Siirry sisältöön

Siirry lisävalikkoon

Siirry sisällysluetteloon

Jehovan todistajat

suomi

Lähesty Jehovaa

 26. LUKU

Jumala on ”altis antamaan anteeksi”

Jumala on ”altis antamaan anteeksi”

1–3. a) Mitä raskasta taakkaa psalmista Daavid kantoi, ja miten hänen levoton sydämensä sai lohdutusta? b) Mikä taakka voi painaa meitä tehtyämme syntiä, mutta mitä Jehova vakuuttaa?

”OMAT erheeni ovat kulkeneet pääni yli”, kirjoitti psalmista Daavid. ”Raskaan kuorman tavoin ne ovat minulle liian raskaat. Olen turtunut ja äärimmäisen musertunut.” (Psalmit 38:4, 8.) Daavid tiesi, kuinka raskas taakka huono omatunto voi olla. Hänen levoton sydämensä sai kuitenkin lohdutusta. Hän ymmärsi, että vaikka Jehova vihaa syntiä, Hän ei vihaa synnintekijää, jos tämä katuu vilpittömästi ja hylkää syntisen tiensä. Daavid ilmaisi uskovansa täysin Jehovan halukkuuteen osoittaa katuville armoa sanoessaan: ”Sinä, oi Jehova, olet – – altis antamaan anteeksi.” (Psalmit 86:5.)

2 Huono omatunto voi painaa meitäkin musertavana taakkana, kun teemme syntiä. Tunnonvaivat ovat terve tunne. Ne voivat saada meidät ryhtymään tarpeellisiin toimiin korjataksemme virheemme. Vaarana on kuitenkin se, että syyllisyys nujertaa meidät. Itsensä tuomitseva sydämemme saattaa väittää hellittämättä, ettei Jehova anna meille anteeksi, kaduimmepa kuinka syvästi tahansa. Jos syyllisyys ’nielaisee’ meidät, Saatana voi yrittää saada meidät luovuttamaan ja ajattelemaan, että Jehova pitää meitä arvottomina, hänen palvelukseensa sopimattomina (2. Korinttilaisille 2:5–11).

3 Tällä tavallako Jehova suhtautuu asiaan? Kaukana siitä! Anteeksianto on yksi Jehovan suuren rakkauden piirre. Sanassaan hän vakuuttaa, että kun osoitamme aitoa, sydämestä lähtevää katumusta, hän on halukas antamaan anteeksi (Sananlaskut 28:13). Jehovan anteeksiannon ei tulisi koskaan tuntua meistä saavuttamattomalta, ja siksi tarkastelemme nyt, miksi ja miten hän antaa anteeksi.

 Miksi Jehova on ”altis antamaan anteeksi”?

4. Mitä Jehova muistaa luonnostamme, ja miten se vaikuttaa siihen, kuinka hän kohtelee meitä?

4 Jehova on perillä rajoituksistamme. ”Hän tietää hyvin, miten meidät on muovattu, hän muistaa, että me olemme tomua”, sanotaan psalmissa 103:14. Hän ei unohda, että meidät on luotu tomusta ja olemme hauraita ja heikkoja epätäydellisyyden vuoksi. Sanat, joiden mukaan hän tietää, ”miten meidät on muovattu”, tuovat mieleen Raamatun vertauksen Jehovasta savenvalajana ja meistä hänen muovaaminaan saviastioina (Jeremia 18:2–6). * Ollessaan tekemisissä kanssamme Suuri Savenvalaja ottaa huomioon syntisen luontomme haurauden ja sen, miten vastaamme tai olemme vastaamatta hänen ohjaukseensa.

5. Miten Roomalaiskirjeessä kuvaillaan synnin voimakasta otetta?

5 Jehova ymmärtää, miten voimakas synti on. Sitä kuvaillaan hänen Sanassaan mahtavaksi voimaksi, joka pitää ihmistä kuolettavassa otteessaan. Kuinka vahva tuo ote on? Apostoli Paavali selittää tätä Roomalaiskirjeessä: olemme ”synnin alaisuudessa” niin kuin sotilaat ovat komentajansa alaisuudessa (Roomalaisille 3:9); synti on ’hallinnut’ ihmiskuntaa kuin kuningas (Roomalaisille 5:21); se ’asuu’ meissä (Roomalaisille 7:17, 20); sen ”laki” vaikuttaa meissä jatkuvasti ja yrittää määrätä kulkumme (Roomalaisille 7:23, 25). Synnillä on siis erittäin voimakas ote langenneeseen lihaamme (Roomalaisille 7:21, 24).

6, 7. a) Miten Jehova suhtautuu niihin, jotka etsivät hänen armoaan murtunein sydämin? b) Miksi meidän ei tule pitää Jumalan armoa itsestään selvänä?

6 Jehova tietää, ettemme voi totella häntä täydellisesti, halusimmepa sitä kuinka hartaasti tahansa. Hän vakuuttaa meille rakkaudellisesti, että kun etsimme hänen armoaan murtunein sydämin, hän antaa anteeksi. Psalmissa 51:17 sanotaan:  ”Teurasuhreihin Jumalalle kuuluu murtunut henki; särkynyttä ja musertunutta sydäntä et sinä, oi Jumala, halveksi.” Jehova ei koskaan torju eli käännytä luotaan sydäntä, joka on syyllisyyden taakan ’särkemä ja musertama’.

7 Merkitseekö tämä kuitenkaan sitä, että voisimme pitää Jumalan armoa itsestään selvänä ja puolustella synnintekoa syntisellä luonnollamme? Ei varmasti. Jehova ei anna pelkkien tunteiden ohjata itseään. Hänen armollaan on rajat. Hän ei missään nimessä anna anteeksi niille, jotka kovasydämisesti ja tahallaan harjoittavat syntiä antamatta merkkiäkään katumuksesta (Heprealaisille 10:26). Toisaalta hän on altis antamaan anteeksi, kun hän näkee murtuneen sydämen. Mietitäänpä nyt muutamia havainnollisia ilmauksia, joiden avulla Raamattu kuvailee tätä Jehovan rakkauden suurenmoista piirrettä.

Kuinka täysin Jehova antaa anteeksi?

8. Mitä Jehova tavallaan tekee antaessaan syntimme anteeksi, ja mihin voimme siksi luottaa?

8 Daavid sanoi katuvana: ”Lopulta tunnustin sinulle syntini enkä peittänyt erhettäni. – – Ja sinä annoit anteeksi syntieni erheen.” (Psalmit 32:5.) Ilmauksella ”annoit anteeksi” käännetyn heprean sanan perusmerkitys on ’kohottaa ylös’ tai ’viedä’. Tässä se merkitsee ”syyllisyyden, pahan teon, rikkomuksen” ottamista pois. Jehova siis tavallaan kohotti Daavidin synnit ylös ja vei ne pois. Se epäilemättä lievitti Daavidin syyllisyydentunteita (Psalmit 32:3). Mekin voimme luottaa täysin siihen, että Jumala vie pois niiden synnit, jotka etsivät hänen anteeksiantoaan Jeesuksen lunastusuhriin osoittamansa uskon perusteella (Matteus 20:28).

9. Kuinka kauas meistä Jehova siirtää syntimme?

9 Daavid kuvaili Jehovan anteeksiantoa myös seuraavalla havainnollisella ilmauksella: ”Niin kaukana kuin itä on lännestä, niin kauas hän siirtää meistä rikkomuksemme.” (Kursivointi meidän; Psalmit 103:12, vuoden 1938 kirkkoraamattu.) Kuinka kaukana itä on lännestä? Eräässä mielessä itä on aina äärettömän etäällä lännestä; nuo kaksi pistettä eivät missään  kohtaa toisiaan. Erään tutkijan mukaan tämä ilmaus merkitsee ”niin kaukana kuin mahdollista, niin kaukana kuin vain voimme kuvitella”. Daavidin henkeytetyt sanat osoittavat, että kun Jehova antaa anteeksi, hän siirtää syntimme niin kauas meistä kuin vain voimme kuvitella.

”Teidän syntinne – – tehdään valkoisiksi niin kuin lumi”

10. Miksi meidän ei tulisi ajatella, että saatuamme syntimme Jehovalta anteeksi kannamme niiden tahraa loppuelämämme?

10 Oletko koskaan yrittänyt poistaa tahraa vaaleasta vaatteesta? Et ehkä saanut sitä kokonaan pois, vaikka teit kaikkesi. Huomaa, miten Jehova kuvailee kykyään antaa anteeksi: ”Vaikka teidän syntinne osoittautuisivat helakanpunaisiksi, ne tehdään valkoisiksi niin kuin lumi; vaikka ne olisivat punaiset kuin karmosiininvärinen kangas, ne tulevat sellaisiksi kuin villa.” (Jesaja 1:18.) Sana ”helakanpunainen” viittaa kirkkaanpunaiseen väriin. * ”Karmosiini” oli yksi värjättyjen  materiaalien syvistä väreistä (Nahum 2:3). Emme mitenkään pysty omin neuvoin poistamaan synnin tahraa. Mutta Jehova voi muuttaa helakanpunaiset ja karmosiininväriset synnit valkoisiksi kuin lumi tai värjäämätön villa. Kun Jehova antaa syntimme anteeksi, meidän ei tarvitse ajatella, että kannamme niiden tahraa loppuelämämme.

11. Missä mielessä Jehova heittää syntimme selkänsä taakse?

11 Hiskia sanoi Jehovalle koskettavassa kiitoslaulussa, jonka hän sepitti, kun hänet oli parannettu hengenvaarallisesta sairaudesta: ”Olet – – heittänyt kaikki syntini selkäsi taakse.” (Jesaja 38:17.) Jehovan kuvataan tässä ottavan katuvan väärintekijän synnit ja heittävän ne taakseen, jolloin Hän ei näe niitä eikä kiinnitä niihin enää huomiota. Erään lähteen mukaan ajatus voitaisiin ilmaista seuraavasti: ”Olet tehnyt – – [syntini] sellaisiksi kuin niitä ei olisi tehtykään.” Eikö olekin rauhoittava tieto?

12. Miten profeetta Miika osoittaa, että kun Jehova antaa anteeksi, hän poistaa syntimme pysyvästi?

12 Profeetta Miika ilmaisi eräässä ennallistuslupauksessa olevansa varma, että Jehova antaisi anteeksi katuvalle kansalleen: ”Kuka on sinun kaltaisesi Jumala, joka – – sivuuttaa perintönsä jäännöksen rikkomuksen? – – Ja sinä heität meren syvyyksiin kaikki heidän syntinsä.” (Miika 7:18, 19.) Kuvittelehan, mitä nuo sanat merkitsivät Raamatun aikoina eläneille ihmisille. Oliko mitään mahdollisuutta saada takaisin esinettä, joka singottiin ”meren syvyyksiin”? Miikan sanat siis osoittavat, että kun Jehova antaa anteeksi, hän poistaa syntimme pysyvästi.

13. Mitä merkitsevät Jeesuksen sanat ”anna meille velkamme anteeksi”?

13 Jeesus havainnollisti Jehovan anteeksiantoa velkojien ja velallisten välisellä suhteella. Hän kehotti meitä rukoilemaan: ”Anna meille velkamme anteeksi.” (Matteus 6:12.) Hän siis vertasi syntejä velkoihin (Luukas 11:4). Tehdessämme syntiä meistä tulee Jehovan ”velallisia”. Sanoilla ”anna  anteeksi” käännetty kreikan verbi merkitsee erään hakuteoksen mukaan ’antaa velan olla, luopua siitä, niin ettei peri sitä’. Kun Jehova antaa anteeksi, hän tavallaan mitätöi velan, joka muutoin veloitettaisiin tililtämme. Katuvat synnintekijät voivat siis tuntea lohdutusta. Jehova ei milloinkaan vaadi maksettavaksi velkaa, jonka hän on mitätöinyt! (Psalmit 32:1, 2.)

14. Minkä mielikuvan lause ”saadaksenne syntinne pyyhityiksi pois” herättää?

14 Jehovan anteeksiantoa kuvaillaan myös Apostolien tekojen 3:19:ssä: ”Katukaa sen tähden ja kääntykää saadaksenne syntinne pyyhityiksi pois.” Jälkimmäisessä lauseessa on kreikan kielessä verbi, joka voi merkitä ’pyyhkiä pois, mitätöidä tai tuhota’. Joidenkin tutkijoiden mukaan se herättää mielikuvan käsin kirjoitetun tekstin pyyhkimisestä. Muinoin käytetty muste oli noen, hartsin ja veden sekoitus. Se lähti märällä sienellä pois, jos toimi heti kirjoittamisen jälkeen. Tämä verbi välittää siis kauniin kuvan Jehovan armosta. Kun hän antaa syntimme anteeksi, hän ikään kuin ottaa sienen ja pyyhkii ne pois.

Jehova haluaa meidän tietävän, että hän on ”altis antamaan anteeksi”

15. Mitä Jehova haluaa meidän tietävän hänestä?

15 Eikö näiden kielikuvien perusteella Jehova selvästikin halua meidän tietävän, että hän todella on altis antamaan syntimme anteeksi, jos hän vain havaitsee meidän katuvan vilpittömästi? Meidän ei tarvitse pelätä, että hän käyttäisi niitä meitä vastaan tulevaisuudessa. Tämän vahvistaa vielä eräs piirre, jonka Raamattu paljastaa Jehovan suuresta armosta: kun hän antaa anteeksi, hän unohtaa.

”Heidän syntiään [en] tule enää muistamaan”

16, 17. Mitä Raamattu tarkoittaa sanoessaan, että Jehova unohtaa syntimme, ja miksi vastaat siten?

16 Jehova lupasi niistä, jotka kuuluisivat uuteen liittoon: ”Minä tulen antamaan anteeksi heidän erheensä enkä heidän syntiään tule enää muistamaan.” (Jeremia 31:34.) Tarkoittaako tämä sitä, että kun Jehova antaa anteeksi, hän ei  pysty enää muistamaan syntejä? Se tuskin on mahdollista. Raamattu kertoo monien sellaisten ihmisten synneistä, joille Jehova antoi anteeksi, muun muassa Daavidin (2. Samuelin kirja 11:1–17; 12:13). Jehova selvästikin tietää edelleen heidän erheensä. Kertomukset heidän synneistään sekä heidän katumuksestaan ja Jumalan anteeksiannosta on säilytetty meidän hyödyksemme (Roomalaisille 15:4). Mitä Raamattu sitten tarkoittaa sanoessaan, että Jehova ei muista niiden syntejä, joille hän antaa anteeksi?

17 Tässä ”muistamiseksi” käännetty heprean verbi ei viittaa ainoastaan menneiden asioiden mieleen palauttamiseen. Eräässä Raamatun sanakirjassa kerrotaan, että siihen liittyy ”lisäajatus asianmukaiseen toimintaan ryhtymisestä” (Theological Wordbook of the Old Testament). Tässä mielessä  synnin muistamiseen sisältyy se, että ryhdytään toimiin synnintekijöitä vastaan (Hoosea 9:9). Mutta kun Jumala sanoo, että ”heidän syntiään [en] tule enää muistamaan”, hän vakuuttaa, että annettuaan katuville synnintekijöille anteeksi hän ei jolloinkin tulevaisuudessa toimi heitä vastaan noiden syntien johdosta (Hesekiel 18:21, 22). Hän unohtaa siinä mielessä, että hän ei palaa synteihimme kerta toisensa jälkeen voidakseen syyttää tai rangaista meitä yhä uudelleen. Eikö olekin lohduttavaa tietää, että Jumalamme antaa anteeksi ja unohtaa?

Entä seuraukset?

18. Miksi anteeksianto ei merkitse sitä, että katuva synnintekijä saa vapautuksen kaikista väärän tekonsa seurauksista?

18 Merkitseekö Jehovan alttius antaa anteeksi sitä, että katuva synnintekijä saa vapautuksen kaikista väärän toimintansa seurauksista? Ei suinkaan. Emme voi tehdä syntiä joutumatta kärsimään siitä. Paavali kirjoitti: ”Mitä ihminen kylvää, sitä hän myös niittää.” (Galatalaisille 6:7.) Teoistamme saattaa olla seurauksia. Se ei tarkoita, että annettuaan anteeksi Jehova aiheuttaisi meille vastoinkäymisiä. Kohdatessaan ongelmia kristitty ei saisi ajatella, että Jehova ehkä rankaisee häntä menneistä synneistä (Jaakobin kirje 1:13). Toisaalta Jehova ei suojaa meitä kaikilta väärien tekojemme vaikutuksilta. Avioero, ei-toivottu raskaus, sukupuolitauti, luottamuksen tai kunnioituksen menetys – nämä kaikki saattavat olla synnin surullisia, väistämättömiä seurauksia. Muista, että annettuaan Daavidille anteeksi hänen Batsebaan ja Uuriaan liittyvät syntinsä Jehova ei suojellut häntä niiden tuhoisilta seurauksilta (2. Samuelin kirja 12:9–12).

19–21. a) Miten 3. Mooseksen kirjan 6:1–7:ssä oleva laki hyödytti sekä uhria että syyllistä? b) Millainen toiminta ilahduttaa Jehovaa, jos syntimme ovat loukanneet toisia?

19 Synneillämme saattaa olla muitakin seurauksia, varsinkin jos tekomme ovat loukanneet toisia. Ajatellaanpa esimerkiksi 3. Mooseksen kirjan 6. luvussa mainittua tapausta.  Mooseksen laki käsittelee siinä tilannetta, jossa henkilö syyllistyy vakavaan väärintekoon siten, että hän anastaa toisen israelilaisen omaisuutta ryöstämällä, kiristämällä tai pettämällä. Sitten synnintekijä kieltää syyllisyytensä ja julkeaa jopa vannoa väärin. Yhden sana on toisen sanaa vastaan. Myöhemmin hän saa kuitenkin tunnonvaivoja ja tunnustaa syntinsä. Saadakseen anteeksi Jumalalta hänen on otettava vielä kolme askelta: hänen tulee palauttaa omaisuus, maksaa uhrille sakko, jonka suuruus on yhteensä 20 prosenttia varastetun omaisuuden arvosta, ja antaa pässi syyllisyysuhriksi. Sen jälkeen lain mukaan ”papin on toimitettava hänelle sovitus Jehovan edessä, ja niin hänelle annetaan anteeksi”. (3. Mooseksen kirja 6:1–7.)

20 Tämä laki oli armollinen järjestely Jumalalta. Se hyödytti uhria, joka sai omaisuutensa takaisin ja tunsi epäilemättä suurta huojennusta, kun syyllinen vihdoin tunnusti syntinsä. Samalla laki hyödytti sitä, jonka omatunto viimein pani hänet tunnustamaan syyllisyytensä ja hyvittämään väärän tekonsa. Ellei hän tehnyt näin, hän ei saanut Jumalalta anteeksi.

21 Emme nykyään ole Mooseksen lain alaisuudessa, mutta se valottaa meille, mitä Jehova ajattelee eri asioista, muun muassa anteeksiannosta (Kolossalaisille 2:13, 14). Jos syntimme ovat loukanneet toisia, Jumala on iloinen, kun teemme voitavamme vääryyden oikaisemiseksi (Matteus 5:23, 24). Tähän saattaa sisältyä syntimme tunnustaminen, syyllisyytemme myöntäminen ja myös anteeksipyynnön esittäminen uhrille. Sitten voimme vedota Jehovaan Jeesuksen uhrin perusteella ja saada varmuuden siitä, että Jumala on antanut meille anteeksi (Heprealaisille 10:21, 22).

22. Mitä Jehovan anteeksiantoon saattaa liittyä?

22 Jehova saattaa rakkaudellisten vanhempien tavoin liittää anteeksiantoon kuria (Sananlaskut 3:11, 12). Katuva kristitty voi joutua luopumaan edustaan palvella vanhimpana, avustavana  palvelijana tai kokoaikaisena evankelistana. Kallisarvoisten etujen menettäminen joksikin aikaa voi tuntua kipeältä. Tällainen kuri ei kuitenkaan tarkoita, että Jehova ei olisi antanut anteeksi. Meidän on muistettava, että Jehovalta tuleva kuri on todiste hänen rakkaudestaan meitä kohtaan. Sen vastaanottaminen on meidän parhaaksemme. (Heprealaisille 12:5–11.)

23. Miksi emme koskaan saisi ajatella, että olemme Jehovan armon ulottumattomissa, ja miksi meidän tulisi jäljitellä hänen anteeksiantavaisuuttaan?

23 On hyvin virkistävää tietää, että Jumalamme on ”altis antamaan anteeksi”. Virheistämme riippumatta emme koskaan saisi ajatella, että olemme Jehovan armon ulottumattomissa. Jos todella kadumme, ryhdymme toimiin vääryyden oikaisemiseksi ja rukoilemme hartaasti anteeksiantoa Jeesuksen vuodatetun veren perusteella, voimme luottaa täysin siihen, että Jehova antaa meille anteeksi (1. Johanneksen kirje 1:9). Jäljitelkäämme hänen anteeksiantavaisuuttaan suhteissamme toisiimme. Jos nimittäin Jehova, joka ei tee syntiä, voi antaa meille rakkaudellisesti anteeksi, niin eikö meidän syntisten ihmisten tulisi parhaamme mukaan antaa anteeksi toinen toisellemme?

^ kpl 4 Ilmausta ”miten meidät on muovattu” vastaavaa heprean sanaa käytetään myös savenvalajan muovaamista saviastioista (Jesaja 29:16).

^ kpl 10 Eräs tutkija sanoo, että helakanpunainen ”oli pysyvä eli kiinteä väri. Se ei lähtenyt kosteudessa, sateessa, pesussa eikä pitkäaikaisessa käytössä.”

Aiheesta lisää

VARTIOTORNI – TUTKITTAVA

Mitä Jehovan anteeksiantavaisuus merkitsee sinulle?

Tapa, jolla Jehova kohteli syntisiä menneisyydessä, opettaa meille paljon hänen halukkuudestaan antaa anteeksi.

HERÄTKÄÄ!

Miten antaa anteeksi?

Miksi anteeksi antaminen voi olla vaikeaa? Raamatun neuvot voivat auttaa!

VASTAUKSIA RAAMATULLISIIN KYSYMYKSIIN

Auttaako Jumala, jos rukoilen häntä?

Välittääkö Jumala ongelmistamme?