreikan sana voi viitata ”roolia esittävään näyttelijään”. Antiikin  Kreikassa ja Roomassa näyttelijät käyttivät esiintyessään suuria naamioita. Siksi ”ulkokultaista” vastaava kreikan sana alkoi tarkoittaa ihmistä, joka teeskentelee tai pettää toisia. Tämän jumalisen viisauden piirteen tulisi vaikuttaa paitsi siihen, miten kohtelemme palvojatovereita, myös siihen, mitä ajattelemme heistä.

20 Apostoli Pietari kirjoitti, että tuloksena ”tottelevaisuudesta totuutta kohtaan” tulisi olla ”veljellinen kiintymys, jossa ei ole ulkokultaisuutta” (1. Pietarin kirje 1:22). Emme saa vain näytellä tuntevamme kiintymystä veljiämme kohtaan. Emme käytä naamioita emmekä esitä rooleja toisten pettämiseksi. Kiintymyksemme on oltava aitoa ja lähdettävä sydämestä. Silloin voitamme toisten uskovien luottamuksen, koska he tietävät, että olemme sitä, miltä näytämme. Tällainen vilpittömyys luo pohjan avoimille ja rehellisille suhteille kristittyjen välillä ja vahvistaa luottamuksen ilmapiiriä seurakunnassa.

 ”Varjele käytännöllistä viisautta”

21, 22. a) Miten Salomo laiminlöi viisauden varjelemisen? b) Miten voimme varjella viisautta, ja mitä hyötyä siitä on meille?

21 Jumalinen viisaus on Jehovan lahja, jota meidän tulee vaalia. Salomo sanoi: ”Poikani, – – [varjele] käytännöllistä viisautta ja ajattelukykyä.” (Sananlaskut 3:21.) Valitettavasti Salomo itse ei tehnyt niin. Hän pysyi viisaana niin kauan kuin hän piti sydämensä tottelevaisena. Mutta lopulta hänen monet vierasmaalaiset vaimonsa käänsivät hänen sydämensä pois Jehovan puhtaasta palvonnasta (1. Kuninkaiden kirja 11:1–8). Salomon tapaus havainnollistaa, että tiedolla ei ole paljon arvoa, ellemme käytä sitä hyvin.

22 Miten voimme varjella käytännöllistä viisautta? Paitsi lukemalla säännöllisesti Raamattua ja siihen perustuvia julkaisuja, joita ”uskollinen ja ymmärtäväinen orja” tuottaa, myös pyrkimällä soveltamaan oppimaamme (Matteus 24:45). Meillä on kaikki syyt soveltaa jumalallista viisautta. Se parantaa nykyistä elämäämme. Voimme sen ansiosta saada ”lujan otteen todelliseen elämään” – elämään Jumalan uudessa maailmassa (1. Timoteukselle 6:19). Ja mikä tärkeintä, ylhäältä tulevan viisauden noudattaminen lähentää meitä kaiken viisauden lähteeseen, Jehova Jumalaan.

^ kpl 1 Naiset olivat 1. Kuninkaiden kirjan 3:16:n mukaan porttoja. Raamatun ymmärtämisen opas -teoksessa sanotaan: ”Nämä naiset eivät ehkä harjoittaneet prostituutiota ansaitakseen rahaa, vaan he ovat saattaneet olla joko juutalaisia tai – mikä oli hyvinkin mahdollista – syntyperältään vierasmaalaisia naisia, jotka olivat syyllistyneet haureuteen.” (Julkaissut Jehovan todistajat.)

^ kpl 11 Kreikkalainen ilmaus, joka on käännetty sanoilla ”tee sovinto”, tulee verbistä, joka merkitsee ’saada aikaan muutos, vaihtaa’ ja siten ’sovittaa’. Tavoitteena on siis saada aikaan muutos, poistaa kauna loukatun sydämestä, mikäli mahdollista (Roomalaisille 12:18).

^ kpl 15 Eräässä toisessa käännöksessä nämä sanat kuuluvat: ”Täynnä sääliä ja hyviä tekoja.” (Charles B. Williams, A Translation in the Language of the People.)

Aiheesta lisää

Miten saada täysi hyöty Raamatun lukemisesta?

Raamattu hyödyttää meitä vain, jos tutkimme sitä ja sovellamme sen opetuksia elämäämme. Opi, miten voit saada enemmän hyötyä Raamatun lukemisesta.

Käytä Jumalan sanaa itsesi ja toisten hyödyksi

Pidätkö Raamattua kallisarvoisena? 2. Timoteuksen kirjeen 3:16:n tutkiminen vahvistaa uskoasi tähän Jehovan lahjaan.