Siirry sisältöön

Siirry lisävalikkoon

Siirry sisällysluetteloon

Jehovan todistajat

suomi

Lähesty Jehovaa

 20. LUKU

”Viisas sydämeltään” – silti nöyrä

”Viisas sydämeltään” – silti nöyrä

1–3. Miksi voimme olla varmoja, että Jehova on nöyrä?

ISÄ haluaa opettaa jotain hyvin tärkeää pienelle lapselleen. Hän haluaa opetuksen menevän sydämeen. Miten hänen pitäisi käsitellä asiaa? Pitäisikö hänen seistä uhkaavana lapsen edessä ja käyttää kovia sanoja? Vai kumartuako lapsen tasolle ja puhua hänelle lempeästi ja vetoavasti? Viisas, nöyrä isä valitsisi varmasti tuon lempeän lähestymistavan.

2 Millainen Isä Jehova on – ylimielinen vai nöyrä, kova vai lempeä? Jehova on kaikkitietävä, kaikkiviisas. Mutta oletko huomannut, että tieto ja älykkyys eivät välttämättä tee ihmisistä nöyriä? Raamattu sanoo, että ”tieto pöyhistää”. (1. Korinttilaisille 3:19; 8:1.) Jehova, joka on ”viisas sydämeltään”, on kuitenkin myös nöyrä (Job 9:4). Tämä ei merkitse sitä, että hän olisi alhainen asemaltaan tai että häneltä puuttuisi suuruutta, vaan sitä, että hänessä ei ole ylimielisyyttä. Miksi näin on?

3 Jehova on pyhä. Siksi hänessä ei ole ylimielistä pöyhkeyttä, tuota saastuttavaa ominaisuutta (Markus 7:20–22). Pane myös merkille, mitä profeetta Jeremia sanoi Jehovalle: ”Varmasti sinun sielusi [Jehova itse] muistaa ja kumartuu syvään minun puoleeni.” * (Valituslaulut 3:20.) Kuvittele! Jehova, kaikkeuden Suvereeni Herra, oli halukas ’kumartumaan syvään’ eli tulemaan alas Jeremian tasolle  kiinnittääkseen suosiollisesti huomiota tuohon epätäydelliseen ihmiseen (Psalmit 113:7). Jehova on tosiaan nöyrä. Mutta mitä jumaliseen nöyryyteen sisältyy? Miten se liittyy viisauteen? Entä miksi se on tärkeää meille?

Miten Jehova ilmaisee nöyryyttä

4, 5. a) Mitä on nöyryys, miten se ilmenee, ja miksi sitä ei pidä milloinkaan sekoittaa heikkouteen tai arkuuteen? b) Miten Jehova osoitti nöyryyttä suhteessaan Daavidiin, ja kuinka tärkeää Jehovan nöyryys on meille?

4 Nöyrä ihminen ei ole kopea eikä ylpeä. Nöyryys on sydämen ominaisuus, joka ilmenee esimerkiksi lempeydestä, kärsivällisyydestä ja järkevyydestä (Galatalaisille 5:22, 23). Näitä jumalisia ominaisuuksia ei milloinkaan pidä erehtyä luulemaan heikkoudeksi tai arkuudeksi. Ne eivät ole ristiriidassa Jehovan vanhurskaan suuttumuksen tai hänen tuhovoimansa käytön kanssa. Pikemminkin Jehova osoittaa nöyryydellään ja lempeydellään, että hänellä on suunnattomasti voimaa, kyky hillitä itsensä täydellisesti (Jesaja 42:14). Miten nöyryys liittyy viisauteen? Eräässä Raamattua käsittelevässä  hakuteoksessa sanotaan: ”Nöyryys on viime kädessä – – epäitsekkyyttä ja olennainen osa kaiken viisauden perustaa.” Todellista viisautta ei siis voi olla ilman nöyryyttä. Miten Jehovan nöyryys hyödyttää meitä?

Viisas isä kohtelee lapsiaan nöyrästi ja lempeästi

5 Kuningas Daavid lauloi Jehovalle: ”Sinä annat minulle pelastuksen kilpesi, ja minua tukee sinun oikea kätesi, ja minut tekee suureksi sinun nöyryytesi.” (Psalmit 18:35.) Jehova tavallaan alensi itsensä voidakseen olla tekemisissä tuon vähäisen, epätäydellisen ihmisen kanssa suojellen ja tukien häntä päivästä toiseen. Daavid tajusi, että jos hän saisi pelastuksen – ja aikanaan jopa suuruutta kuninkaana – se johtuisi yksinomaan siitä, että Jehova oli halukas nöyrtymään tällä tavoin. Kelläpä meistä olisi mitään toivoa pelastumisesta, ellei Jehova olisi nöyrä ja halukas alentamaan itsensä voidakseen olla tekemisissä kanssamme lempeänä ja rakkaudellisena Isänä?

6, 7. a) Miksei Raamattu koskaan puhu Jehovasta vaatimattomana? b) Miten lempeys ja viisaus liittyvät toisiinsa, ja kuka on tässä suhteessa ylivertainen esimerkki?

6 On hyvä huomata, että nöyryys ja vaatimattomuus eivät ole sama asia. Vaatimattomuus on kaunis ominaisuus, jota uskollisten ihmisten tulee kehittää. Se liittyy nöyryyden tavoin viisauteen. Esimerkiksi Sananlaskujen 11:2:ssa sanotaan: ”Viisaus on vaatimattomien parissa.” Mutta Raamattu ei koskaan puhu Jehovasta vaatimattomana. Miksi ei? Vaatimattomuus viittaa Raamatussa siihen, että on sopivalla tavalla tietoinen omista rajoituksistaan. Kaikkivaltiaalla ei ole rajoituksia, lukuun ottamatta niitä, jotka hän asettaa itselleen vanhurskaiden normiensa vuoksi (Markus 10:27; Titukselle 1:2). Korkeimpana hän ei liioin ole kenenkään alaisuudessa. Siksi vaatimattomuuden käsite ei yksinkertaisesti sovellu Jehovaan.

7 Jehova on silti nöyrä ja lempeä. Hän opettaa palvelijoilleen, että lempeys on olennaista tosi viisaudelle. Hänen  sanansa puhuu ”viisauteen kuuluvasta lempeydestä” (Jaakobin kirje 3:13). * Mietitäänpä Jehovan tästä antamaa esimerkkiä.

Jehova jakaa vastuuta ja kuuntelee nöyrästi

8–10. a) Miksi on huomionarvoista, että Jehova on halukas jakamaan vastuuta ja kuuntelemaan? b) Miten Kaikkivaltias on toiminut nöyrästi enkeleitään kohtaan?

8 Koskettava todiste Jehovan nöyryydestä on hänen halukkuutensa jakaa vastuuta ja kuunnella. Se että hän yleensäkin tekee niin, on jo sinänsä hämmästyttävää. Jehova ei tarvitse apua eikä neuvoja (Jesaja 40:13, 14; Roomalaisille 11:34, 35). Siitä huolimatta Raamattu osoittaa toistuvasti, että Jehova alentuu näillä tavoin.

9 Hyvä esimerkki tästä on eräs merkittävä tapahtuma Abrahamin elämässä. Hän sai vieraikseen kolme miestä, joista yhtä hän puhutteli ”Jehovaksi”. He olivat tosiasiassa enkeleitä, mutta yksi heistä tuli ja toimi Jehovan nimessä. Kun tuo enkeli puhui ja toimi, oli kuin Jehova olisi puhunut ja toiminut. Tällä tavalla Jehova kertoi Abrahamille kuulleensa kovan ”valitushuudon Sodoman ja Gomorran takia”. Jehova sanoi: ”Olen päättänyt mennä alas nähdäkseni, toimivatko he täysin sen mukaan, mistä huuto on tullut eteeni, ja jos eivät, voin saada sen tietää.” (1. Mooseksen kirja 18:3, 20, 21.) Jehovan viesti ei tietenkään merkinnyt sitä, että Kaikkivaltias itse ’menisi alas’, vaan hän lähetti jälleen enkeleitä edustamaan itseään (1. Mooseksen kirja 19:1). Mitä varten? Eikö kaikkinäkevä Jehova voinut ”saada – – tietää” alueen todellista tilaa omin päin? Kyllä varmasti, mutta Jehova antoi nöyrästi noille enkeleille tehtäväksi ottaa tilanteesta selvää ja käydä Lootin ja hänen perheensä luona Sodomassa.

 10 Lisäksi Jehova kuuntelee. Kerran hän pyysi enkeleiltään ehdotuksia jumalattoman kuninkaan Ahabin kukistamiseksi. Jehova ei tarvinnut siihen apua. Hän kuitenkin hyväksyi erään enkelin ehdotuksen ja valtuutti tämän toteuttamaan sen. (1. Kuninkaiden kirja 22:19–22.) Eikö tämä ollut nöyrästi tehty?

11, 12. Miten Abraham sai nähdä, että Jehova on nöyrä?

11 Jehova on halukas kuuntelemaan jopa epätäydellisiä ihmisiä, jotka haluavat ilmaista huolensa. Esimerkiksi kun Jehova alun alkaen kertoi Abrahamille aikeestaan tuhota Sodoma ja Gomorra, tuo uskollinen mies tuli levottomaksi. ”Sitä on mahdotonta ajatella sinusta”, Abraham sanoi ja jatkoi: ”Eikö kaiken maan Tuomari tee sitä, mikä on oikein?” Hän kysyi, säästäisikö Jehova kaupungit, jos niistä löytyisi 50 vanhurskasta. Jehova vakuutti säästävänsä. Mutta Abraham jatkoi kyselyään laskien määrän 45:een, 40:een ja niin edelleen. Jehovan rauhoittavista vastauksista huolimatta Abraham ei hellittänyt, ennen kuin määrä oli pudonnut kymmeneen. Kenties hän ei vielä ymmärtänyt täysin, miten armollinen Jehova on. Joka tapauksessa Jehova antoi kärsivällisesti ja nöyrästi ystävänsä ja palvelijansa Abrahamin ilmaista näin huolensa. (1. Mooseksen kirja 18:23–33.)

12 Kuinka moni älykäs, oppinut ihminen kuuntelisi yhtä kärsivällisesti ihmistä, joka on häntä paljon yksinkertaisempi? * Sellaista on Jumalamme nöyryys. Saman keskustelun aikana Abraham näki myös, että Jehova on ”hidas vihastumaan” (2. Mooseksen kirja 34:6). Hän ehkä tajusi, ettei hänellä ollut oikeutta kyseenalaistaa Korkeimman tekemisiä, ja anoi siksi kahdesti: ”Pyydän: älköön Jehova suuttuko.” (1. Mooseksen kirja 18:30, 32.) Jehova ei tietenkään suuttunut. Hänellä on totisesti ”viisauteen kuuluvaa lempeyttä”.

 Jehova on järkevä

13. Mitä sana ”järkevä” toisinaan merkitsee Raamatussa, ja miksi tämä sana kuvailee osuvasti Jehovaa?

13 Jehovan nöyryys ilmenee vielä eräästä kauniista ominaisuudesta, nimittäin järkevyydestä. Tämä piirre puuttuu valitettavan usein epätäydellisiltä ihmisiltä. Jehova ei ole halukas ainoastaan kuuntelemaan älyllisiä luomuksiaan vaan myös joustamaan silloin kun vanhurskaat periaatteet eivät ole esteenä. Raamatussa sana ”järkevä” merkitsee toisinaan kirjaimellisesti ’joustavaa’. Tämäkin ominaisuus on jumalallisen viisauden tuntomerkki. Jaakobin kirjeen 3:17:ssä sanotaan: ”Ylhäältä tuleva viisaus on – – järkevä.” Missä mielessä kaikkiviisas Jehova on järkevä? Ensinnäkin hän on mukautuva. Jo hänen nimensä opettaa, että hän saattaa itsensä tulemaan aina siksi, mitä tarvitaan hänen tarkoitustensa täyttymiseksi (2. Mooseksen kirja 3:14). Eikö tämä viittaa mukautuvaan, järkevään henkeen?

14, 15. Mitä Hesekielin näky Jehovan taivaallisista vaunuista opettaa Jehovan taivaallisesta järjestöstä, ja miten se eroaa maailman järjestöistä?

14 Eräs huomattava raamatunkohta auttaa meitä tajuamaan jossain määrin Jehovan mukautuvuutta. Profeetta Hesekiel sai näyn Jehovan taivaallisesta järjestöstä, joka koostuu henkiluomuksista. Hän näki mittasuhteiltaan kunnioittavaa pelkoa herättävät vaunut, Jehovan ”kulkuneuvon”, joka on aina hänen hallinnassaan. Vaunujen liikkumistapa oli hyvin mielenkiintoinen. Jättimäiset pyörät pystyivät kulkemaan neljään suuntaan ja olivat täynnä silmiä, niin että ne saattoivat nähdä joka puolelle ja muuttaa suuntaa hetkessä, pysähtymättä tai kääntymättä. Nämä jättimäiset vaunut eivät kulkeneet raskaasti kuin kömpelö ihmistekoinen kulkuneuvo. Ne pystyivät liikkumaan salamannopeasti ja tekemään jopa 90 asteen suunnanvaihdoksia! (Hesekiel 1:1, 14–28.) Jehovan järjestö on tosiaan sitä ohjaavan kaikkivaltiaan Suvereenin tavoin ylivertaisen mukautuva  ja reagoi niihin alati muuttuviin tilanteisiin ja tarpeisiin, jotka vaativat sitä toimimaan.

15 Ihmiset voivat vain yrittää jäljitellä näin täydellistä mukautuvuutta. He ja heidän järjestönsä ovat aivan liian usein ennemmin jäykkiä ja vaateliaita kuin mukautuvia ja joustavia. Tätä voisi havainnollistaa supertankkerilla tai tavarajunalla. Ne saattavat olla vaikuttavia kooltaan ja voimaltaan, mutta pystyykö kumpikaan reagoimaan olosuhteiden äkillisiin muutoksiin? Jos junan eteen radalle kaatuu este, kääntyminen ei ole mahdollista. Nopea pysähtyminen ei ole sen helpompaa. Raskaalla tavarajunalla saattaa olla pitkälti yli kilometrin jarrutusmatka! Samoin supertankkeri saattaa jatkaa kulkuaan vielä kahdeksan kilometriä moottorien sammuttamisen jälkeen. Ja vaikka potkurit kytkettäisiin pyörimään vastakkaiseen suuntaan, tankkeri voi kyntää merta vielä kolme kilometriä! Samalla tavalla toimivat ihmisten järjestöt, jotka helposti ovat jäykkiä ja vaateliaita. Ylpeyttään ihmiset usein kieltäytyvät mukautumasta muuttuviin tarpeisiin ja olosuhteisiin. Tällainen jäykkyys on vienyt yhtiöitä konkurssiin ja jopa kaatanut hallituksia (Sananlaskut 16:18). Voimme olla todella onnellisia siitä, ettei Jehova sen enempää kuin hänen järjestönsäkään ole lainkaan tällainen!

Miten Jehova ilmaisee järkevyyttä

16. Miten Jehova osoitti järkevyyttä Lootin suhteen ennen Sodoman ja Gomorran tuhoa?

16 Palataanpa Sodoman ja Gomorran tuhoon. Loot perheineen sai Jehovan enkeliltä täsmälliset ohjeet: ”Pakene vuoristoon.” Tämä ei kuitenkaan ollut Lootille mieleen. ”Ei kai niin, Jehova!” hän pyysi. Hän uskoi varmasti kuolevansa vuorilla ja pyysi siksi saada paeta perheensä kanssa läheiseen Soarin kaupunkiin. Jehova oli kuitenkin aikonut tuhota sen. Lootin pelot olivat myös turhia – kyllähän Jehova voisi pitää Lootin elossa vuorilla! Silti Jehova myöntyi Lootin pyyntöihin ja säästi Soarin. ”Katso, minä otan sinut huomioon  tässäkin asiassa”, sanoi enkeli Lootille. (1. Mooseksen kirja 19:17–22.) Eikö Jehova osoittanutkin järkevyyttä?

17, 18. Miten Jehova osoitti olevansa järkevä suhteessaan niniveläisiin?

17 Jehova reagoi myös hartaaseen katumukseen ja toimii aina armollisesti ja oikein. Mietitäänpä, mitä tapahtui, kun profeetta Joona lähetettiin jumalattomaan, väkivaltaiseen Niniveen. Kävellessään pitkin kaupungin katuja hän julisti varsin yksinkertaista henkeytettyä sanomaa: tuo mahtava kaupunki tuhottaisiin 40 päivän kuluttua. Tilanne kuitenkin muuttui hätkähdyttävästi. Niniveläiset katuivat! (Joona, 3. luku.)

18 On opettavaa verrata keskenään Jehovan ja Joonan suhtautumista tähän käänteeseen. Jehova mukautui tilanteeseen ja saattoi itsensä tulemaan ”miehuullisen soturin” sijasta syntien Anteeksiantajaksi * (2. Mooseksen kirja 15:3). Joona puolestaan oli joustamaton eikä läheskään yhtä armollinen. Hän ei heijastanut Jehovan järkevyyttä, vaan reagoi tilanteeseen enemmänkin kuin edellä mainittu tavarajuna tai supertankkeri. Hän oli julistanut tuomiota, joten tuomio tulkoon! Kärsivällisesti Jehova antoi kuitenkin kärsimättömälle profeetalleen ikimuistoisen opetuksen järkevyydestä ja armosta. (Joona, 4. luku.)

Jehova on järkevä ja ymmärtää rajoituksiamme

19. a) Miksi voimme olla varmoja, että Jehova on järkevä sen suhteen, mitä hän odottaa meiltä? b) Miten Sananlaskujen 19:17 osoittaa, että Jehova on ’hyvä ja järkevä’ Isäntä ja ilmaisee myös syvää nöyryyttä?

19 Jehova on järkevä myös sen suhteen, mitä hän odottaa meiltä. Kuningas Daavid sanoi: ”Hän tietää hyvin, miten meidät on muovattu, hän muistaa, että me olemme tomua.” (Psalmit 103:14.) Jehova ymmärtää rajoituksiamme ja puutteitamme paremmin kuin me itse. Hän ei koskaan  odota meiltä enempää kuin mihin pystymme. Raamattu asettaa vastakkain sellaiset ihmisisännät, jotka ovat ”hyviä ja järkeviä”, ja ne, joita on ”vaikea miellyttää” (1. Pietarin kirje 2:18). Kummanlainen Isäntä Jehova on? Huomaa, mitä Sananlaskujen 19:17:ssä sanotaan: ”Joka osoittaa suopeutta alhaiselle, lainaa Jehovalle.” Selvästikin vain hyvä ja järkevä isäntä panisi merkille jokaisen alhaisille tehdyn huomaavaisen teon. Lisäksi tämä jae antaa ymmärtää, että kaikkeuden Luoja tavallaan katsoo olevansa velkaa niille vähäpätöisille ihmisille, jotka tekevät tällaisia armollisia tekoja! Tämä on kaikkein syvintä nöyryyttä.

20. Mistä tiedämme varmasti, että Jehova kuulee rukouksemme ja vastaa niihin?

20 Jehova kohtelee palvelijoitaan nykyään aivan yhtä lempeästi ja järkevästi kuin ennen. Kun rukoilemme uskossa, hän kuuntelee. Ja vaikkei hän lähetä enkelisanansaattajia puhumaan meille, meidän ei pidä ajatella, ettei hän vastaa rukouksiimme. Kun apostoli Paavali pyysi toisia uskovia ’rukoilemaan jatkuvasti’ sen puolesta, että hän vapautuisi vankilasta, hän lisäsi: ”Jotta minut palautettaisiin teidän luoksenne sitä pikemmin.” (Heprealaisille 13:18, 19.) Rukouksemme voivat siis saada Jehovan tekemään jotain sellaista, mitä hän ei olisi muuten tehnyt! (Jaakobin kirje 5:16.)

21. Mitä meidän ei tulisi koskaan ajatella Jehovan nöyryydestä, ja mitä meidän tulisi sen sijaan ymmärtää hänestä?

 21 Mikään näistä Jehovan nöyryyden ilmenemismuodoista – hänen lempeytensä, halukkuutensa kuunnella, kärsivällisyytensä ja järkevyytensä – ei tietenkään tarkoita, että hän tinkisi vanhurskaista periaatteistaan. Kristikunnan papit saattavat pitää itseään järkevinä, kun he kutkuttavat laumojensa korvia vesittämällä Jehovan moraalinormit (2. Timoteukselle 4:3). Ihmisten taipumus tehdä tarpeen mukaan kompromisseja on kuitenkin kaukana Jumalan järkevyydestä. Jehova on pyhä, eikä hän koskaan saastuta vanhurskaita normejaan (3. Mooseksen kirja 11:44). Rakastakaamme siis Jehovan järkevyyttä sen vuoksi, mitä se on – osoitus hänen nöyryydestään. Eikö sinusta olekin ihmeellistä ajatella, että Jehova Jumala, kaikkeuden viisain Olento, on myös verrattoman nöyrä? Mikä ilo onkaan lähestyä tätä kunnioittavaa pelkoa herättävää mutta silti lempeää, kärsivällistä ja järkevää Jumalaa!

^ kpl 3 Muinaiset kirjurit, soferit, muuttivat tätä jaetta siten, että siinä sanottiin Jeremian, ei Jehovan, kumartuvan syvään. Ilmeisesti he ajattelivat, ettei ollut sopivaa sanoa Jumalan tekevän näin nöyrää tekoa. Muutoksen vuoksi tämän kauniin jakeen ajatus katoaa monissa käännöksissä. The New English Bible -raamatunkäännös on kuitenkin täsmällinen, kun Jeremia sanoo siinä Jumalalle: ”Muista, oi muista, ja taivu alas luokseni.”

^ kpl 7 Eräät muut käännökset sanovat: ”Nöyryys, joka tulee viisaudesta” ja: ”Tuo hellävaraisuus, joka on viisauden tuntomerkki.”

^ kpl 12 Raamattu asettaa kiinnostavasti kärsivällisyyden ja ylpeyden vastakkain (Saarnaaja 7:8). Jehovan kärsivällisyyskin on osoitus hänen nöyryydestään (2. Pietarin kirje 3:9).

^ kpl 18 Psalmissa 86:5 Jehovan sanotaan olevan ”hyvä ja altis antamaan anteeksi”. Kun tämä psalmi käännettiin kreikaksi, ilmaus ”altis antamaan anteeksi” käännettiin sanalla e·pi·ei·kēsʹ eli ’järkevä’.

Aiheesta lisää

VARTIOTORNI

Kuuleeko Jumala rukoukset ja vastaako hän niihin?

Raamattu osoittaa, että Jehova kuulee rukouksia. Riippuu paljolti meistä itsestämme, kuuleeko hän meitä.